Kaikista pahin ulkolämpötila lämmityksen kannalta.

[pähkäilijä]

Kyse onkin miten puusta saatava lämpöenergia saadaan hyödynnettyä mahdollisiman tehokkaasti.

Tehokkuus voi kärsiä kun vesi ei jäähdytä kunnolla kattilan ollessa kuuma ja lämmöt karkaavat piippuun. Tosin tähän ei liene kenelläkään käyttäjistä tarpeeksi tarkkoja mittalaitteita. Jos 1 kg puunpoltossa käytetään 7 m3 ilmaa ja ilmamäärän lämpö nousee 100 astetta voisi pähkäillä 5% tehohäviöä mutta eriasia on kaasujen koostumus - miten tarkkaan ne kaasut on saatu poltettua. Vähemmänhän kuumempi vesi jäähdyttää savukaasuja kun viileämpi (sen huomaa täällä kun varaajan alapään lämmöt on 70c paikkeilla pitää ilmansaantia kattilalle vähentää tai savukaasujen lämmöt karkaa yli 300c kattilan lämpöjen nousetessa satasen paikkeille).

Tuo termariero - jota täälläkin haen ei sinänsä vaikuta kattilan tehoon niin kauan kun haaleaa vettä on varaajassa, enemmän mielessä

32c vesi sisään 72c vesi ulos, vesi lämpenee 40 astetta ja termari on X aikaa auki

32c vesi sisään 82c vesi ulos, vesi lämpenee 50 astetta ja termari on x aikaa auki

EDIT - eikun siis 40 asteen ero vedessä jäähdyttää hitaammin kattilan kun 50 asteen ja termari menee kiinni nopeammin

Katsotaan miten termari menee kiinni tulevaisuudessa jos vettä kiertää yhtä paljon litroissa, kattilassa sykleistä tulee nopeampia, vaikuttaako miten polttoon sitä en vielä tiedä.

Toisaalta toinen asia minkä pitäs olla plussaa kun paisarin lähtö on varaajan alapäässä, sen pitempään on kalvoa vasten haaleaa vettä.

edit - onkohan tähän suoraa kaavaa - arviolukuja laitetaan

vettä siirtyy 20 litraa minuutissa (1200 litraa tunnissa tosin termarin ollessa kiinni kiertää vesi kattilan sisällä)

Kattila lämmittää 25 kW teholla - minuutissa 20 litraa lämpenee 18 astetta, silloin termari auki on 22 tai 32 asteen jäähdytysteho ja kattila saa vedestä 1.2 tai 1.8 kertaisen verrattuna kattilan lämpenemiseen. Joku fiksumpi voinee kertoa menikö sinnepäinkään

[PTM]

Varaajan alalämpö meillä on yleensä se 20 kun lähdetään lämmittään.
Nyt kun olen seurannut niin alkuvaiheessa pannu lämpenee 85 ja menovesi varaajassa päältä on yli 80, pumpun olessa 2.
Sen jälkeen kun polttaa täydellä teholla pannu pitää 90 asteen ja menovesi on silti yli 80, pumpun olessa 3, tällöin vaikka vaaraajan alapuolelta tulee 20-30 asteista vettä niin se ei enää jäähdytä pannua niin paljoa. kun pannu on 80 asteinen. Tämän huomaa tosiaan varaajan yläpuolella olevasta mittarista.

Ehkä olen väärässä. Puuhan sisältää sen tietyn määrän energiaa, mutta miten se saadan sitten hyödynnettyä tehokkaasti.
Savukaasumittari pitäisi vielä hommata, mitä suosittelette?

[pähkäilijä]

Puuhan sisältää sen tietyn määrän energiaa, mutta miten se saadan sitten hyödynnettyä tehokkaasti.
Savukaasumittari pitäisi vielä hommata, mitä suosittelette?

Normikuiva puu sisältää energiaa noin 4-4.2 kWh/kg ja varaaajasta voi laskea sinne ladattua tehoa - 1000 litraa vettä lämmetäkseen asteen tarviaa 1.16 kWh. Savukaasumittarina on täällä etäluettava paistolämpömittari jota voi katsella niin pannuhuoneessa kun tietokoneenkin äärellä, tuommonen

http://www.clasohlson.com/fi/Langaton-p ... r346723000

Tänään tein polttokokeen Arimax 35 kattilalla säädettävän termarin ollessa 85c, parin päivän päästä uusin sen 10c viileämmällä termarin säädöllä.

