Vanhojen talojen myyjät eivät kaikki suinkaan ole rahanhimoisia konnia, viattomia ostajia huijaavia lurjuksia. Eiköhän suurin osa ole ihan tavallista porukkaa, joille virheen löytyminen on samanlainen katasrofi, myös taloudellisesti, kuin ostajillekin. Ostajissakin on myös korppikotkia, jotka nimenomaan etsivät taloja, joiden vaurioilla pääsee rahastamaan.
Uskaltaisitko itse myydä talosi ja millä ehdoilla? Minkälaisia tarkastuksia ja tutkimuksia teettäisit ja mitä olisit niistä valmis maksamaan?
Itse en ole ostamassa enkä myymässä, olenpahan pehtoorina talossa, jonka vaimo on perinyt jo joskus 80-luvulla.
Ruoteet homeessa
- vesahy
- Jäsen

- Viestit: 3354
- Liittynyt: Ma Maalis 17, 2008 19:18
- Paikkakunta: Stadi + läntinen Uusimaa
Re: Ruoteet homeessa
Minkä vuoksi on aina aikaa tehdä se uudelleen, muttei koskaan aikaa tehdä se heti kunnolla?
Re: Ruoteet homeessa
Pukuhuoneen katto kylppärin vieressä: pääseekö tuossa kohdassa väliseinän liittymä sokkeliin tekemään kylmäsillan?
Ainoa, jolla on vuosien kokemus kaupan kohteesta, on myyjä. Liekö tässä syy miksi laissa sälytetään vastuuta eniten myyjälle. Kunnolliset kuntotarkastajat ovat harvassa (= sellaiset, jotka eivät tee minkäänlaista yhteistyötä yhdenkään kiinteistönvälitysfirman kanssa ja pätevyyskin pitäisi olla).
Kauppakirjassa ei ilmeisesti ole mitään liitteitä tai lausekkeita, joista ilmenisi onko piiloon jääneitä rakenteita selvitetty ostajalle? Myyjällä on nyt tukalaa, huonossakin kuntotarkastuksessa olisi saatettu tuoda esiin edes jotain virheellisiä rakenteita tyyliin kellarin seinät. Voidaan enää miettiä, mitkä virheet ostaja olisi voinut nähdä paikan päältä rakenteita rikkomatta.
Remontoituja rakenteita ei velvoiteta rikkomaan myöhemminkään pelkästä aukomisen ilosta, ellei ole perusteltua syytä epäillä mitään tai kunnossapitojakso joka on päättymässä. Kondenssin aiheuttaman vaurion osalta tilanne voi olla ostajalle epäedullinen: virhe on havaittu, korjauksia ei ole tehty heti ja tilanne pahenee vaurioksi.
Jos kämppä menee myyntiin, laitan kauppakirjan liitteeksi ~50 sivua tekstiä ja kuvia kaikista havaituista vaurioista, virheistä ja tehdyistä korjauksista rakenneleikkauksineen. Jos sitten vielä jotain ilmenee, ilmetköön. Ainakin käräjätuomiot ovat mitä sattuu. Ihmettelen jos yksikään ostaja hakeutuisi kiinteistökauppariitoihin tienestimielessä, tuskin edes kireät kasvoleikkausperheet.
Ainoa, jolla on vuosien kokemus kaupan kohteesta, on myyjä. Liekö tässä syy miksi laissa sälytetään vastuuta eniten myyjälle. Kunnolliset kuntotarkastajat ovat harvassa (= sellaiset, jotka eivät tee minkäänlaista yhteistyötä yhdenkään kiinteistönvälitysfirman kanssa ja pätevyyskin pitäisi olla).
Kauppakirjassa ei ilmeisesti ole mitään liitteitä tai lausekkeita, joista ilmenisi onko piiloon jääneitä rakenteita selvitetty ostajalle? Myyjällä on nyt tukalaa, huonossakin kuntotarkastuksessa olisi saatettu tuoda esiin edes jotain virheellisiä rakenteita tyyliin kellarin seinät. Voidaan enää miettiä, mitkä virheet ostaja olisi voinut nähdä paikan päältä rakenteita rikkomatta.
