Sähkö- vai öljylämmitys päälle täksi talveksi?

[jokihuoko]

Maalämmössä kannattaa laskea investoinnin hintaan mukaan se, että porauksen osuus (aika iso osa investoinnista karkeasti n. 30% - 40%) on kotitalousvähennyskelpoinen, samoin kuin asennustyö.

...ja samoin kannattaa laskea myös se että se investointina saattaa räjähtää käsiin jo pelkän porauksen osalta. Jos reikää joutuukin tekemään saveen niin kolmen tonnin reikä (kallio) maksaakin kymppitonnin. Tämä lisäkustannus on tullut monelle yllätyksenä.

[VLT13]

Meillä talo seisoo peruskallion päällä, eli sinänsä pohjamateriaali on melko varma. Kotitalousvähennystä tulee remontin takia käytettyä maksimimäärä tänä ja ensi vuonna. Autotalli remontoidaan sen jälkeen, eli todennäköisesti rajat tulee täyteen myös 2014. Mutta jos vasta sen jälkeen on lämmitysjärjestelmää uusimassa, pitää luonnollisesti huomioida kotitalousvähennys, jos sellaista enää silloin on olemassakaan. Samoin öljyn ja sähkön hinta voi silloin olla taas mitä sattuu.

Remontissa tehdään kuitenkin ratkaisut sen mukaan, että keskuslämmitysratkaisua voidaan jälkikäteen muuttaa melko vapaasti.

[tepy]

En ole tuohon polttimen hyötysuhteeseen löytänyt faktaa oikein mistään.
Meillä poltinhuoltaja merkkasi palamishyötysuhteeksi muistaakseni 93%, mutta mitä toi sitten oikeesti tarkoittaa?
Itse en ole noita päässyt käytännössä testailemaan kun roikun vielä 1-vaihe liittymän perässä. Kesällä kuitenkin pelkkään käyttöveteen meni 33-38l/kk ja sähköllä varmaan pääsis puolella energialla.

Eiköhän se minunkin ole ennemmin tai myöhemmin vaihdettava liittymää ja kiinnostaisi myös miten polttimen toiminnan sähkön avuksi saisi automaattiseksi.
Ei ole oikein muita tullut mieleen kun kattilatermostaateilla kikkailu tai ulkolämpötilan mukaan. Mulla on myös ouman 800 säädin ja muistaakseni siihenkin sai relekortin ja ohjauksia jollain tapaa.
Mahdollinen pörssihinnoiteltu sähkö tuo vielä lisämaustetta polttimen ohjaamiseen.
Riittäkö vastus edes kesäaikaan isommalle saunaporukalle tai kylpyammeen täyttöön? Öljyllä meillä ei ammeen täyttö ole ollut ongelma kovillakaan pakkasilla.

Turun energialla näköjään halvat perusmaksut tai sitten Porin energia vaan on kallis. Täällä esim jo 1-vaiheisen siirron perusmaksu 4,65/kk ja 3~ maksaa tuplat. Myös siirron hintaan saa pistää melkein sentin lisää.

Siitä ILPistä vielä. Meillä vähän vastaava 20-luvun hirsitalo ja jäähdytystarve on ainoastaan yläkerrassa. Siellä taas lämmitystarve on aika pieni, koska välipohjat ei niin kummoisesti eristetty ja portaikkokin nostaa lämmintä ylös.
Sinne varmaan riittäisi joku edullinen pumpa. Jos taas tarkoitus säästää euroja lämmityksessä, niin siitten alakertaan esim pvalilan ehdottama tehokas peli.
Pvalila meidätkin "pakotti" ilpin laittamaan ja oikeen tyytyväisiä ollaan säätöihin oltu. Old school hengessä täälläkin asustellaan, mutta äkkiä silmät ja korvat tuohon kopeteriin tottui, vaikka aluksi kovasti vastuttettiin. Maalämpö meni myös meillä kalliiksi monen asian summana (esim 60m putkitettavaa kaivossa)

Täällä keskuslämmitys myös laitettu 60-luvulla, mutta ei minua noi patteri mitenkään häirinnyt. Haluttiin kuitenkin säilyttää mielummin lautalattiat.

