Nyt se sitten alkaa, mutta mikä?

[Uustilallinen]

Saako sitä kunnanmiestä siellä käymään, ajattelin vaan että onko ihan määräysten vastaisia muutoksia tehty? onko se viemärisysteemi oikein suunniteltu/toimiiko?

Kaipa sen jonkun saa katsomaan kun appiukkon on kunnan jossain kunnallisteknisessä lautakunnassa..
Viemärin toiminnasta kun ei ole tarkkaa tietoa kun käsittääkseni myyjä ei ole sitä vuoteen tyhjennyttänyt lainkaan.. Tästä olen kysynyt että selvittää mikä sen viemärin kunto on.. Vielä en ole vastausta saanut.. Aikaa on pari arkipäivää ja viikonloppu..

[Harri68]

Kyllähän niiden kaivojen paikat joku tietää. Ainakin se firma mikä niitä on tyhjentänyt. Löytyvät viimeistään kun lumet sulaa. Mutta mutta...noilla lähtötiedoilla jätevesijärjestelmä ei ole uuden, vuonna 2016 voimaantulevan "paskalain" mukainen. Kunnan rakennusvirastosta tai ympäristötoimesta voisi kysellä löytyykö sieltä mitään tietoa. Sieltä voisi myös yrittää saada jonkun paikalle tutkimaan kaivot ja kentän. Meillä ei tultu, vaan piti jätevesisuunnittelija palkata. Suunnittelija tutkii, tai ainakin pitäsi tutkia, voiko olemassa olevia kaivoja hyödyntää uudessa järjestelmässä ja antanee myös mielipidettä imeytyskentän toimivuudesta. En tiedä, mutta kuvittelisin, jos imeytyskenttä sijaitsee naapurin pellolla, niin se ei kelpaa.

Tuo jätevesijärjestelmä tarvitsee jokatapauksessa suunnitelman, rakennusluvan(tai ilmoituksen) ja ympäristöviranomaisen siunauksen. Helpoimmalla varmaan pääsette, jos siihen suunnittelija palkkaatte ja maksatte siitä muutaman satasen.

Piha siinä rakentamisessa mylläytyy todennäköisesti pahasti, joten voisi olla viksuinta hoitaa se alta pois ensimmäisetn asioiden joukossa.

Kustannukset riippuvat monesta seikasta: voiko vanhoja kaivoja ja imeytyskentää hyödyntää, kuinka isoksi täytyy järjestelmä mitoittaa, tontista ja löytyykö tuttua kaivinkonemiestä Meillä maksoi n. 5000€

[listuri]

Olet ilmeisesti haja-asutusalueella, kun viemäriputkia ei ole sinne vedetty? Kannattaa selvittää nyt sieltä oman kunnan rakennusvalvonnasta, minkälaisiin toimenpiteisiin tarvitset lupia. Monenlainen kunnostaminen ja vanhan korjaaminen menee ilmankin lupia, jolloin et tarvitse tarkkoja piirustuksia. Vaikka kyllähän niistä piirustuksista on omaan suunnitteluunkin iloa ja esim. vakuutuksia varten tarvitaan mielellään tarkat pinta-alat. Rakennusvalvonnan arkistosta voi löytyä papereita, vaikka kukaan ei muistaisi niitä siellä olevan, kannattaa tsekata joka tapauksessa. Ja jos tontti on lohkottu myöhemmin, niin etsikää myös aiemmilla kiinteistönumeroilla. Jätevesiasiasta onkin jo kerrottu tarkemmin.

Jos kukaan ei tiedä, mitä putkia mistäkin on vedelty ja tontti on lohkottu vasta "vetelyjen" jälkeen, voi pahimmassa tapauksessa käydä niin, että viemäriputket tai sakokaivot yms. imetyskentät on naapurin puolella. Voivat tietysti olla näin myös ihan sovitusti senaikaisilla "varmoilla puheilla". Tästä voi seurata älyttömästi vaikeuksia, jos sattuu (nyt tai tulevaisuudessa) v-mäisiä naapureita ja jos rasiteoikeudet on rempallaan. Löytyisikö keltään kylällä tietoa, kuka noita on aikanaan tehnyt ja kaivanut? Haastattele kaikki naapurit, josko sieltä löytyisi muistikuvia, että no sehän oli se Meikäläisen Matti, joka ne kaivoi... Ja lohkomisesta löytyy tasan varmasti tiedot kiinteistön asiakirjoista - milloin tehty, lainhuudatettu, mistä emätilasta lohkottu jne. Älä missään tapauksessa osta kiinteistöä tutustumatta huolellisesti kiinteistörekisteriotteeseen, lainhuutoon ja rasitustodistukseen! Niistä voi löytyä ikäviä ylläreitä, jos perunamaasi poikki onkin jollain tieoikeus tai kaivostasi vedenotto-oikeus jne. Kaikenmaailman sähkölinjaoikeuksia voi pukata puskasta, jos et niihin tutustu.

