Vesikiertoinenattialämmitys rintsikkaan, apua kaivataan.

[TJ]

Kiitoksia mielenkiintoisista ideoista.

Tuo 20x2mm putken käyttö perustuu siihen, että kiertoveden lämpö voi olla matalampi sekä virtausnopeus pienempi kuin pienemmillä putkilla.
Olen kuullut, että pienemmällä putkella voi kuulua "kohinaa" virtausnopeuden ollessa suurempi.

Entä sitten tämä malli:
"...................... lautojen väliin asentaminen lämmönluovutuslevyjen kanssa ja ek-kipsilevy päälle,
jonka jälkeen lattia pinnoite, laminaatti ja osaan laatta.
........."
Mitä mieltä siitä?

Tuon pitäisi toimia ja lämpö leviää ettei putkien kohdat erottuisi selvästi.

Onko paljon kalliimpi kuin esim. kipsivalu tai kipsilevysoiroilla tehty?

Nuo levythän ovat melkoisen arvokkaita.

Lattia ei tuolla tavoin tehtynä nousisi paljonkaan päälle 40mm:ä.

[kuusikkolaiset]

Kuinka iso pinta-ala on kyseessä?
Kipsivalu on aika varmasti kyllä kallein ratkaisu. Valitsimme sen silti. Yläkerrassa oli 90 m2 ja alakerrassa 25m2 mitä valettiin. Muualle tulee sitten lankkulattia ja siihen alle lämmönluovutus pellit. Yläkerta 12mm putkilla ja se 42mm valu. 11 piiriä kaiken kaikkiaan. Alakerta sitten 20mm putkella ja siihen 70mm valu. Eli saa nähdä kohiseeko. Toivottavasti ei ja en oikein siihen uskokkaan.

Tuolla lautojen väliin asentamisella ei saada täyttä hyötyä siitä alla olevasta betonista lämmön varaajana. Tällä ei nyt niin suurta merkitysä ole, mutta esim viime tapanina ne joilla on ollut varaava lämmitys, ovat olleet varmasti tyytyväisiä, että on ollut aikaa reagoida sähkökatkon sattuessa.

Kannattaa soittaa tuolle Kipsivalu.fi sivuilta löytyvään kipsiluuriin, niin saat kyllä ainakin kaiken tiedon kipsistä. En voi kun kehua itse. Kokemusta on toki minimaalisesti, eli vain asennuksesta ja kuivatuslämmöstä, joka juuri nostettiin 45 asteeseen alakerrassa. Yläkerta saa kuivua itsestään.

[TJ]

Lämmityspinta-alaa kahdessa asuinkerroksessa yhteensä n. 150m2.
Kellarikerros jää toistaiseksi vesikiertoisille pattereille (muutetaan myöhemmin).
Lämmönlähde on maalämpöpumppu.

No ei varmaankaan kovin helposti tuossa valussa olevassa 12mm-putkessa kuulu ääniä.
Toisin varmaankin on jos tekee levyttämällä.

[Khyron]

Jotenkin mulla oli mielikuva et kipsi kuivais nopeesti, mut melkeen kuukausi menee siihenkin ton http://www.kipsivalu.fi/kayttokohteet/e ... ntoja.html mukaan.

[kuusikkolaiset]

Kyl ottaisin kipsivalun. Valun kuivumista voidaan nopeuttaa jo viikon jälkeen 25 asteisella vedellä. Tästä kolme päivää, niin voidaan nostaa lämpötila 50 asteeseen. Kuivumisen ohjeet maksimisyöttölämpötilalla: 50 C noin 10 vrk ja 45 C noin 12 vrk, jos lattian paksuus 50mm, muuten kauemmin. Ja sähän selviäisit 42mm valulla. http://www.reditalot.fi/tempo/ tuollaisella saadaan edullisesti ja helposti hoidettua lämpö rakennusvaiheessa. Eli ei siinä kuukautta kuivumiseen mene.

Melkonen nostelu kipsilevyjä ja soirottaa tuollaisessa määrässä. Kipsimiehiltä menee max 6 tuntia tontilla ja huomenna jo voit jatkaa esim seinä hommia. Myöskään en lähtis tollasta alaa tekemään harvalaudoituksella ja lämmönluovutuslevyillä.