Remontoituja rakenteita ei velvoiteta rikkomaan myöhemminkään pelkästä aukomisen ilosta, ellei ole perusteltua syytä epäillä mitään tai kunnossapitojakso joka on päättymässä. Kondenssin aiheuttaman vaurion osalta tilanne voi olla ostajalle epäedullinen: virhe on havaittu, korjauksia ei ole tehty heti ja tilanne pahenee vaurioksi.
Jos kämppä menee myyntiin, laitan kauppakirjan liitteeksi ~50 sivua tekstiä ja kuvia kaikista havaituista vaurioista, virheistä ja tehdyistä korjauksista rakenneleikkauksineen. Jos sitten vielä jotain ilmenee, ilmetköön. Ainakin käräjätuomiot ovat mitä sattuu. Ihmettelen jos yksikään ostaja hakeutuisi kiinteistökauppariitoihin tienestimielessä, tuskin edes kireät kasvoleikkausperheet.
Re: Ruoteet homeessa
Ei näistä kuntotarkastusongelmista koskaan tule valmista... Kaikki haluavat sormet ristissä (niin myyjä kuin ostajakin), että mitään ei löytyisi ja tähän markkinarakoon ovat rahastajat osanneet luoda sellaisen tarkastuskonseptin, joka on pitkälti puuta heinää sanahelinää ja välittäjät vielä käyttävät "luottofirmojaan" maksattaen tämän roskan kalliillaa osapuolten välillä.
Isä ja lapset asuvat Espoon viimeistä purulaatikkoa vm. 1965 :)
Re: Ruoteet homeessa
Mitä tuossa nyt voisi tehdä. Katolle ei kannata palkata pikaremonttifirmoja, jos alapuoliset rakenteet ja eristeet ei ole kunnossa. Tuota ei korjata kolmessa päivässä. Päin persettä uusitun katon korjaustyöt teetettynä sis. vauriokorjaukset ja eristeet + uusi vesikate voisi olla luokkaa ~20000 ja vähän päälle.
Tässä oma mielipide tuollaisesta, ei välttämättä totuus:
Yksinkertaisin tie on maksaa kaikki itse ja niellä kiukkunsa. Onko remontti tehty kauan sitten, ja tilat pitäisi muutenkin korjata?
Jos haluaa, että myyjä osallistuu kustannuksiin, ei asianajajaa ei tarvita niin kauan kuin asiat hoidetaan/sovitaan kirjallisesti ja sukset eivät mene ristiin. Pysykää sovussa, kaikki vääntely ja kääntely ("me sanottiin/te sanoitte/te tiesitte/teidän olisi pitänyt tietää") pitää ohittaa palaamalla itse asiaan, korjauksiin ja kustannusjakoon. Myyjä voi suostua ehdotuksiinne - tai jos myyjälle on tärkeämpää ratkoa kuka on oikeassa, asia käsitellään käräjillä jos sitä halutaan. Kirjallisessa menettelyssä tulee tehtyä itse kalliit pohjatyöt asianajajalle, jos homma menee myöhemmin riidaksi ja haluaa sellaisen palkata.
1) kirjallinen reklamaatio (sähköposti + kirjattu kirje saantitodistuksella) jossa pelkästään pääasiat:
- mitkä puutteet on havaittu ja milloin
- tullaan vaatimaan hinnanalennusta / kaupan purkua em. puutteiden perusteella
- lopulliset vaatimukset esitetään, kun puutteiden ja vaurioiden laajuus on selvillä.
Reklamaatiossa ei tarvitse kuin nuo kolme kohtaa. Kohtuullinen rekkula-aika virheen huomaamisesta/tajuamisesta on luokkaa 4 kuukautta, mielellään max 2kk.
2) kutsutte myyjät paikalle katsomaan virheitä, otatte valokuvia.
3) hommaatte paikalle timpurin tms rakennusalan tyypin katsomaan mitä pitää korjata, missä menee raja säilytettävien / korjattavien / uusien rakenteiden osalta.
4) laitatte myyjille tuon pohjalta ehdotuksen korjauskustannusten jaosta. Edelleen kirjallisesti. Esim. kulut korjattavien rakenteiden osalta kustantaa myyjä (ruoteet eristeet tms.), ostaja voi maksaa esim. tasonnousun (uudet rakenteet, kuten katon pellit, tikkaat tms.)