Huopa peltikaton alla viittaa siihen, että aiemmin talossa on ollut huopakate, jonka päälle on myöhemmin vedetty pelti. Tuonikäisessä talossa voi olla huovan alla vielä päreetkin.

Rehelliset myyjät ovat yleensä valmiita muistelemaan talon historiaa ja kertomaan tehdyistä remonteista. Useimmille oma tai lapsuuden koti on rakas paikka ja tärkeä rakennus, jolle halutaan hyvää myös jatkossa. Jos kaikesta tulee vastaukseksi "ei muisteta, ei tiedetä, kuka on tehnyt", niin hälytyskellojen pitäisi soida. On kaikille parempi, että kaikki talon viat tulevat tietoon ennen kauppoja. Jos on epäilyttäviä kohtia, tehkää niiden osalta uusi kuntokartoitus ennen kauppoja. Ja avatkaa myös rakenteita tarvittaessa.

Muuten yhdyn edellisiin, että on fiksua asua talossa ennen remonttia. Koska sitten vasta tietää, mitä haluaa ja mitä ei tarvitsekaan rempata. Ja yhdyn myös siihen, että koska remontin keskellä eläminen on älytöntä, niin isot rempat kannattaa tehdä ennen muuttoa. Molempi parempi.

[Uustilallinen]

Olet ilmeisesti haja-asutusalueella, kun viemäriputkia ei ole sinne vedetty?

Juu, tontti on "metsässä" ja syvällä.. Lähempänä naapurikunnan rajaa kuin kaupungin keskustaa.

Kannattaa selvittää nyt sieltä oman kunnan rakennusvalvonnasta, minkälaisiin toimenpiteisiin tarvitset lupia. Monenlainen kunnostaminen ja vanhan korjaaminen menee ilmankin lupia, jolloin et tarvitse tarkkoja piirustuksia. Vaikka kyllähän niistä piirustuksista on omaan suunnitteluunkin iloa ja esim. vakuutuksia varten tarvitaan mielellään tarkat pinta-alat. Rakennusvalvonnan arkistosta voi löytyä papereita, vaikka kukaan ei muistaisi niitä siellä olevan, kannattaa tsekata joka tapauksessa. Ja jos tontti on lohkottu myöhemmin, niin etsikää myös aiemmilla kiinteistönumeroilla.
Jätevesiasiasta onkin jo kerrottu tarkemmin.

Hyvä pointti.. Pitääpä käydä jutustelemassa kaupungintalolla enemmänkin ja kaivaa jos saisi jotain infoa talosta. Tuota jätevesiasiaa on tässä nyt tutkittu ja ihmetelty kyllä ja asetuksia luettu sun muuta..

Jos kukaan ei tiedä, mitä putkia mistäkin on vedelty ja tontti on lohkottu vasta "vetelyjen" jälkeen, voi pahimmassa tapauksessa käydä niin, että viemäriputket tai sakokaivot yms. imetyskentät on naapurin puolella. Voivat tietysti olla näin myös ihan sovitusti senaikaisilla "varmoilla puheilla". Tästä voi seurata älyttömästi vaikeuksia, jos sattuu (nyt tai tulevaisuudessa) v-mäisiä naapureita ja jos rasiteoikeudet on rempallaan.

Tämä tässä nyt kävi mielessä että imeytyskenttä saattaa olla naapurin pellossa.. Kun ongelma on se, että myyjä on asunut talossa vuoden päivät.. Vanha asukas ilmeisesti kauemmin. Saan kyllä mahdollisesti entisen asukkaan kiinni kun on jotain vaimon suvun tuttuja, pitääpä ottaa yhtyettä..

Ja lohkomisesta löytyy tasan varmasti tiedot kiinteistön asiakirjoista - milloin tehty, lainhuudatettu, mistä emätilasta lohkottu jne. Älä missään tapauksessa osta kiinteistöä tutustumatta huolellisesti kiinteistörekisteriotteeseen, lainhuutoon ja rasitustodistukseen! Niistä voi löytyä ikäviä ylläreitä, jos perunamaasi poikki onkin jollain tieoikeus tai kaivostasi vedenotto-oikeus jne. Kaikenmaailman sähkölinjaoikeuksia voi pukata puskasta, jos et niihin tutustu.