Eiköhän ne sulakkeet kestä, jos isoja kuormia ripoteltu sopivasti eri vaiheille. Meillä tosiaan 1x25A liittymä ja kuitenkin kaikki nykyajan hilppeet paitsi sähkökiuas ja astianpesukone.
Kiukaalle saa vuorottelun ja kuormanvalvontareleenkin voi keskukseen tarvittaessa laittaa.

[tessu]

Ja eikös kaikki ilpit ja vilpitkin sähköö vie,ei nekään ilmasiks pyöri?

[tuuma]

Meillä poltinhuoltaja merkkasi palamishyötysuhteeksi muistaakseni 93%, mutta mitä toi sitten oikeesti tarkoittaa?

Mikä on palamishyötysuhde?

Palamishyötysuhde kuvaa kattilassa tapahtuvan öljyn palamista. Palamishyötysuhteeseen vaikuttaa yli-ilmamäärä, sumutuspaine, sumutuskartion muoto, tulipesän muoto (liekin lämpötila), palamisilman sekoittuminen ja savukaasun lämpötila (kuivan savukaasun hiilidioksidipitoisuus tai happipitoisuus indikoi palamisen hyötysuhdetta). Palamisen puhtautta voidaan mitata nokiluku-, häkä- ja NOx-mittauksilla. Nykyaikaisilla polttimilla palamishyötysuhteen tulisi olla 92 - 95 %. Palamishyötysuhdetta ei voi arvioida liekin värin perusteella, vaan määrittelyssä tarvitaan mittalaitteita. Hyvä palaminen edellyttää noin 20 % yli-ilmamäärää teoreettiseen palamisilmamäärään nähden. Yli-ilmamäärä heikentää palamishyötysuhdetta, koska palamisreaktioon osallistumaton ilma lämmitetään ja poistetaan savukaasujen mukana. Jos palamisilmamäärä on liian pieni palaminen on epätäydellistä, jolloin palamisessa syntyy hiilimonoksidia (häkä) ja nokea. Nykyaikaisilla polttimilla palamishyötysuhteen tulisi olla 92 - 95 %.

http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/ ... ite1=OF135

Mitä tarkoittaa kattilahyötysuhde?

Kattilahyötysuhde on kattilan saaman ja sen luovuttaman lämmitystehon suhde. Kattilan luovuttama lämmitysteho näkyy kattilaveden lämpötilan nousuna lämmitysverkostossa tai käyttövedessä. Kattilan saama lämmitysteho määräytyy sen kuluttaman öljymäärän mukaisesti. Nykyaikaisilla öljykattiloilla hyötysuhde on jopa yli 95 %, kun vanhoilla hyötysuhde on vain 75 - 80 %.

http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/ ... ite1=OF79#

Mitä tarkoittaa kattilalaitoksen vuosihyötysuhde?

Kattilalaitoksen vuosihyötysuhdetta laskettaessa otetaan huomioon polttimen käyntiaika sekä seisontahäviöt polttimen ollessa pysähdyksissä. Seisontahäviöiden lisäksi huomioidaan normaalit palamisen savukaasuhäviöt ja kattilan johtumishäviöt. Normaali vuosihyötysuhde pienkiinteistöjen öljykattiloilla on 70 - 80 %.