[Oppes]

Ketjun aloittaja tuossa ehdotti laudoitusta lämmitysputkien väliin ja kipsilevyä päälle. Mitäs vikaa siinä on? Itse asiassa mitä hyötyä siitä kipsistä tai betonista putkien ympärillä on? Kaiken lämmön luovuttaa vain muoviputki. Lämmön siirtymistä lattiaan täyte vain haittaa. Jos täytettä ei ole, kaikki ilma lattian alla lämpiää samaan lämpötilaan kuin vesi. Lämpö johtuu ylös lattiaan ja alas betonilaattaan. Jos vesikierto katkaistaan, sieltä lämpö nousee pikku hiljaa ylös koska alla on parempi eriste. Ohuella massatäytteellä ei juuri ole merkitystä varaajana. Varsinkin kun lämpötila on melko pieni. Nyt nollakelissä alle 40.
100 neliötä 40 millin valua painaa 10 tn. Jos sitä lämmitetään yksi aste, lämpöä kuluu 3 kwh.

[voiettä]

tuota..miksei sitä 20mm millistä voisi laittaa vaikka 150mm välein? lenkithän saa olla vaikka yhdessä vesikiertoisessa jaossa joten nuo välit vaan niin tiuhaksi kun pystyy..itse laitoin kosteat tilat 100-150mm jaolla ja muut 200mm välillä.

Ilmeisesti valoit lattian betonista? Tais tulla yli 40mm paksu valu? Tässä tapauksessa on vanhan betonin päälle tarkoitus asentaa vesikiertoinen lattialämmitys ja pinta saa nousta vain 40mm. Ketjusta voitkin lueskella, miksi sitä ei kannata tehdä 20mm putkella, vaan pienemmällä.

uuteen osaan taisi tulla liki 200mm valu paikoin mutta olisin käyttänyt tuota 20mm myös muualla talossa mihin lattialämmityksen laitoin..varsinkin nyt muutaman vuoden käyttökokemuksen jälkeen jos se vaan olisi ollut mahdollista! 12mm laitoin wanhalle puolelle "pakosta" ja purin lattiat vasoille asti jotta lattia ei nousisi paljoa..nousi kuitenkin 36mm ja putkikoosta johtuen jäi lämmöntuotto heikoksi..piirejä olisi pitänyt olla n, 2-3 per huone jotta putkea olisi ollut riittävästi maalämmölle tai mille tahansa pumpulle.. mullahan noi 12mm putket on reilujen roilojen välissä ja valuna käytettiin kiviaines pohjaista valua siirtämässä lämpöä varpaisiin,siltikin tarkempi "varvas" huomaa tuon putken vaikka asennus on n,150mm välillä.eli varsinki tässä kun kysyjällä on pumppu tekemässä tuota lämmintä niin..laita niin suurta putkea kun perse tai varpaat kestää niin kiertovesi pumppua/ja ei tartte huudattaa täysillä niinkuin täällä!iso putki = pieni painehäviö ja suurempi lämmönluovutuskyky pienellä sähköteholla..


ja tää ei ollut provo vaan oma mielipide.

[Khyron]

Ketjun aloittaja tuossa ehdotti laudoitusta lämmitysputkien väliin ja kipsilevyä päälle. Mitäs vikaa siinä on? Itse asiassa mitä hyötyä siitä kipsistä tai betonista putkien ympärillä on? Kaiken lämmön luovuttaa vain muoviputki. Lämmön siirtymistä lattiaan täyte vain haittaa. Jos täytettä ei ole, kaikki ilma lattian alla lämpiää samaan lämpötilaan kuin vesi. Lämpö johtuu ylös lattiaan ja alas betonilaattaan. Jos vesikierto katkaistaan, sieltä lämpö nousee pikku hiljaa ylös koska alla on parempi eriste. Ohuella massatäytteellä ei juuri ole merkitystä varaajana. Varsinkin kun lämpötila on melko pieni. Nyt nollakelissä alle 40.
100 neliötä 40 millin valua painaa 10 tn. Jos sitä lämmitetään yksi aste, lämpöä kuluu 3 kwh.

Betoni/kipsi johtaa lämpöä paremmin mitä ilma, nimenomaan ilma haittaisi lämmön siirtymistä.

[Oppes]

Jos nuo putket on paljaaltaan lattialla ja lämmin vesi kiertää, niiden lämmön luovutusteho on suurimmillaan. Jos ne pitetään betoniin niin että niiden yläpinta vielä näkyy, lämmtysteho jo pienenee. Jos päälle laietaan kerrosta 40 milliä, edelleen lämmitysteho pienenee. Ei ole mitään arvoa eristeen paksuudelle jossa lämmön läpäisy olisi maksimissaan. Jos olisi, voitaisiin ajatella että normaalin patterin lämmön luovutusteho kasvaisi jos se valetaan betonin sisään. Vähän epäilen.

