Kotimäen kellariremontti

Kaipaatko vinkkiä ikkunoiden kunnostukseen? Mitä tehdä pinkopahveille?
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Parasta olisi jos koko kellarin osuuden eristys voitaisiin sijoittaa ulkopuolelle.
Esimerkiksi maan alapuoliseen osaan Fuktisol 100 mm/ 19 kg/m3 ja yläosaan maan yläpuolelle 100 mm Solupolystyreeniä rapattuna.
Mittasuhteet turvonneella sokelilla vaan ovat kovin hassun näköiset ja tällainen remontti vaatisi koko talon lisäeristämisen ja lopuksi vielä räystäiden levittämisen.
Siksi joudutaan kombromissiratkaisuihin, joita on useita. Pääidea on kuitenkin että ulkopuolella olevan Fuktisol levyn lämmöneristyskyky voittaa sisäpuolisen eristyksen, jolloin kellarinseinän kastepiste on turvallisesti ulkopuolella.
Kokonaankin eristämätön seinän yläosa ei ole kylmä, mikäli lämpöä riittää, energiahukka on kyllä melkoinen. Armeijan telttakin on hyvinkin lämmin talvella, vaikka eristettä ei ole laisinkaan.
Yhtenä komromissina voisi ajatella rivinteerausta kevytsoraharkolla sisäpuolelta, antaa jonkinmoisen eristyskyvyn ja samalla yläosassa voisi käyttää ilmavälissä eristeenä lisäksi kivivillaa.
Rakentaja ja isäntä ovat päätyneet lattiarakenteessa sepelin roudaukseen ja ylimääräiseen kaivuuseen on tietysti yksi vaihtoehto ja täysin rakennustapaohjeiden mukainen.
200 mm sepelikerrosta käytetään kapillaarikatkona ja sepelin olisi hyvä olla toimiakseen pestyä. Käytännössä sepelin saaminen puhtaana paikoilleen on melko vaikeaa ja sepelin kapillaarisuus määräytyy hienoaineksen mukaan.
Kellarin seinällä ja lattialla ei maanvastaisena rakenteena ole toimintatapaeroja, kuten olen useasti valistanut. Jos nyt mietit lattiarakennettasi kellarin seinänä, mitenkähän mahtaisi toimia ?
Ulommainen Eps-kerros saa sisäänsä kastepisteen ja se vettyy, kylläkin varsin hitaasti, eikä koskaan kokonaan.
Vettymisen ainoa haitta hapettomassa tilassa on eristyskyvyn lasku.
Höyrytiivis sisäpinnoite olisi tietysti eduksi, mutta samalla menetetään sisäänpäin kuivumisen mahdollisuus. Tällöin lattian kuivumisen odotteluun kuluu aikaa hieman enemmän.
Nyrkkisääntönä kuivumiseen voidaan pitää 1 sentti viikossa 10 cm:n paksuuteen asti, pasummat lattiat vaativatkin sitten jo moninkertaisen kuivumisajan.
Lattian kuivumiseen voidaan vaikuttaa positiivisesti myös sisäilmaa kuivaamalla koneellisesti, joka kellaritiloissa on jopa suositeltavaa.
Rakenteellisesti salaojittavien lämmöneristeiden käyttö kellariseinän ja lattian eristyksessä on ylivoimaisesti toimivin vaihtoehto ja lisäksi rakennusfysiikan mukainen ulospäin harveneva.
Salaojittavilla lämmöneristeillä on positiivinen vaikutus myös kellarin sisäilman laatuun, sekä tuuletustarpeeseen. Lisäksi ne toimivat automaattisina kuivaajina mahdollisen vesivahingon kohdatessa, eikä kalliita konellisia kuivaustoimenpiteitä tarvita.
Myös uudet betonilattiarakenteet kuivuvat huomattavasti nopeammin, jolloin sisustustöihin päästään nopeammin.
Lämmöneristeet vettyvät veden- ja höyrynpaineesta, salaojittavien lämmöneristeiden huokoinen rakenne estää paineen syntymisen, joten ne ovat vettymättömiä.
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Äskeinen vastaus jäi hieman vajavaiseksi.
Sekä patolevy, että pikikerros toimivat molemmat höyrynsulkuna ulkopinnassa, estäen rakenteen kuivumista ulospäin.
Kotisivuiltamme löytyy VTT:n Mikael Salonvaaran Rakennustaitolehteen kirjoittama artikkeli aiheesta. Suosittelen lukemaan, vaikka onkin jonkin verran vaikeaselkoista maalikolle.
Mikäli välttämättä on rakennettava kellarinseinä tiiviillä höyrynsululla, olisi syytä jättää sisäseinille sisäänpäin kuivumisen mahdollisuus. Jos rakenne jää kahden tiiviin pinnan väliin ovat ongelmat kosteuden kanssa melkoisen varmoja.
Avatar
roosa
Jäsen
Jäsen
Viestit: 80
Liittynyt: Pe Tammi 27, 2006 9:31
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Kirjoittaja roosa »

Kiitoksia Matti Alander vaivannäöstäsi, mutta valitettavasti en ole saanut miehen päätä käännettyä ainakaan vielä. Itse olen entistä vakuuttuneempi siitä, että Fuktisol ulkopinnassa olisi paras ratkaisu ja sisäpuolelle laittaisin vain vesieristeet ja laatat ilman muita eristyksiä ja rivinteerauksia.


