Onko lisäeristys välttämätöntä?

[akim]

Kai se perusviisaus on että jos saa riittävän sisälämpötilan ja lompakko kestää lämmityskulut niin ei kannata. Muuten harkittava asia, mutta kustannukset onkin sitten vaikea laskea. Monesti sanotaan Kailmaisesti miten lisäeristysmei koskaan maksa itseään takaisin säästyneinä lämmityskuluina. P-puhetta minä sanon. Toki lähtökohdat vaikuttavat tähän. Jos koko talon remppaa sisältä tai ulkoa uusiksi, niin se lisäeristeen määrä ei ole iso kustannus. Työ sitten maksaa mutta ite tehden mahdollista säästää.

Itsellä on lämmitysmuotoa puu ja sähkö, mutta ostan vielä ilmalämpöpumpun. Sähköllä ylläpitölämmön pitäminen on ollut jo infernaalisen kallista vaikka talo on pieni. En edes halua ajatella mitä kulut olisivat olleet korkeammalla sisälämpötilalla. Itselleni lisäeristys ja ikkunoiden kunnostus maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Toki rahaa on mennyt oikaisukoolauksiin ja uusiin pintamateriiaakeihin, mutta ne kulut olisivat tulleet myös ilman lisäeristystä.

Mielestäni kohtuullinen ja oikein tehty lisäeristys on myös ekologista, vaikka perinteitä ja talon alkuperäistä tekniikkaa ja rekenteita muutetaan. Monesti kun perustellaan että on ekologista kun asiat pidetään alkuperäisinä. Tuhlataan energiaa ja sähköähän tulee vain töpselistä. Todella ekologista.

ps. Viesti sisältää sarkasmia.

[pilatu]

Tuosta lämmityksestä vielä, meillä on irtopattereita tällä hetkellä käytettävissä ja keskikerroksessa (1.krs) ilmalämpöpumppu, sitä vaan ei kannata kuulemma käyttää kovilla pakkasilla (alle -10), joten sille on oltava vaihtoehto, jos emme ole kotona puilla lämmittämässä pönttöuunia, joka on samassa kerroksessa. Kellarin lämmitysmuoto pitäisi löytää kans varaavan takan lisäksi...

[Carlos]

Tuosta lämmityksestä vielä, meillä on irtopattereita tällä hetkellä käytettävissä ja keskikerroksessa (1.krs) ilmalämpöpumppu, sitä vaan ei kannata kuulemma käyttää kovilla pakkasilla (alle -10), joten sille on oltava vaihtoehto, jos emme ole kotona puilla lämmittämässä pönttöuunia, joka on samassa kerroksessa. Kellarin lämmitysmuoto pitäisi löytää kans varaavan takan lisäksi...

Ilpillä kannattaa tahkota lämpöä niin kauan kun cop on yli 1! Ainakin mitsuissa raja menee jossain -30 haminoilla!

[anamasa]

keskikerroksessa (1.krs) ilmalämpöpumppu, sitä vaan ei kannata kuulemma käyttää kovilla pakkasilla (alle -10).

En tiedä mikä pumppu sulla on ja miltä Essolta olet kuullut tuon ohjeen. Minä en sammuta pumppua kovallakaan pakkasilla. Ainakin tunnettujen valmistajien (Mitsu, Pana, Daikin...) pumput puhkuvat vähän mallista riippuen jopa säästöä vielä -20 asteessa ja kylmemmälläkin. Ainakin Mitsulla on ihan faq-kamaa, että pumppua ei tarvitse sammuttaa. Mutta joo, tästä voidaan jatkaa vaikka tuolla lämmityspuolella, jos on jotain väännettävää.

edit. hidas

[pilatu]

Ok, kiitti tiedosta! Ilmalämpöpumppu on otettu taloon käyttöön viime vuonna eli uudenkarhea on. Pitääpä selvittää millä ilmoilla sitä kannattaa käyttää, ettei lämmityskulut nouse kattoon. Jos kulut pysyvät aisoissa, sellainenhan kannattaanee asentaa myös toiseen kerrokseen/kerroksiin, onko tästä kokemuksia? Voi laitella viestiä joko tähän tai tuonne lämmityspuolelle

[Juha_P]

Tuohon pumppuasiaan: Mulla Pansun pumppu ja empiirisissä ottotehoon, puhallinnopeuteen ja otto/antolämpöihin perustuvissa kokeissani olen tullut siihen tulokseen, että pumppu hyödyttää ja antaa tehoja -23'C asti. Jossain -25'C korvilla se menee automaattisesti huilaus-tilaan. Kutsun sitä "katsotaan keväämmällä"-moodiksi.