http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/ ... hyotysuhde

Sähkövastus padassa ei paljoakaan eroa öljypolttimesta, paitsi että silloin voi hieman tuunata vanhaa kattilaa tukkimalla ilmavuodot piippuun, jonka toisaalta tekee nykyaikaiset öljypolttimetkin. Kaipa se sähkön plussapuoli kattilassa on se että päällä ollessaan ei tarvitse avata yhteyttä piipun kautta ulkoilmaan ja pörssihai jos yhtään on niin vaihtelee sitten energiamyyjää hintojen mukaan, siirtomaksuihin ei tosin voi vaikuttaa tippaakaan "Öljynsiirtomaksu" on mitätön verrattuna energiamäärään ja sinänsä erikoista että usein mitä kauemmas satamista tai jalostamoista kulkee niin sitä halvemmaksi tulee

[tepy]

Lämpöpumppufoorumilla oli taannoin vääntöä asiasta. Yleinen käsitys oli, että varsinkin kesällä öljyllä häviäisi sähkölle selvästi enemmän, kuin tuon palamishyötysuhteen, vaikka kattilan hormia ei tukittaisi. Kenelläkään ei kuitenkaan ollut lyödä selvää faktaa pöytään. Joku hermanni ainakin piti sähköllä lämpöä mahdollisimman pienellä ja kävi sitten saunapäivinä ruuvaamassa termaria isommalle.
Mistä muusta tuo sitten voisi johtua? Luulisi, että noi seisontahäviötkin pysyisi myös sähköllä, jos hormia ei tulpata.

Tuohan olisi helppo testata kesällä, koska tuo öljyn kulutus kesällä käyttöveteen on melko lailla vakio. Meillä se yksi pienempi kuukausi 33l/kk johtui siitä, että yksi asukas oli kolme viikkoa pois kotoa.
Kuukausi öljyllä, kuukausi sähköllä ja vielä vaikka kuukausi hormi tukittuna. Melkein tieteellistä tutkimusta
Onko joku jo tehnyt?

[optimoija]

Sen verran olen asiaa mitannut että väitän että kesällä ainakin meillä öljyn polton hyötysuhde jää alle 50 %.
Siis silloin kun lämmitetään käyttövettä, ei muuta. Kesällä pidän kiertovesipumpun seis ja sulut kiinni.

Huono hyötysuhde johtuu siitä että meillä kulutetaan lämmintä vettä varsin vähän. Poltin käy harvoin, noin 10 tunnin välein kun vettä ei
käytetä. Kattila jäähtyy hiljalleen kunnes poltin taas käynnistyy. Viikossa kuluttaa noin 8 l tähän hukkakäyntiin. Siihen tulee sitten päälle
lämpimän veden käytön aiheuttama kulutus.

Jos laittaisin sähköllä lämmitettävän vesivaraajan, säästyisi vähän euroja. Tosin investointi maksaisi sen verran että on hieman kyseenalaista kannattaisiko. Lisäksi öljypannusta saa kuumaa vettä kerralla enemmän kuin tavallisen kokoisesta varaajasta.

Se vaihtoehto että lämmittäisin öljykattilaa sähköllä (vastukset pitäisi ensin asentaa) toisi myös pientä säästöä. Silloin säästyisi se lämpö mikä menee hormista ulos eli osa tuosta 8 litrasta/viikko, arvelen jotain 5 l /vko. Vuositasolla noin 250 l. Kannattaako? Tällä hetkellä sähkö on kyllä hieman halvempaa käyttää kuin öljy mutta tuo voi ensi vuonna olla toisin päin.

[Klonksvaagen]

Sen verran olen asiaa mitannut että väitän että kesällä ainakin meillä öljyn polton hyötysuhde jää alle 50 %.
Siis silloin kun lämmitetään käyttövettä, ei muuta. Kesällä pidän kiertovesipumpun seis ja sulut kiinni.

Huono hyötysuhde johtuu siitä että meillä kulutetaan lämmintä vettä varsin vähän. Poltin käy harvoin, noin 10 tunnin välein kun vettä ei
käytetä. Kattila jäähtyy hiljalleen kunnes poltin taas käynnistyy. Viikossa kuluttaa noin 8 l tähän hukkakäyntiin. Siihen tulee sitten päälle
lämpimän veden käytön aiheuttama kulutus.