[Oppes]

Ei lataustermostaatti rajoita lähtevän veden lämpöä kuin alaspäin. Jos tehoa lisätään, veden saa kuinka kuumaksi tahansa termostaatista huolimatta. Se riippuu vain lämmityksen tehosta verrattuna vesivirran siirtämään lämpötehoon. Kukaan ei ole osannut sanoa lataustemostaatin hyväksi muuta kuin että ei osata tehdä kattilaa joka palaisi kunnolla viileämmän veden ympäröimänä. Onko todella näin?
Toinen asia on kerrostrunut varaus. Miten se on parempi kuin että koko vesimäärä lämmitettäisiin aina esimerkiksi 85 asteeseen. Eikö viitsitä lämmittää? Sitten on valitettu kun varaajan yläosasta ei saada lämpöä käytettyä. Kumpaankin on yksinkertainen menetelmä.
Varaajaan syötetään kuuma kattilavesi alaliittymästä. Kyllä varaaja aina yläosastaan lämpiää. Mikä on se fysikaalinen ilmiö joka määrää latauksen syötettäväksi varaajan yläosaan? Vastaukseksi on tarjottu kiirettä. "Tein juuri tulet katilaan ja nyt pitäisi päästä suihkuun".
Jos taas yläsosaan jää lämmintä vettä ohjataan lämmityksen viileä paluuvesi varaajan yläosaan. Kyllä sieltä lämpö liikkeelle lähtee.

Myönnän että en ole puulämmityksen valtavirrassa. En tule hankkimaan käänteispalokattilaa enkä laustermostaattia. Käänteispalokattilassa on yksi hyvä ominaisuus. Kukahan kertoisi sen mulle.

En ole ulkolämpötilan olevan nyt mitenkään epäedullisen.

[petej]

Tuo lataustermostaatti taitaa lähinnä olla lisäämässä kattilan elinikää eli kondenssin takia, tosin omalla kokemuksella tuntuu vaikuttavan pikeentymiseenkin.
Tuolla päältäpäin latauksella ei tarvi lämmitää koko varaajaa kuumaksi, arvaisin että alta ladaten pitää se koko varaaja tyrkätä läpi kuumaksi ja loppuvaiheessa tarkempi siitä puumäärästä ettei keitä. Yleensä parempi kerrostuminen harventaa lämmitys väliä ja kyllä se lämpö sieltä varaajan latvasta lähtee lämmitysverkostoon, sieltä se ainakin yleensä otetaan lämmitykseen.
Mutu tuntuma on kahden käänteis ja yhden alapalon seurannalla et käänteispalo syö vähemmin puuta ja kumpikin tyyppi tuntuu tykkäävän kuumemmasta lataustermarista, tuollanen 78 asteinen vaikuttaa varsin sopivalta.

[pähkäilijä]

Ongelmahan on nykykattiloiden huonossa suunnittelussa. Ne eivät toimi kunnolla 20 asteen vedellä eivätkä myöskään 90 asteisella (omalla kattilalla karkaa lämmöt toiselle sataa kun sisääntuleva vesi nousee lähemmäs 70 astetta - nykykattilat pysäyttävät tuossa vaiheessa jo savukaasuimurinsakin). Tänään Kone Agria messuilla Aritermin edustaja kertoi että Ariterm 35+ alkuongelmat olivat liian haalean termarin aiheuttamia, 72c ei toimi kunnolla mutta 78c on ok - tarkaksi menee...

Täällä kun patterit ovat pieniä niin tykkää enemmän 60c vedestä kierrossa kun 30c vedestä. Jos omaa 3000 litran varaajaa sekoittas koko lämmityksen ajan tuohon 30 asteen nostoon menisi suhteellisen pitkän aikaa verrattuna nykytilanteeseen jossa varaajan yläpäästä sen saa nopeammin. Samoin jos tahtoo legionellavapaata vettä käyttövesikierukasta - no en tiedä syntyykö sitä muutenkaan kun kierukassa ei vesi yleensäkään pitkäää seiso. Toki jos vaihtaisi patterit lattialämmitykseen ja/tai varaajan pienemmäksi ei ongelmaa enää olisi mutta näillä ostolaitteilla kun yrittää lämmittää ei juuri muunkaanlaisia pannuhuoneverisioita ole tarjolla.

