Maali ulkovuoreen jossa ei tuuletusta?

[Kulmala]

Milläs sitä nyt sitten maalaa jos lateksia ei voi pintaan laittaa, mutta lateksilla maalattua ei voi öljymaalilla maalata?! Eikä keittomaalillakaan vissiin?

[nitro007]

Oliko uutta ulkovuorausta vai jo aiemmin maalattua vanhaa pintaa? Pistä vaikka yv:llä lisätietoja tulemaan, jos et halua, että tässä viestiketjussa asiaa puidaan.

Tämä oli uutta ulkovuorausta, mikä oli vuoden seinässä "kypsymässä" ennen maalausta (suojattuna Uulan homeenestolla). Viime syksynä kyselin Uulalta mikä vikana kun maali kesii parin-kolmen vuoden jälkeen ja lähetin myös maalinäytteet tehtaalle. Sieltä tuli vastaus että maali irtoaa puun (ilman)kosteuselämisen takia, koska puu elää mutta maali ei veny. Siten kosteus pääsee puuhun ja jäädyttyään talvella maali irtoaa.
Lupasivat Uulalta palata asiaan nyt keväällä mutta en ole enää saanut mitään vastausta sähköposteihin, mitä teen maalipinnalle tai tuleeko tehdas kustannuksissa vastaan. Kolmen vuoden välein pinnan puhtaaksiraapiminen ei kyllä innosta. Onkohan keltainen väri ongelmallinen, koska valkoiset pinnat ovat ainakin toistaiseksi (kop, kop) ok.

[Janetski]

Kun täällä on kerran myynnin ammattilainen paikalla, niin mitenkäs maalitehdas suhtautuu, mikäli käy niinkuin on kerrottu, eli pinta vanhenee kolmessa vuodessa 15 vuotta?

Nämä pyritään aina selvittämään, joko puhelimessa, s-postitse tai sitten paikan päällä. Siksi olisi hyvä, että mahdollisten ongelmien ilmennyttyä, tehtäisiin reklamaatio tehtaalle päin. Ilman reklamaatiota ei asia tietenkään etene yhtään mihinkään. Nitro007:lle laitoin yv:tä; selvitellään mikä mättää.
Yleensä ongelmat johtuvat maalatusta alustasta, maalausolosuhteista ja maalaustyöntekijästä. Varsinainen vika itse maalissa on hyvin harvinainen. Purkeissa ja työselosteissa annetut ohjeet ovat yleisohjeita, ohjeita joilla yleensä saadaan aikaiseksi toimiva ja hyvä lopputulos. Mutta kun jokainen maalauskohde on erilainen alustaltaan, olosuhteiltaan ja maalareiltaan ei yleiset ohjeet vain välttämättä aina riitä. Siksi oikeastaan tehdas voi vastata vain siitä, että maali on tasalaatuista ja sellaista, kun sen kuuluu olla. Kaikkeen muuhun, mitä tapahtuu purkin lähtiessä kohti maalausta, emme voi enää vaikuttaa. Pelkästään sävytys esimerkiksi sävytyskoneella, saattaa aiheuttaa joissakin sävyissä huonompaa värinkestoa. Sävymuutokset ja sääkokeet on tehty meidän omilla tahnoilla sävytetyille maaleille. Synteettisten pastojen värin kestoa onkin sitten hankalampi ennustaa. Yleensä vaaleat sävyt toimii ok konesävytyksissäkin, tummissa sävyissä sitten aletaan olla sitten ns. harmaalla alueella.