Tilanne kellarissa on se, että kohta päästään valamaan lattia jne. Ulkopuoli on aukikaivettuna edelleen odottamassa salaojia ja mahdollisia muita eristeitä :?: Loppuviikosta tulee kaivuri kaivamaan monttua uutta vesijohtoa varten kaupungin verkkoon.

Neuvonantajia on käynyt lisää ja kaikilla tuntuu olevan erilaiset mielipiteet, kuinka kaikki pitäisi tehdä :shock: Viimeinen kävijä on remontoinut kellarinsa vuosia sitten sisäänpäin kuivuvaksi ja kaikki on toiminut kuulemma moitteettomasti.
Seuraavassa pari kuvaa ulkopuolesta. Isäntä sanoo ongelman Fuktisolia ajatellen olevan anturan rosoisuus, se ei käsitä kuinka siihen eriste laitettaisiin.


Kuva

Kuva
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Kuvissa näkyy varsin hyvin kuinka sokkeli on kuivahtanut ulospäin, kun tiiviit massat on kaivettu pois seinänviereltä. Enää muutamia tummempia läikkiä on jäljellä.
Betoni kuivuessaan muuttuu hyvinkin vaaleaksi, kastuneeseen kevytsoraharkkoon taas jää tummunut jälki, joka ei poistu harkon kuivettuakaan.
Perustus on tehty kivilatomolle tai anturalle, jota ei ole laudoitettu ja on siksi epämääräinen. Tällaiseen rakenteeseen on mahdotonta saada asennettua Fuktisol pystylevyä anturan kylkeen ilman kombromissi ratkaisuja.
Mikäli rakenteesta halutaan hyvä ja siisti, pitää anturan sivu laudoittaa ja valaa muotoonsa.
Kombromissina voidaan ajatella pystylevyn ja anturan välin täyttämistä kevytsoralla tai sepelillä.
Mikäli lattiapinta on anturan yläpuolella voidaan pystylevy jättää pois ja asentaa viistetyn anturan päälle normaalisti kaksi Fuktisol suikaletta ja muovikalvo väliin räystäspelliksi.
Bitumoimaan anturaa ei pidä ruveta, koska silloin kuivuminen anturasta ulospäin estyy.
Muuten sokkeli näytti ehyeltä ja Fuktisol asennus onnistuu varmasti ongelmitta.
Koska maaperä Fuktisol asennuksen jälkeen on ympäri vuoden viileämpää ja Fuktisol levy on hyvin vesihöyryä läpäisevää toimii kuivaaminen ulospäin rakenteessa kesät talvet automaattisesti.
Lämpimät ja kuivat perustukset ovat yhtä tärkeitä rakennuksessa, kuin vuotamaton kattokin, sekä takaavat hyvät olosuhteet kellariremontille, sitten remontin edetessä sisustusvaiheeseen.
Avatar
roosa
Jäsen
Jäsen
Viestit: 80
Liittynyt: Pe Tammi 27, 2006 9:31
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Kirjoittaja roosa »

Saunatiloja rakennetaan meillä kuin Iisakin kirkkoa, jotain sentään tehty.
Sokkelin ulkopintaan tuli valitettavasti patolevy, vaikka minä olisin halunnut Fuktisolin. Naisihmisen mielipiteet jäivät miesten jalkoihin.

Sisäpuolella pesuhuoneeseen Solimatelevyt ja Kahiharkoista rivinteeraus ja saunan seinät samaten Kahiharkoista. Lattiat valettu ja lattialämmityskaapelit laitettu. Tämän verran on tehty tähän mennessä.
Saunaan tullee eristeeksi Saunasatu ja ulkoseinää vasten kai Solimate ja saunasatu. Kiukaan taakse ajattelin verhoilukiveä. Voiko sen laittaa suoraan Kahiharkkoon vai laitetaanko ensin Saunasatu?

Ikkunoiden kunnostus edelleen menossa. Onnistuin neljästä lasista rikkomaan kolme ja mies vei pokat lasiliikkeeseen, jossa laittoivat lasit, kitit ja listan. Maksoi 37 euroa, tosin ei olla oikein tyytyväisiä kapeaan listaan. Ei ole puuta ja on suorakulmainen malliltaan. Saa tähän hätään kelvata, uusitaan joskus myöhemmin.
Lasitiili-ikkuna pitäisi muurata viikonloppuna.
Vastaa Viestiin