Puusaunan kiukaan vedonsäätö optimiksi, miten?

[kallekoo]

Aika hyvin tosiaan piti paikkansa noi ohjeet, että pelti hormin tasalle, tai siitä pari senttiä sisälle.
Suunnilleen juuri noin mä sen pellin nyt jätin, ja hyvin lämpesi sauna, sekä puolittui puun kulutus.

Koitin etsiä tietoa tuosta puolen kiven ja yhden kiven hormista, että mitäs se oikein tarkoittaa, vaan en löytänyt...

Meillä ainakin saunassa savupellin koko on 22*26cm, jos tuo jotain jollekin kertoo.

Jännän ilmiön kuitenkin huomasin.
Pelti sai olla aika kauan kokonaan kiinni, ennenkuin alkoi savuttamaan sisälle.
Sanoisin että ainakin minuutti meni, jännää, koska pesässä oli täysi hönkä päällä,
kait noi pellitkin sitten hiukka falskaa, vai onko jopa tarkoitus että pästävät hiukka läpi, voihan se olla.

Ajatus joka hiipi mieleeni oli että entä jos poraisinkin siihen peltiin yhden tai muutamia reikiä, niin saunaan olisi mahdotonta saada aikaan häkämyrkytystä.
Eli sen verran vaan reikää että jos pelti unohtuisikin vaikka kiinni, olisi vetoa sen verran että ei satu vahinkoa. Onkos kukaan tehnyt tällaista?

Joskus vaan töistä tullessani ovat lapset lämmittäneet minulle saunan valmiiksi, kiva teko tottakai, mutta entäs jos pelti onkin jostain syystä liian kiinni??
Jos olis reikä pellissä, vaaratilanteelta vältyttäisiin vaikka pelti olisikin kokonaan kiinni.

Ja juu, jatkuvalämmitteinen kius siis, jos nyt sillä sitten tarkoitetaan puilla lämmitettävää kiuasta.
Nykyään kun on kaikenlaisia kiukaita.

[villelap]

Jos teet peltiin reikiä niin lämpöä karkaa harakoille aina myös silloin kun et sauno. Se voi olla tietysti hyväkin asia jos ilman vaihto on muuten puutteellinen, mutta energiaa kuluu kun harakoita lämmitetään.

[kallekoo]

Tuo on tietysti totta, mutta meillä on kyllä aina jäänyt pelti auki, eli käytännössä siihen ei kosketa, menee harakoille se mitä menee.
Ja pysyy ilma parempana kun vähän kiertää...

[jarkkis]

Kokokiven hormi on koko tiilenkokoinen,puolenkiven puolikkaan tiilen kokoinen,sitten on vielä 3/4 kiven hormi,näihin kokoihin on savupellit mitoitettu.Sulla Kallekoo on tuo viimeeks mainittu koko.Jos hormi on yhtä iso ja kellarisaunan kyseessä ollen pitkä,on kova veto taattu.Kiukaasta hyvin kuumina piippuun menevät palokaasut aiheuttaa myös osaltaan hyvän vedon.

Jatkuvalämmitteinen kiuashan ei varaa lämpöä joten siinä mielessä pellin kiinni laitosta sen kanssa ei ole suurempaa hyötyä,mutta tuon liiallisen vedon rajoittamisessa kylläkin.Mun käsittääkseni normaali kunnossa oleva valurautapelti on aika tiivis,joskus pellin muurissa olevaan kehyksen uraan voi pinttyä nokea niin että pelti ei mene aivan kiinni.Omassa hellanpellissä oli tuommonen vika,piti tehdä siihen erikoistyökalu,että sai sen raavittua puhtaaksi.

[Juha_P]

30 vuotta kun on kiukaan kanssa tuohustanut niin ei tule edes ajatelleeksi tieteellisesti. Tekee vaan niin kuin on tehnyt aina. Mutta nyt kun aloin miettiä niin sanokaas onkos sillä joku merkitys, että rajoittaako vetoa pellillä + tuhkaluukulla vai pelkällä tuhkaluukulla?
Eli onko hormin kuristamiseen joku muukin syy kuin sopivan palamisen säätö?

Keskustelussa on näitä sentti sinne ja tuuma tänne -sääntöjä. Onko niille joku muukin peruste, kuin tämä minun "näin mää olen aina tehny."

Itse olen aina pitänyt peltiä täysin auki ja himmannut vetoa tuhkaluukulla. Savutorven alkupää alkaa aika helposti punottaa jos vetoa on liikaa. Kohdalle on sattunut vain sellaisia kiukaita että tuhkaluukun "säätöalue" on riittävä.
Vanha kansa kun on opettanu, että savun ulospääsy on tärkeintä ja paloilma vasta toiseksi tärkeintä.

Pellin pidän ilmanvaihdon takia aina auki. Paitsi kovemmilla pakkasilla. Muuten korvausilma jäähdyttää koko kellarikerroksen.