[kuusikkolaiset]

Kun pinta-alaa on n150m2, niin raakalautaa (22x100mm) tarvitaan 1000m k150 asennettuna. Melkonen kiinnittäminen tuossa. Siihen päälle tarvitaan about 430kpl lämmönluovutuslevyä (1150x270x0.6mm) ja tähän päälle 42 kpl EK-kipsilevyä (13x1200x3000mm). Pinta nousee, mikäli laudat saadaan tiukkaan kiinni, 35,6mm, mikä on raja-arvossa (40mm). Se kauanko tämän tekeminen kestää ja paljonko tulee hintaeroa kipsivaluun on sitten tekijästä/teettäjästä kiinni. Putken kiinnittämmisen jätin pois, koska sen joutuu tekemään molemmissa tavoissa. 20mm putki painettuna lämmönluovutuslevyyn vinee saman verran kuin 12mm putken alusmattoon. Toki metrejä on yli kaksinkertaisesti, koska asennusväli puolet pienempi ja piirejä tarvitaan enemmän. Kipsivalun helppous ja nopeus on se miksi me se valittiin. Alunperin oli tarkoitus tehdä soirottamalla.

[Khyron]

Jos nuo putket on paljaaltaan lattialla ja lämmin vesi kiertää, niiden lämmön luovutusteho on suurimmillaan. Jos ne pitetään betoniin niin että niiden yläpinta vielä näkyy, lämmtysteho jo pienenee. Jos päälle laietaan kerrosta 40 milliä, edelleen lämmitysteho pienenee. Ei ole mitään arvoa eristeen paksuudelle jossa lämmön läpäisy olisi maksimissaan. Jos olisi, voitaisiin ajatella että normaalin patterin lämmön luovutusteho kasvaisi jos se valetaan betonin sisään. Vähän epäilen.

Lämpöputkia yleensä eristetään(eristeellä joka sisältää runsaasti ilmaa) että niitten lämpöhukkaa saataisiin pienennettyä. Jos taas halutaan siirtää lämpöä liitetään putkeen lämmönlevityslevy tai valetaan se vaikka betoniin että saadaan kasvatettua pinta-alaa jolta lämpö siirtyy huoneeseen.

[TJ]

Onko kenelläkään kokemusta tästä Norit vesikiertoisesta lattialämmityksestä? http://www.antinahteenrakennuspalvelu.com/

Tosin tuossa käytetään pienempää putkea kuin olin itse ajatellut.

Olisi kuitenkin mielen kiintoista kuulla jos joku olisi tehnyt/teettänyt tuolla tavalla.

Onko vielä muita tapoja kuin mitä on jo käsitelty tässä keskustelussa?

[lmfmis]

Putken koko kannattaa valita niin isoksi kuin suunnitelma sallii. Mitä isompi putki, sitä pienemmällä lämpötilalla pärjää.

Meillä on eteisessä 12mm putkella kipsilevyratkaisu. Lattia on helposti raitainen ja teho on heikko. Kellarissa on taas 15mm putki 5cm betonivalussa ja on kertaluokkaa parempi.

Autotalliin tuli 20 mm putki ja autotalli lämpiää melkein 5 astetta penbemmällä kiertoveden lämpötlallla... on paras lämpöpumppuja varten.

Seuraava projekti on varmaan finfoamit/vanerit lattianiskojen väliin ja lämmitysputket kiinnikkeillä niskoihin ja siihen kipsivalu päälle. Noin saisi ohuimman rakenteen ja ok lämmönjakokyvyn.

[MSaab]

Onko vielä muita tapoja kuin mitä on jo käsitelty tässä keskustelussa?

On, putket upotetaan hiekkaan
Käytetty joissain bechvolley-halleissa ja rossipohjaisessa talossa, gookeli kertoo!

Lautalattian alle tuntuisi sopivalta idealta, 75 mm hiekkaa, valu ja eristeet allansa.

[TJ]

Ei sitten taida olla kellään kokemusta tuosta Norit-lattialämmityksestä?

Sinänsä mielenkiintoinen ratkaisu, mitähän mahtaa tulla hintaa moiselle?

Kaikkea se saksalainen keksii.