[petej]

Tuo kattilan lämmön nousu toiselle sadalle hiukan viittaa liikaan virtausvastukseen latausputkistossa.
Tuossa seuraamassani alapalossa(arimax 35+3000l) oli liian pientä putkea latauksessa, ei voinut lämmittää täydellä teholla keittämättä vaikka termari oli säädetty melko viileäksi. Nyt latausputkisto pykälää suurempaa, säädettävä termari vaihdettu siihen 78 asteiseen laddomaatin pakettiin,lämmitysaika ja puunkulutus pienentyneet.

[pähkäilijä]

Tuo kattilan lämmön nousu toiselle sadalle hiukan viittaa liikaan virtausvastukseen latausputkistossa.

hmmm - kolmekakkosella tehty, noin 120 senttiä varaajalta kattilalle sekä kattilalta varaajalle. Kun varaajan alalämpö on alle 60c saa Grundfos 25-60 pumpun pitää I asennolla mutta kun lämmöt nousee 70c paikkeille ei III asentokaan ehdi viilentää. Hysteressi (lienee oikea termi ) jää liian pieneksi verrattuna kattilan tehoihin ja lämmöt nousee, paine tässä vaiheessa jossain 1.1bar paikkeilla. Uusimmissa kattiloissahan sammuu savukaasuimuri tässä vaiheessa.

[tuokki]

Aiamoista "tiedettä" tämä vesikeskuslämmityksen "säätäminen". No riippuu tietenkin millä vetensä lämmittää. Itse olen harkinnut maalämpöä tai ilmasta veteen lämpöpumppua (kaukolämpökin saattaisi olla mahdollinen) kellarin remontin yhteydessä. Nyt talossa on käytössä ILP (joka poistunee käytöstä 2-3 vuoden sisällä > Ehkä heivaan sen mökille). Suora sähkö on nyt käytössä käyttöven, patterien ja lattialämmityksen muodossa. Rempattaviin tiloihin olen vetänyt / vedän putket valmiiksi vesikeskuslämmitykselle. Uusi PILP on mallia ilmasta ilmaan, joten sopii sitten mielestäni hyvin yhteen vesikeskuslämmityksen kanssa. ILP on tuossa vaiheessa turha kapine. Vaikka on minusta ihan tehokas lämmittäjä, niin pitää kyllä melkoisesti mölyä olohuoneen nurkassa. Vehje on varmaan pian muutenkin (jatkuvan) aktiivisen käyttöiän päässä. Sillä taitaa olla ikää jo 11-12 vuotta.

Tänään oli täällä etelässä ensimmäisen kerra tänä syksynä pakkasta (omien havaintojen mukaan). Lämpötila laski -2c yöllä. PILP on kuitenkin yhä hoitanut lämmityksen 100%. Patterit ja ILP ovat yhä pois päältä. PILP työntää sisään n. +38c lämpöistä ilmaa. Veikkaisin että -5c hujakoilla pitää laittaa muuta lämmitystä päälle, mutta sen näkee sitten. Ensimmäisenä päälle laitetaan ILP ja vasta sitten kun sekään ei riitä jossain -15- -20c lämpötilassa pitää laittaa lämpöpattereita päälle (viime talvien kokemusen perusteella). Silti pattereita oli päällä vain talon ääripäissä (=kauempana ILP:stä). Nyt on vielä sekin mahdollisuus, että PILP tasaa lämpöjä ja kierrättää ILP- tuottamaa lämmintä ilmaa tasaisemmin ympäri taloa. Saa nähdä miten idea toimii

Tuokki

[Oppes]

Olen Pähkäilijän kanssa samaa mieltä. Tulet ei pala kunnolla 20 asteisessa palopesässä mutta ei ne sen kummemmin pala 90 asteisessakaan. Lämpötilat on aivan liian alhaiset. Laitan kohta kuvia omasta Vesimiilustani kunhan saan ne pienennettyä sopiviksi.
Nyt juuri vesi on +35 ja kohta alan lämmittää. Palopesän alaosassa tuliseinän paksuus on 20 mm ja ylempänä 50 mm. Sitten on 3 mm teräs ja takana 35 asteinen vesi. Nyt näillä lämpimillä lämmitän sen 70 asteeseen. Palopesän seinämän lämpötila on 500 - 600 astetta lämmityksen aikana. 3 sentin päässä vesi on +35 tai mitä se nyt on. Palopesä on 120 senttiä korkea ja sitten on vielä tulivuorattu yläpalotila. Sitten kaasut kääntyvät 7 tuliputkeen alaspäin ja niiden yhteis pinta-ala on 1,3 neliömetriä. Niissä lämpö siirretään veteen. Tässä kaasut jäähtyvät aina alle 100 asteeseen vaikka vesi olisi +80. Luonnollinen veto ei siis pelaa joten pidän ohituspellillä kaasujen lähtölämpötilan 120 - 130 asteessa. Mittailen sitä säteilylämpömittarilla putken päältä. Alaosa on aina alle 100 ja yläosa 130.
Palo on vanha yläpaloinen.