[ramirez]

Mulla on 9m.korsteenia kiukaan jälkeen.
Jos pidän luukut ja tuhkaluukut täysin kiinni ja savupellin täysin auki niin liekki menee pitkällä hormissa ja kiukaan laki helottaa valkohehkuisena
Mun on pakko himmata vetoo pienentämällä pellillä n:1/2 hormin tilavuudesta muuten kiuas sulaa niille sijoilleen.
Kastorin ks-20 kiuas...

[Juha_P]

Jos pidän luukut ja tuhkaluukut täysin kiinni ja savupellin täysin auki niin liekki menee pitkällä hormissa ja kiukaan laki helottaa valkohehkuisena

Joo, pakkohan hormia on silloin kuristaa .

Mulla on pikku Helo ja kyllä sekin helposti helottaa jos luukkua on vähänkään liikaa auki.
Itseasiassa säädän palamisen niin, että savutorven alapäässä on havaittavissa hienoista punoitusta muttei yhtään enempää.
Sillon sauna on valmis pesällisen jälkeen ja saunomisen aikana menee puolipesällistä.
Jos poltan niin, että torvi ei yhtään punoita niin kaemmin joutuu lämmittämään ja kivet jää silti liian viileiksi.

Mutta kuten tässä on todettu, eroja on kiukaissa, hormeissa ja lämmitystottumuksissa.
Yksiselitteistä jokasunan ohjetta ei voi antaa.

[Puruloota]

Mieluummiin rajoittaisin palamista savupellillä (taisi muistaakseni VTTkin suositella puunpoltto-ohjeessaan, palaa "puhtaammin") . Mikäli tuhkaluukun laittaa liian pienelle (tai sulkee kokonaan) saa marssia oitis arinakauppaan.
Arinallisissa tulisijoissa tuloilmaa tulisi aina kierrättää arinan kautta rittävän jäähdytyksen takaamiseksi.

[Villa Emilia]

Melkoista säätämistä tuntuu saunanlämmityksestäkin tulleen. Itsellä myös sauna kellarissa pitkällä hormilla. Saunan koko on vielä sitä alkuperäistä mallia, jossa mahtuu melkein tanssit pitämään.
Saunan lämmittämiseen menee talvisin paljon puuta, sillä lattiakin on vielä kylmänä ja pinta betonilla. Tuo liekin lepattaminen pitkällä hännällä hormissa tuntuu kyllä ajoittain hurjalta. Samoin sen aikaansaama puputus -ääniefekti. Tuhkaluukkua on meillä pakko pitää raollaan, sillä yksi arinalevy on tuossa Harviassa mennyt ropelille.

Palamisen säätöä olen yrittänyt hallinoida hormissa olevilla kahdella pellillä. Olen antanut ymmärtää, että peltejä on siitä syystä kaksi, että se pitää talvisin lämmönhukan aisoissa kellarrissa saunan ollessa kylmä. Onkohan näin? Vai pitääkö sitä palamisen säätöä harjoittaa näitä kahta peltiä säätämällä? Ja minkäslaiset ohjeet siihen löytyy?
Nyt olen pitänyt molempia aina sen verran auki, ettei savua ala kierumaan löylytilaan.
Korvausilma tulee ulkoa seinän läpi. Hassusti vaan se venttiili on lauteiden kohdalla korvan tasolla, joten takatukka menee jäähän keskellä istuvalla, ellei lautasta pyöräytä kiinni. Korvausilma tuleekin nykyään pukuhuoneen puolelta, kun porasin väliseinään 40 mm:n reiän lähelle lattiantasoa.

[jarkkis]

Vanhoissa saunan hormeissa on joskus tuplapellit,siis kaksi peltiä päällekkäin,syystä että entisaikaan kiukaat oli kertalämmitteisiä,yleensä pönttökiukaita.Tiivis pelti oli tarpeen tuommosen kanssa ja joskus peltejä laitettiin kaksi päällekkäin varmuuden vuoksi,ettei vaan kiuas jäähtynyt harakoille.Tuplapellithän on yleisiä muidenkin vanhojen uunien ja piippujen yhteydessä,niissäkin niiden tarkoitus on optimaalisen tiiviyden saavuttaminen.Vedon kuristamiseen riittää alemman pellin säätäminen.

Tuo,että liekki menee savutorvesta pitkälle hormiin rasittaa piippua kovastikin.Ihmeen hyvin tiilihormit näkyy kuitenkin tuollasta kestävän.

[Oppes]

Mulla on pihasaunassa Narvi merkkinen jatkuvalämmitteinen. Hormia on suunnilleen 3 metriä. Pelti on auki kesät talvet. En säädä sitä mitenkään. Alkusytytyksen jälkeen pistän kaikki luukut kiinni. Tuli palaa iloisesti eli uuni on liian harva. Ilmaa tulee sen rakosista. Jos olisi pitempi hormi, jotain pitäisi tehdä. Vaikka en pidäkään pellin säätämistä hyvänä ratkaisuna, se olisi ainoa tai vaihtaa kiuas.
Kun on saanut tulen kunnolla palamaan niin haistelee ilmaa kiukaan yläpuolella ja alkaa sulkea peltiä. Savun hajun huomaa heti. Vetää peltiä vähän auki ja sen paikka on siinä. Loput hoidetaan vedon säätimillä.