5) Pidätte myyjän kanssa kustannusrajapalaverin, jonka aikana kirjataan sovittu kustannusjako ylös ja paperi allekirjoitetaan paikalla. Mukana pitää olla se rakennusalan tyyppi joka tietää miten työt tehdään. Voidaan sopia vaikka tyyliin "tältä työn osalta max johonkin summaan asti tai prosenttiosuus 0-100%".
Maksullista apua (asianajaja/rak.asiantuntijan lausunto) tarvitaan vasta sitten, kun todetaan että ollaan riidoissa ja tilanne ei etene. Ilmoitus vakuutusyhtiöön asuntokauppariidasta ennen tätä. Vastapuolen mahdollisesta asianajajasta ei tarvitse välittää mitään niin kauan kuin pääsette omassa asiassanne eteenpäin. Lukekaa Maakaari ja ennakkopäätöksiä.
Aiheen vierestä, mutta hyvää tekstiä
ennakkopäätös
ennakkopäätös
Tässä oma mielipide tuollaisesta, ei välttämättä totuus:
Yksinkertaisin tie on maksaa kaikki itse ja niellä kiukkunsa. Onko remontti tehty kauan sitten, ja tilat pitäisi muutenkin korjata?
Jos haluaa, että myyjä osallistuu kustannuksiin, ei asianajajaa ei tarvita niin kauan kuin asiat hoidetaan/sovitaan kirjallisesti ja sukset eivät mene ristiin. Pysykää sovussa, kaikki vääntely ja kääntely ("me sanottiin/te sanoitte/te tiesitte/teidän olisi pitänyt tietää") pitää ohittaa palaamalla itse asiaan, korjauksiin ja kustannusjakoon. Myyjä voi suostua ehdotuksiinne - tai jos myyjälle on tärkeämpää ratkoa kuka on oikeassa, asia käsitellään käräjillä jos sitä halutaan. Kirjallisessa menettelyssä tulee tehtyä itse kalliit pohjatyöt asianajajalle, jos homma menee myöhemmin riidaksi ja haluaa sellaisen palkata.
1) kirjallinen reklamaatio (sähköposti + kirjattu kirje saantitodistuksella) jossa pelkästään pääasiat:
- mitkä puutteet on havaittu ja milloin
- tullaan vaatimaan hinnanalennusta / kaupan purkua em. puutteiden perusteella
- lopulliset vaatimukset esitetään, kun puutteiden ja vaurioiden laajuus on selvillä.
Reklamaatiossa ei tarvitse kuin nuo kolme kohtaa. Kohtuullinen rekkula-aika virheen huomaamisesta/tajuamisesta on luokkaa 4 kuukautta, mielellään max 2kk.
2) kutsutte myyjät paikalle katsomaan virheitä, otatte valokuvia.
3) hommaatte paikalle timpurin tms rakennusalan tyypin katsomaan mitä pitää korjata, missä menee raja säilytettävien / korjattavien / uusien rakenteiden osalta.
4) laitatte myyjille tuon pohjalta ehdotuksen korjauskustannusten jaosta. Edelleen kirjallisesti. Esim. kulut korjattavien rakenteiden osalta kustantaa myyjä (ruoteet eristeet tms.), ostaja voi maksaa esim. tasonnousun (uudet rakenteet, kuten katon pellit, tikkaat tms.)
5) Pidätte myyjän kanssa kustannusrajapalaverin, jonka aikana kirjataan sovittu kustannusjako ylös ja paperi allekirjoitetaan paikalla. Mukana pitää olla se rakennusalan tyyppi joka tietää miten työt tehdään. Voidaan sopia vaikka tyyliin "tältä työn osalta max johonkin summaan asti tai prosenttiosuus 0-100%".
Maksullista apua (asianajaja/rak.asiantuntijan lausunto) tarvitaan vasta sitten, kun todetaan että ollaan riidoissa ja tilanne ei etene. Ilmoitus vakuutusyhtiöön asuntokauppariidasta ennen tätä. Vastapuolen mahdollisesta asianajajasta ei tarvitse välittää mitään niin kauan kuin pääsette omassa asiassanne eteenpäin. Lukekaa Maakaari ja ennakkopäätöksiä.
Aiheen vierestä, mutta hyvää tekstiä
ennakkopäätös
ennakkopäätös