Palaan käänteispalokattilaan myöhemmin. Otan ehdotusia vastaan niiden ominaisuuksista.

[petej]

Tuo kattilan lämmön nousu toiselle sadalle hiukan viittaa liikaan virtausvastukseen latausputkistossa.

hmmm - kolmekakkosella tehty

Onko tuo mustaa putkea ja ulkomitta? jos niin sehän on tuuman putkee ja pikkasen liian pientä vaikka kattila valmistajat sitä minimi kooksi tarjoavatkin.
Ennemmin kannattaa minimikokona käyttää mustana sitä 1 1/4" putkee tai 35mm sähkösinkittyä,kuparia. Tosin mikään putkimies ole mut joitain pannareita on tullut nähtyä...

[pähkäilijä]

1 1/4 noissa liittimissä lukee/ 32mm ja tuntuu olevan ulkomittakin. Putkimies nuo aikoinaan on laittanu, voihan tuo ahdistus tuostakin tulla vaikka hyvin jaksaa alle 60c asti toimia.

Tuli tehtyä kakkostesti Arimax 35 kattilalla, samankokoinen 43 kg määrä paloi haketta kun edelliselläkin kertaa (hyvin tasalaatuista tavaraa - pari klapia jarruna arinalla). Kun termari oli 75c paloi puumäärä tunnin pitempään kun 85c asetuksella. Tehoihin ja hyötysuhteeseen ei kannata kiinnittää enempää huomioa - kun asunto oli viileä aloittaessa ja lämpeni pari astetta lämmityksen aikana meni käyttöön reippaasti eli suunnilleen saman verran molemmilla kerroilla saatiin puusta energiaa talteen, kuumemmalla termarilla vaan nopeammin ja sillä olisi vielä voinut jatkaa lämmitystäkin.

[petej]

Tuo 1 1/4" putki kuuluis päältä olla noin 42,5mm ja tuo 32mm sisältä ja jos ei oikein paljoa mutkia niin pitäisi riittää.
Ainakin tuolla laddomaatin paketilla riittää,termarina se 78 asteinen ja kattilanlämpö maksimit siinä 94 hujakoilla täydellä teholla,tuo oire vaan sopii aikas hyvin siihen miten tuo aikaisemmin toimi pienemmällä putkella.

[pähkäilijä]

Tuo 1 1/4" putki kuuluis päältä olla noin 42,5mm ja tuo 32mm sisältä ja jos ei oikein paljoa mutkia niin pitäisi riittää.

hmmm - kävin purkamassa vähän eristeitä ja näyttäs olevan kattilalta varaajalle 1 1/4" mutta varaajalta kattilalle tuumasta. Tarkemmat mittaukset jääköön siihen hetkeen ku putket ei ole kuumana ja kunhan saan uuden termarin niin sitten pääsee lisää testailemaan. Arimax 35 testailut oli lupaavia jos sama suunta jatkuu. Sitten tulipesään on valmisteilla yksi liekinohjauslevy niin riittää pähkäiltävää ettei puulämmitys käy liian ykstoikkoiseksi

Viimeiseen 50 tuntiin jäähtyi varaaja 3 kWh keskivauhdilla - keskilämpötila oli +1c paikkeilla eli otsikon mukaan ei ole vielä kaikista pahin ulkolämpötila menossa.

[riska74]

Pahin mielestäni on ajankohta/olosuhde + lämpötila, elikkä syksyllä suunnilleen just nyt. Lämpöä alle 10 ja märkää, sadetta, sumua, huurretta ja suhteellinen kosteus ulkona maksimi ja siihen liitettynä se, ettei ole tullut paljoakaan lämmitettyä vielä. Oikeastaan melkein sama on joskus telvella tammikuussa kun tulee yli viikon vesikelit. Puita saa mättää uuneihin keskimääräistä enemmin.