[SadButTrue82]

Meillä ollut nyt kohta 2 vuotta Sharpin pumppu (sama laite kuin IVT) ja kyllähän tuohon aikaan on jopa täällä PK-seudulla 30c pakkasia ollut muutamia ja yli 20c pakkasia paljon. En ole kertaakaan sammuttanut laitetta ja hyvin se lämpöä on koko ajan tunkenut, toki kovilla pakkasilla sulattelee useammin. Kokonaisuutena voi sanoa, että tuo kunnon pumpun hankinta on paras ostos tähän mennessä. Meillä lämmityskulut varaavalla sähköllä oli sitä luokkaa, että tuo silloin Sharpin kallein laite asennuksineen on jo nyt maksanut itsensä takaisin (otetaan huomioon kotitalousvähennys ja säästetty sähkö oletuksella n. 10snt/kWh).

[miguel1983]

Lisäeristämisestä puhtaasti puulämmittäjänä tuumaisin myös sitä, että kuinka vakaana sisälämpötila pysyy. Ja sitten, että jos jäisi yksi puunkantotelineellinen kovilla pakkasilla per päivä pois.

Mutta tosiaan, helpoimmasta kannattaa aina lähteä. Itsellä ei ole yläkertaa rakennettu, joten sinne on kahdessa erässä lisätty 20-25 cm Ekovillaa ja vaikutus on melkoisen suuri. Yleinen energiarosvo on tuo täysikokoinen kellari.

Jos multa kysytään, niin seinien lisäeristämistä ja ikkunoiden vaihtoa kovasti miettisin, mutta jos yläpohjaan on mahdollisuus laittaa puhallusvillaa, niin sinne vaan.

[pilatu]

Eli mitä ilmeisimmin pumppu toimii kuten pitääkin kovilla(kin) pakkasilla, mutta onko lämmityskulut nousseet pakkasten johdosta?

[anamasa]

Tietenkin kulut nousevat kovilla pakkasilla oli lämmitystapa mikä tahansa. Teoriassa ilmalämpöpumpun COP on huonoimmillaankin 1, eli pahimmillaan sama kuin suoralla sähköllä lämmittäisi. Käytännössä pumppu kannattaa sammuttaa kun se ei enää lämmitä, eli kun puhaltaa lähes viileää ilmaa tai sulatusjaksot tihenevät ja pitenevät kohtuuttomiksi. Tuolloin myös COP voi kai olla alle yhden, jos laskee sulatuskaapelin, sulatuksen ja "tyhjän puhaltamisen" viemän sähkön. En ole asiantuntija, mutta noin uumoilen. Pumpuissa on myös paljon eroja. Minun Daikinin luvataan toimivan vielä -20 asteessa ja tuntuu puhkuvan lämmintä -25 asteessa, mutta sammutin sen tuota kylmemmässä varmuuden vuoksi, koska ulkoyksikön laakerit alkoivat pitää jotenkin erilaista ääntä. VTT:n testin mukaan joku Mitsu tuottaa säästöä vielä -30 pakkasessa.

Summa summarum, sammuttaisin pumpun vasta kun tuntuu siltä. Paras mittari kananliha.

Voisin joutessani palata ketjun aiheeseen. Meillä on vain purut seinissä, eli teoriassa lisäeristys vissiin kannattaisi. Päätöstä ohjaa kuitenkin muutama seikka. Olen juuri heittänyt öljykattilan pihalle ja luovun vesikiertoisesta lämmityksestä. Jokaiseen kerrokseen tulee oma ilmalämpöpumppu. Lämpöä menee harakoille, mutta sen tuottaminen halventui välittömästi merkittävästi öjyyn verrattuna. Ulkoverhouskin on kohtalaisessa kunnossa, joten sitä ei hotsita heti purkaa pelkän eristämisen takia. Olen tuumaillut, että eristetään jatkossa rauhassa siinä samalla kun tehdään muutakin.

Esimerkiksi nyt on menossa kellarikylppärin remppa. Samalla piikattiin lattia, heitettiin fuktisolit ja eps-levyt maata vasten ja kellarin ikkunat vaihtuvat ulkonäkö- ja eristyssyistä. Keväällä tehdään salaojat, jolloin eristetään kellari ulkopuolelta. Sitten kun tehdään huoneita, seuraavaksi vissiin keittiö, niin lisäeristetään samalla kevyesti sisäpuolelta (esim. Huokoleijona tms.) jo pelkästään siksi, että samalla saadaan johtojen pintavetoja piiloon. Sama juttu muiden huoneiden kanssa.

