Patteriverkostoon ei kyllä voida lattialämpöistä vettä ajaa, eihän se ole pakkasella välttämättä edes 30 astetta, ja se ei kyllä pattereille riitä. Ja vaikka nyt olisi tarkoitus pitää vain muutamaa astetta, johon tuo saattaisi riittää, niin joskus tiloihin saatetaan haluta enemmän lämmintä ja talo saatetaan myydä ym..., siksi tuollaista ei kannata suunnitella. Tällaisessa tilanteessa käytetään ns. jälkishunttausta, eli lämmönvaihtimelta otetaan korkealämpöistä vettä patteriverkostoon, ja tuosta vedestä sitten sekoitetaan lattialämmityksen vesi.Gonzalez kirjoitti:Jatkampa samaan ketjuun, eli apuja kaivattaisiin ja tilanne on seuraavanlainen:
Meillä on kellarikerroksellinen rintamamiestalo ja talon kyljessä erillinen lisäsiipi. Kaikki on saman kaukolämmön lämmönvaihtimen perässä, samassa verkossa ja vesikiertoisilla pattereilla.
Olemme aloittaneet remontoinnin talon yläkerrasta, johon tulee vesikiertoinen lattialämmitys joka myöhemmin remontin edetessä lisätään myös keskikerrokseen ja kellariin. Remontti etenee vaiheittain eli ensin lattialämmityksen piiriin tulisi vain yläkerta, mutta järjestelmässä pitäisi olla riittävästi kapasiteetttia johon myöhemmin voitaisiin lisätä lattialämmöt myös keskikerroksen ja kellarin osalta. Lisäsiipeen jää siis lopputilanteessakin nykyiset lämpöpatterit mutta kaikki muu on lattialämmityksen piirissä.
En ole mikään "hifisti" näissä asioissa, eli perusjutut riittää.
-Mitä laitteita minimissään tarvitsen nykyiseen järjestelmään nykyisen kaukolämmön lämmönvaihtimen rinnalle että tämän pystyy toteuttamaan?
-Ilmeisesti vaatii omat kierrot patteri- ja lattialämpöverkoille, vai pystyykö näitä ajamaan samassa verkossa? (käsittääkseni toimivat eri lämpötiloilla)
Tähän lisäsiipeemme johon patterit jää on tulossa autotalli-/varastotilaa, eli huonelämpöä talvisaikaan ei tarvita vaan riittää että on plussalla paukkupakkasilla. Villat on seinissä ja katossa sillä tila on ollut asuntona. Se mitä tällä hain, on että mitähän jos verkon lämpötilan laskisi lattialämmöille sopivaksi ja ajaisi siiven pattereihin tällöin vähän viileämpää vettä kun nyt (samaa kuin päätalon lattialämmöillekkin), riittäisikö lämpö tällaiseen tilojen käyttötarkoitukseen ja erillisiä piirejä ei tarvittaisi?
Ps.Vääntäkää rautalangasta jos hoksasitte mitä tarkoitan ja kertokaa mielipiteenne asiaan, olen noviisi näissä lämmitysjutuissa. Juuri sain perehdyttyä siihen miten kaukolämmönvaihdin toimii...
Jos lämmönvaihtimessa on esim. EH-203 säädin, niin homma ei vaadi kuin uuden venttiilin (moottoreineen) ja kiertovesipumpun, tuossa säätimessä on yksi piiri vielä "vapaana", käytössä todennäköisesti L1 ja käyttövesi. Jos säätimessä ei ole mahdollisuutta ohjata toista lämmityspiiriä, niin tarvitaan vielä lisäksi uusi säädin, esim. Ouman EH-800.
Edullisempi vaihtoehto esim. Automix 10, oikein karvalakkimalli, siinä ei turhia ominaisuuksia ole, käyrä, suuntaissiirto ja minimi/maksimiraja
Lämmönvaihtimen teho riittää, mikäli lämmitettävää tilaa ei tule lisää, sama teho siinä tarvitaan, oli lämmönjako sitten pattereilla tai lattiassa.
Yleensä noudatetaan suunnitelmaa, eli jos suunitelmassa ei ole linjasäätöjä niin ei silloin ylimääräisiäkään laiteta, eihän niille ole edes sitten säätöarvoja ja piirien lasketut virtaamat eivät välttämättä toteudu ainakaan arviolta säädettäessä, kiertovesipumpun mitoitus ei ole välttämättä riittävä lisääntyneen painehäviön johdosta jne...Andy_81 kirjoitti:Kysympähän minäkin samassa kun tällä foorumilla näitä putkinikkareitakin on.
Mulle tulee lattialämpö kahden jakotukin kautta (kellari ja keskikerros). Pitääkö laittaa linjansäätöventtiilit väliin, yms., vai teenkö pelkästään T-haaralla putkille jaon? Nýt tulee maalämpöpumpulta 28 kupari ja siitä jatkan molemmille tukeille 25/2,3 PEX syöttöputkella. Ei oo lattialämmityssuunnitelmassa mainintaa linjansäätö venttileistä. Wehofloorin (KWH-pipe) kamat. Jakotukeissa on joka piirille virtausmittari.
Tulee IV-kone ja jälkilämpö vesipatterilla. Laitanko patteri-, vai lattiapiiriin? Patteriin menee max 50 asteinen.
Onhan koko tilanne ollut suunnittelijalla selvillä, ettei ole pimitetty tietoa esim. IV-koneen vesipattereista tms? Kannattaa kysyä suunnittelijalta, jos tilanne epäilyttää.
IV-koneen patteri laitetaan yleensä patteripiiriin, toki on sellaisiakin iv-pattereita, jotka pystyy matalalämpöiselläkin vedellä lämmittämään, mutta siis yleensä patteripiiriin. Pitäisi tuokin suunnitelmasta selvitä.
Huolehdi myös maalämmön kyseessä ollessa siitä, ettei kierto missään vaiheessa iv-patterilta katkea, osassa maalämpöpumpuista on ns. vaihtoventtiili, joka katkaisee lämmityspiirin kierron käyttövesivaraajan lämmityksen ajaksi. Tällöin tarvitaan esim. puskurivaraaja ja oma kiertovesipumppu lämmityspiiriin.