Joitakin seikkoja, joiden takia yleensä maali ei toimi kuten pitäisi. Nämä sitten pätevät kyllä oikeastaan kaikkiin maaleihin, ei pelkästään perinnetuotteisiin:

Vanhoissa seinissä auringon puoleiset osat saattavat tarvita kahteen kertaan maalauksen, pohjamaalauksen tai jonkinlaisen muunlaisen pohjustuksen elävöittämään alustaa. Puu on jo lähtökohtaisesti sen verran rapsakkaa, että se imee maalikerroksen kuivaksi hyvin nopeasti. Tämä myös näkyy sävyssä, pinta menee laikukkaaksi ja näyttää nopeasti kulahtaneelta, koska alusta imee maalia eri lailla. Vanhoissa seinissä on myös yleensä sekalainen seurakunta vanhoja maalikerroksia. Tämä tarkoittaa, että pohjatyöt ovat erittäin tärkeässä osassa. Yleensä pohjatyöt ovat olleet riittämättömät, eli alle on jäänyt sellaista maalia, jonka kiinnittyminen alustaansa on jo heikentynyt ja uusi maali irtoilee sitten sitä mukaa, kun vanha jatkaa irtoiluaan. Harmaata ja nukkaista puuta näkee valitettavan paljon maalatuilla alustoilla, joilla tapahtuu irtoilua ja hilseilyä. Harmaassa ja nukkaisessa puussa ei uusi maali pysy kovin pitkään. Tämä seikka jää monta kertaa huomioimatta. Maalausolosuhteet ja puun kuivuus ovatkin sitten vielä oma lisänsä soppaan. Kuinka moni oikeasti selvittää, onko alusta kuivaa, kosteaa, vai märkää? Aika vähän edes pintakosteusmittareita näkee käytettävän. Optimi olosuhteita ei kovin montaa päivää aina suomen suvessa ole, joten sinällään ulkomaalaus on melkoista arpapeliä koko ajan. Seuraavana päivänä kaatosateesta noustaan telineille ja suti alkaa heilumaan. Kovin monta kertaa näkee seiniä maalattavan suorassa auringon valossa, tai sitten maalattavan auringon edellä, jolloin aurinko kääntyy porottamaan juuri maalatulle seinälle. Lopputulos on molemmissa kohtaa sama, maali kuivuu liian nopeasti ja ei ehdi tarttua kunnolla alustaansa.

Kaikki edellä mainittu vaikuttaa lopputulokseen niin paljon, että itse pintaan tuleva maali on aika pienessä osassa kokonaisuudessa. Yleensä tietysti tilanne on se, että viimeisintä pintaa syytetään vaikka syy yleensä onkin jossain muualla. Maali on paskaa, vaikka pohja, olosuhteet ja tekijä olisi millainen hyvänsä. Jos kaikki erilaiset alustat, olosuhteet jne. yritettäisiin ottaa maalaustyöohjeisiin ja yleisiin suosituksiin mukaan, niin purkin mukana pitäisi toimittaa melko paksu romaani luettavaksi. Osa lukisi sen, suurin osa ei.

[Kulmala]

Milläs sitä nyt sitten maalaa jos lateksia ei voi pintaan laittaa, mutta lateksilla maalattua ei voi öljymaalilla maalata?! Eikä keittomaalillakaan vissiin?

Itse itselleni vastaten:
Asiantuntijan mukaan petroliöljyuulalla voi maalata ennen lateksilla tärvellyn päälle. Toki aurinkoseiniltä erittäin tarkka poisto ja varjoseiniltä irtotavaran poisto. Keittomaali ei kelpaa.

[Fränkkilä]

Itse olen vedellyt seinään Virtasen neljän öljyn maalia. Toimivuudesta ei tosin ole omakohtaista kokemusta. Maalaus on vielä vaiheessa. Ainakin Pirkanmaan maaseutumuseon perinnerakennemestari Tapani Koiranen nimesi sen yhdeksi neljästä mahdollisesta. Yksi oli Uulan pellavaöljypohjainen maali, Tikkurilan Lin, Jokin jota en enää muista, ja tuo Virtanen. Virtaselta löytyi sopiva valmisväri ja sitä nyt sitten veteln seiniin, sitä mukaa kuin tuuletusraoton ulkovuorenvaihtoni etenee.

Naapurin timpuri kävi mut jo suurinpiirtein haukkumassa pystyyn, kun en ilmarakoa laita. Yritin puhua maaleista, jne. Ei auttanut. Pysyy kuulemma vain muutaman vuoden. Katin kontit, sanon minä!