Lohkomisesta on dokumentit ja rasitteista (mm. tierasite naapurin peltoon) on paperit. Mutta noista viemäreistä ei ollut mitään papereita.

Huopa peltikaton alla viittaa siihen, että aiemmin talossa on ollut huopakate, jonka päälle on myöhemmin vedetty pelti. Tuonikäisessä talossa voi olla huovan alla vielä päreetkin.

Onko tämä riskirakenne, vai onko vaan hyvä että on "tuplavesikate"?

Rehelliset myyjät ovat yleensä valmiita muistelemaan talon historiaa ja kertomaan tehdyistä remonteista.

Tämä vaan kun myyjät eivät ole tehneet MITÄÄN. Asuneet vaan. Eli eivät (ainakaan omien sanojensa mukaan) tiedä mitä on tehty, koska, miten ja miksi..

Kaupat pitäisi tehdä maanantaina, mutta jos ei kohta kuulu mitään vastausta kun kysyin onko sakokaivoja vuoteen tyhjennetty, pitää niitä varmaan siirtää.. Olen toki varautunut siihen että joudun saaneeraamaan koko kaivojärjestelmän.. Harmittaa vaan kun menee varmaan yli puolet remonttibudjetista siihen sitten.. Pitänee kysellä noista panospuhdistamoista sitten toisessa ketjussa jos tulee ajankohtaiseksi..

[purasin]

Niin ja viemärin tuuletusputki tulee sivukonttitilaan.. Eikä mene katolle asti.

Tämä tuolta osui silmääni ja sattui - en lukenut kaikkea läpi, mutta pikasilmäilyllä kukaan ei kai tähän vielä tarttunut. Pahimmillaan yläpohjaan jätetty viemärin tuuletusputken pää voi aiheuttaa ajan oloon pahojakin kosteusvaurioita, se kun hönkii yläpohjarakenteisiin kosteaa ilmaa joka kondensoituu sinne vedeksi. Tiedän yhden tutuntutun tapuksen, jossa tämän takia uusittiin useita läpimätiä kattokannattajiakin lämmöneristeiden lisäksi. Jos yläpohjan tuuletus on todella hyvä, niin välttämättä tuo ei ole aiheuttanut mitään pahoja ongelmia, mutta silti on kyllä syytä korjata ja tehdä asianmukainen vesikaton läpivienti...

[Uustilallinen]

Niin ja viemärin tuuletusputki tulee sivukonttitilaan.. Eikä mene katolle asti.

Tämä tuolta osui silmääni ja sattui - en lukenut kaikkea läpi, mutta pikasilmäilyllä kukaan ei kai tähän vielä tarttunut. Pahimmillaan yläpohjaan jätetty viemärin tuuletusputken pää voi aiheuttaa ajan oloon pahojakin kosteusvaurioita, se kun hönkii yläpohjarakenteisiin kosteaa ilmaa joka kondensoituu sinne vedeksi. Tiedän yhden tutuntutun tapuksen, jossa tämän takia uusittiin useita läpimätiä kattokannattajiakin lämmöneristeiden lisäksi. Jos yläpohjan tuuletus on todella hyvä, niin välttämättä tuo ei ole aiheuttanut mitään pahoja ongelmia, mutta silti on kyllä syytä korjata ja tehdä asianmukainen vesikaton läpivienti...

Joo siis tämä on ensimmäisten joukossa joka korjataan. Kuntotarkastuksessa 04/2011 ei havaittu ainakaan kamalaa kosteusrasitusta, mutta saattaa jotain ollakin. Pitää tarkastaa ja toivoa ettei joudu koko yläkertaa vaihtamaan. Tuo menee kyllä omaan piikkiin koska siitä on raportissa tieto.

[matrismik]

Kuntotarkastus raportissa on tarkastajan yhteystiedot ihan raporin alussa, voi hyvällä tuurilla vielä talon muistaa. Jos ei suoraan muista niin selvittänee sinulle mitä on milläkin asialla tarkoittanut, kannatta olla yhteydessä. Ei maksa mitään, paitsi puhelinkustannukset operaattorille.