Semmoinen näkökulma vielä lämmitystapoihin ja eristämisiin, että mitä jos opettelisi myös elämään vähän matalammalla sisälämmöllä? Nytkin makaan tässä sohvalla t-paidassa ilman sukkia. Housut on sentään unohtuneet jalkaan. Tuntuu siltä, että voisi tehdä eetvarttia naksauttaa ilppiä pari naksua kovemmalle. Yhtä hyvin voisin vetää sukat ja paidan päälle, mutta se olisi kait liian helppoa ja halpaa

[pilatu]

Meillähän on siis edessä koko talon käsittävä remppa, joka alkaa kellarin lattian purulla, itse ajattelimme miesvoimalla purkaa. Vielä ikkunaprojekti on vaiheessa eli tässä parin päivän sisään päätämme ja valitsemme ikkunoiden uusimistavan eli otammeko uudet vai entisöimmekö vanhat, tänään kävi entisöijät katselemassa ikkunat. Riippuu paljolti heidän tarjouksestaan mihin ratkaisuun päädymme. Entisöintikin kuullosti ja tuntui järkevältä, kun ikkunakarmit ja pokat on ulkoa kunnossa, tarvitsisi vain sisemmät ikkunat, karmit ja pokat kunnostaa ja pari lasia vaihtaa...mutta sen näkee nyt loppuviikosta kunhan saamme tarjouksen.
Mietimme vakavasti kyllä ilpalla lämmittämistä keskikerroksen lisäksi yläkerrassa ja kellarissa (+ehkä lattiaan pieni mukavuuslämpö, ainakin kylppäriin..)

[kappalainen]

Lisäeristää kannattaa jos on kylmä.
Jos lämmityskulut ovat korkeat.
Jos eristäminen maksaa itsensä lämmityssäästöinä ja mukavuutena takaisin.
Rakenteen toimivuus tai käyttöikä paranee.

Tiivistäminen voi auttaa paljon, jos on vedontunnetta. Tähän käy huokoleijona.
Lisäeristys auttaa eniten ja maksaa itsensä takaisin parhaiten yläpohjassa. Ilmavuodot seinissä (nurkissa ikkunoissa lattianrajoissa) kannattaa tarkistaa.

[lesticx]

Kosteusteknisiä asioita kannattaa kanssa miettiä.
Esimerkiksi hirsiseinän lisäeristäminen sisäpuolelta ei ole ihan parhaita ideoita kosteuden kannalta, ulkopuolinen eristys toimii paremmin ja varmemmin.

[PTM]

Nyt kun oli tämä myrksy ja sähköt meni 6 tunniksi pois, niin olohuoneessa laski lämpötila 20 -> 17,5.
Mut suurempaa vedon tuntua ei ollut kun tietyistä kohdista, tietenkin ikkunoiden alapuolelta (vanhat ikkunat).

Yläkerta tosiaan on mistä lämpö tuntuu karkaavan nopeasti, eli jossain vaiheessa lisättävä ekovillaa yläpohjaan ja sivuille vinttitilaan.

Kellarikerroksessa (täyskellari 90 neliötä) tuntuu hyvin pysyvän lämmöt, onhan siellä toki pannu mikä nyt on ollu öljyllä vajaa kuukauden kun ei ole puita jaksanu poltella :D.
Lisäksi kellarissa on 2kw sähköpatteri. lämmintä on 18-20astetta ja kosteus 35-40.

Itse ajattelin laittaa sisäpuolelle 2*12mm huokoleijonat jolla saan tiivistettyä "vuotokohdat" seinistä. niitten päälle kipsilevy. Uudet ikkunat laitetaan sen jälkeen, kun tiedetään paljonko loppujen lopuksi rakenne kasvaa.

[immot]

Uusi tulokas foorumilla ja tutkittu jo monesta suunnasta, joten laitetaanpa kysymys tänne kun itse kysymys on lisäeristyksestä.
Eli talo on vm -49 ja peruskorjattu -86, jonka seurauksena runko-rakenne on seuraava ulkoa päin:
-Ulkoverhouspaneli
-villa 50mm
-ilmarako
-vinolaudoitus (alkuperäinen)
-paperi (alkuperäinen)
-puru (rungon sisällä)
-paperi (alkuperäinen)
-laudoitus (alkuperäinen)
-kyproc joka on maalattu sisäseinäksi.
Eli projekti on seuraava: Yläkerran toisen pääty-huoneen remontointi (molemmilla puolilla kylmät ullakot ja päätyseinässä ikkuna), siis kyprocien kittaaminen ja uudelleen maalaminen. Mieleen tuli että onko sisäpuolelle tehtävästä lisäeristyksestä haittaa/hyötyä nyt kun siihen on mahdollisuus? Tila ei ole ongelma eli sisälle kyprocin päälle voi esim. koolata 48x48 ja laittaa villan väliin (+höyrysulku muovi tai paperi) ja levyttää uudelleen.