Jos laittaisin sähköllä lämmitettävän vesivaraajan, säästyisi vähän euroja. Tosin investointi maksaisi sen verran että on hieman kyseenalaista kannattaisiko. Lisäksi öljypannusta saa kuumaa vettä kerralla enemmän kuin tavallisen kokoisesta varaajasta.

Aika hurja on tuo "tyhjäkäyntikulutus". Tuolla öljymäärällä tekee käyttöveden neljän hengen suht' runsaaseen veden käyttöön.
Sähkövastukset kattilaan vaihtoehto on loppupelissä kallis, eikä se käyttövesipuoli sitten riitä useammalle käyttäjälle. Ennemmin jostain halpahallista parilla sadalla eurolla sata litrainen sähkövaraaja siihen kaveriksi.

[optimoija]

Sähkövastukset kattilaan vaihtoehto on loppupelissä kallis, .

Maksaako vastukset paljon?
Vastukset kattilaan olisi helpoin vaihtoehto, ei tarvi lattiapinta-alaa eikä putkien vetämistä uusiksi. Asentaja olisi hommattava. Ja sähkäri.

eikä se käyttövesipuoli sitten riitä useammalle käyttäjälle. .

Kattilan vesitilavuus on 160 l joten varastoa pitäisi riittää siinä missä erillisestä varaajasta. Jos laittaa 3-vaihe 6 kW tai 9 kW vastukset niin
siltikään ei pääse polttimen 20 kW tehoon. Käytännössä kuitenkin vettä riittäisi.

[VLT13]

Viikon verran ollaan nyt menty polttamatta öljyä, eli pannun vastuksilla. Suihkussa on vesi riittänyt mainiosti, eikä talokaan ole kylmennyt. Keli on tosin pysytellyt kylmimmillään asteen pari pakkasella, eli tehon riittävyys kunnon pakkasilla on vielä testattava.

Mitä noista vastauksista ja hyötysuhteista ymmärsin, niin mitään syytä käyttää öljyä ei meidän tapauksessamme ole, niin kauan kuin sähkön ja öljyn hinnat ovat nykyiset. Öljyä polttamalla ei oman järkeilyni mukaan voi päästä parempaan hyötyshteeseen kuin sähkövastuksilla, joten jo pelkkä energian hintaero tekee sähkökäytöstä halvempaa.

En ole tukkinut pannun ilmanottoa tai hormia millään. Onko ideoita mistä hormi olisi paras tukkia, en ainakaan pannun takaa löytänyt mitään rakoa mistä pääsisin hormia tukkimaan. Näin ollen hormin tukkiminen katolta savupiipun päältä olisi ainoa vaihtoehto.

Yksi merkittävä asia meidän talomme kohdalla on, että nykyisellään pannuhuone ottaa polttoon käyttämänsä ilman kellarista, joka taas ottaa ilman korvausilmaventtiilin kautta ulkoa. Näin ollen kylmällä säällä öljyn polttaminen imaisee melkoisen määrän kylmää ilmaa kellariin, mikä puolestaan lisää lämmitystarvetta.

[VLT13]

Sähkölämmitys on toiminut edelleen ilman mitään ongelmia. Vesi riittää ja talo pysyy lämpimänä, vaikka pakkaset on käyneet pahimmillaan alle -15 asteessa. Jotenkin ihmeellisesti sulakkeetkaan eivät ole palaneet, vaikka huomasin että kellarin+autotallin sähkönsyöttö päätaululta on 20 ampeerin sulakkeiden takana. Näiden sulakkeiden takana virtaa syö pahimmillaan samanaikaisesti lämmityskattilan sähkövastukset, 3,3 kW:n lämpöpuhallin (kellarin remonttilämpö) sekä kaksi 800 W:n sähköpatteria autotallissa.