[Laurakaisa]

Oisko tuossa nyt vähän liian paljon asioita auki että kannattaisi sokkona tehdä ne kaupat jo ensi viikolla...? Mietin vaan että tuskin se muutama päivä sinänsä maata kaataa, mutta lisätiedot voivat sitten jo huomattavasti selkeyttää vaikka nyt sitä, millaiset kustannukset noista jätevesihommeleista on tulossa. (Minä en ymmärrä niistä mitään kun asun sievästi kunnallistekniikan piirissä, joten en lähde kommentoimaan sen kummemmin.) Ainahan jotain yllätyksiä tulee ihan varmasti, mutta jos jo lähtiessään tietää että en tiedä tästä ja tästä asiasta mitään enkä edes sitä millaisia kustannuksia se tulevaisuudessa aiheuttaa, niin paha se on pankinkaan kanssa tolkullisia remonttilainaneuvotteluja käydä. Jos ei siis meinaa tehdä omasta pussista noita.

Se, mistä tiedän, jotain, on se katto. Meillä oli myös vedetty peltikatto vanhan huovan päälle. Niitä on tehty tosi paljon, ja jos se peltikatto on hyvässä kunnossa niin se vanha huopa on silloin siellä niin kuin aluskatteena, siksi se sinne on jätettykin. Meillä se pelti oli nykäisty vaan suoraan siihen huovan päälle ilman tuuletusrimoja tai muitakaan hienouksia, mikä on vähän kyseenalainen rakenne kun se peltikaton alus ei pääse tuulettumaan. Mutta ei se mikään "korjaa tämä heti" -juttu ole kuitenkaan, jos se peltiversio on siis hyvässä kunnossa. Kiinnitykset nyt kannattaa tarkistaa ja läpiviennit, niistähän se alkaa vuotaa jos vuotaa.

Meillä on tällä hetkellä viemärin tuuletusputki yläpohjassa kun se odottaa kevättä ja keittiöremonttia, se piti katkaista siis kesällä kattorempan takia. Sitä on säännöllisesti käyty seuraamassa eikä se ole mitään ongelmia aiheuttanut toistaiseksi, toivottavasti ei kerkeä aiheuttaakaan ennen kuin pääsee takaisin katolle hönkimään. Mutta toki se ja ne tuuletusventtiilit on hyvä ottaa työn alle, ne on semmoisia hyviä perusjuttuja joista voi remonttitaipaleen mukavasti aloittaa

Moni on jo suositellut visiittiä kunnan rakennusvalvontaan. Penkokoot arkistoja. Nuo myyjät ja välittäjä ei varsin ole näyttäytyneet kovinkaan, öö, säkenöivässä valossa mitä tulee talon tietoihin, joten mistä sitä tietää jos sekin luulo on väärä että piirustuksia ei ole. Samalla selviää sekin, onko ne remontit tehty luvallisesti vai ei.

Me ollaan kaikki kommentoijat joskus oltu tuossa kämmenet hikoaa ja jännittää -alkuvaiheessa omien talojemme kanssa. Siitä ne sitten pikkuhiljaa tulevat tutuiksi ja jännitys vaihtuu joko vitutukseksi tai onneksi, yleensä molemmiksi, ehkä jopa yhtä aikaa... Minä itse olen ihan vannoutunut "asu vuosi ennen kuin teet mitään" -ajatuksen kannattaja, vaikka en kyllä ihan sitä vuotta asunutkaan ennen remontteihin ryhtymistä... pelkästään siitä syystä että sen kuitenkin melkein vuoden asumisen ja tutustumisen jälkeen ei oikein mikään enää saanut niitä kämmeniä niin hikoamaan ja sydäntä pamppailemaan ja se oli paljon kivempi lähtökohta ruveta tekemään remonttia kuin se lievästi paniikkinen "mitä me ollaan oikein tehty" -huokaus jonka puoliso päästi kun ekaa kertaa oltiin omilla avaimilla sisällä talossa. Mutta no, ei se rempan keskellä asuminenkaan lasten kanssa varsinkaan mitään kivaa ole. Ja silti meillä alkaa viikon päästä putkiremppa, ja niistä lapsista toinen on kaksi vuotta ja toinen kymmenen kuukautta. Kaikki on suhteellista ja molempi parempi varmaan jossain mielessä.

[Uustilallinen]

Kiitos jo etukäteen ihan hirveästi kaikille jotka ovat ottaneet kantaa asiaan. Täällä on kyllä mahtavaa väkeä. Melkein vapaamuurariasteen yhteisöllisyyttä. Me like!