Saunan kiukaat on tehty niin että niissä ei oikeastaan voikaan puita kunnolla polttaa. Palopesä on liian matala ja tuli menee kiertoputkistoon ja usein hormiin saakka. Hormiin menevän kaasun lämpötila saisi olla korkeintaan 450 astetta mutta siihen ei saunankiukaissa ole puututtu.
Palopesä on myös eristämätön ja jäähtyy heti kun puiden määrä vähenee. Kun sitten lisätään puita lämpötila edelleen laskee ja uuni alkaa savuttaa. Tulimuuraus varastoisi lämpöä ja palaminen muutenkin tapahtuisi täydellisemmin.

Saunan kiukaan tehtävä on vähän epäselvä. Toisten mielestä sen pitäisi lämmittää saunan sisäilma ja kivet että voitaisiin heittää löylyä. Toisten mielestä riittää kunhan kivet ovat kuumat. Jatkuvalämmitteisellä se oikein ole mahdollista joten lähdetään siitä että sauna lämmitetään myös sisältä. Jatkuvalämmitteinen lämmittää myös kivet ilmavirran välityksellä. Kirjoitusten perusteella kaikki ovat sitä mieltä että ylimääräistä energiaa on tarjolla mutta se johdetaan piipusta ulos. Kiukaiden lämmön luovutusteho on siis liian pieni.
Minä tein lämmönvaihtimen kiukaan ja hormin väliin. Se pudottaa palokaasut neljästäsadasta alle kahteensataan asteeseen. Talviolosuhteissa puun kulutus putosi puoleen, samoin lämmitysaika. Hormiin menevä kaasu on aina alle 200 astetta. Jos palaminen on tapahtunut täydellisesti, nokeentumista ei tapahdu koska mitään nokea ei ole. Saunassa on jo lämmin eivätkä kivet ole kovin kuumat. Ei löylyä kovin paljon tarvi heittääkään ja voi vettä paiskoa lämmönvaihtimen päällekin.
Jos kiinnostaa niin käsitellään asiaa terkemmin

[Juha_P]

Jos kiinnostaa niin käsitellään asiaa terkemmin

Ihan kiinnostuksen vuoksi kiinnostaa. Laita vaikka kuvakin.

[Oppes]

En osaa, enkä viitsi opetellakaan kuvan laittamista tähän. Muuten voin asiasta keskustella.

[jarkkis]

Kiinnostaa kyllä,eli miten olet tuon lämmönvaihtimen toteuttanut?Tuossa,että kiukaassa olis tulipesän kohta tulitiilillä vuorattu,on mielestäni ajatusta.Sehän nostaisi paloprosessin lämpötilaa,mikä olis hyvä puhtaan ja tehokkaan palamisen kannalta.Kuten myös oikeanlainen toisioilman syöttö ja tulipesän muoto.Pesä vois olla nykykiukaita kapeampi(just tuon muurauksen kohdalta)ja korkeampi niin,että kaasuille jäis palotilaa.

[Oppes]

Lämmönvaihdin on 2 millisestä pellistä hitsattu laatikko jonka läpi pystysuunnassa menee 8 viiskymmentä millistä putkea. Savukaasut menee alhaalta laatikkoon ja tulee takaseinästä ulos hormiin. Kaasut menee siis ristikkäin ja laatikko lämmittää suunnilleen saman verran kuin kiuaskin. Siskolle tein mökille samanlaisen laatikon ja se laitettiin kamiinan ja hormiin väliin.
Täytyy käyttää tukihenkilöä että saan kuvia tähän, ei kuitenkaan vielä tällä viikolla.

Olen vähän suunnitellut että tekisin saunankiukaan jossa palopesänä toimisi Sepon Valutuotteen Sissi kamiina. Siinä on tulimuuraus palopesässä ja niin tiukka rakenne että tulet saa sammumaan luukut sulkemalla. Pellin säätöä siinä ei tarvita olkoon piippu kuinka korkea tahansa.

Sitten kirjotan vielä arinasta. Nykyisin arinasta on tullut melkeinpä reikäpelti. Se ei tietenkään kestä tulipesässä. Oikea arina on ikäänkuin porrasralli eli koottu vierekkäisistä pystyssä olevista latoista. Vanhoissa suurissa kattiloissa arina saattoi olla 50 senttiä korkea. Alhaalta tuleva ilma jäähdyttää sitä samalla itse kuumentuen. Jos saunan uunin arina on vaikkapa 5 senttiä korkea, ei sitä kyllä niillä tehoilla saa sulamaan vaikka vetoluukut suljetaankin.