Eli tosiaan sain vastauksen noista kaivoista ja ne menee niin, että siellä on kaksi betonista sakokaivoa, ja imeytyskenttä on osittain naapurin pellossa. Kaivot on tyhjennetty keväällä ja ilmeisesti aika isot kaivot.
Näen siis kaksi vaihtoehtoa. Joko uudistaa nykyinen systeemi, jos se kunnan puolesta menee läpi, tai kaivaa se ylös ja asentaa uusi. Kustannuksia tulee sitten se mitä siitä tulee. Olen kuitenkin varautunut siihen että se voi lohkaista reilun kympin loven rempparahoihin. Kunnallistekniikka olisi kuitenkin tullut maksamaan 1750€ + 17€/neliö, eikä ole tarkkaa tietoa mistä ne neliöt olisi laskettu? Se olisi tullut maksamaan vähintään sen reilu viisi tonnia + työt. Todennäköisesti enemmän. Sitä rempparahaa on neuvoteltu se karvan yli 40 tuhatta, josta menee huonekaluihin ja työkaluihin ja muuhun varmaan 5. Lopulla pitäisi saada torppa siihen kuntoon että se kelpaa. Pyritään tekemään mahdollisimman paljon itse töitä ja talkoilla. Toinen suuri projekti on se kellarin viemäröinti. Sen kustannuksia en ole osannut ajatella mitenkään. Katsotaan miten käy. Jos ei tule jättimäisiä ylläreitä, olen ajatellut että se riittää. Mutta mitä enemmän luen tuota "Tuliko yllätyksiä" -osiota, sitä skeptisemmäksi käyn..

Kaivon vesi on tutkittu erittäin hyväksi, ja se on plussaa.
Olen ehdottanut myyjälle hinnanalennusta viemäriasiasta johtuen pienimmän haitan mukaan laskettuna vähintään 3k€. Odottelen vastausta.

[Kuvaja]

Tosiaan, jos se torppa on mettässä, voi olla ettei ole kaikkeen "muistettu" lupaa hakea.
Kannattee kuitenkin kysyä, että löytyykö piirrustusten lisäksi lupa-anomuksia. Ja tosiaan sillä kiinteistön numerolla ( myös mahdollisella vanhalla numerolla) sekä entisten omistajien nimillä.

Ei se huopa siellä pellin alla ole ongelma. Hyvä vain.

[villelap]

Se, mistä tiedän, jotain, on se katto. Meillä oli myös vedetty peltikatto vanhan huovan päälle. Niitä on tehty tosi paljon, ja jos se peltikatto on hyvässä kunnossa niin se vanha huopa on silloin siellä niin kuin aluskatteena, siksi se sinne on jätettykin. Meillä se pelti oli nykäisty vaan suoraan siihen huovan päälle ilman tuuletusrimoja tai muitakaan hienouksia, mikä on vähän kyseenalainen rakenne kun se peltikaton alus ei pääse tuulettumaan. Mutta ei se mikään "korjaa tämä heti" -juttu ole kuitenkaan, jos se peltiversio on siis hyvässä kunnossa.

Kattoliiton sivuilla: http://www.kattoliitto.fi/index.phtml?s=148

"Umpilaudoituksen päällä suositellaan käytettäväksi bitumialuskermiä, jonka päälle suoraan asennetaan rivipeltikate. Mainittu rakenne parantaa katon ääneneristävyyttä ja bitumialuskermi suojaa rakenteita kondenssi- ja vuotovedeltä sekä toimii työnaikaisena suojauksena ennen peltikatteen asentamista.

Jos rivipeltikatteen alla käytetään vapaasti asennettavaa aluskatetta, asennetaan aluskatteen päälle 50 – 75 mm vahvuiset korokepuut tuuletuksen varmistamiseksi. Varsinainen aluslaudoitus (harvalaudoitus) tehdään korokepuiden päälle. "

[sarte]

Pyritään tekemään mahdollisimman paljon itse töitä ja talkoilla. Toinen suuri projekti on se kellarin viemäröinti. Sen kustannuksia en ole osannut ajatella mitenkään. Katsotaan miten käy. Jos ei tule jättimäisiä ylläreitä, olen ajatellut että se riittää. Mutta mitä enemmän luen tuota "Tuliko yllätyksiä" -osiota, sitä skeptisemmäksi käyn..

Sama ajatusmalli täällä, mutta budjetista olen pistänyt suosiolla sivuun kymppitonnin verran yllärirahaa. Jos ylläreitä ei tule, kattoremppa tehdään sitten ennemmin kuin myöhemmin, jos tulee niin ei ainakaan jää mitään kriittistä tekemättä.