Remontin teettäminen työnantajana

[PetteriKivimäki]

mielestäni 15€/h raskaasti tai fyysisesti ja/tai osaamista vaativasta työstä..EI HYVÄ liksa, pääkaupunkiseudulla ainakaan.

Samaa mieltä, pääkaupunkiseudulla kun tuntuu olevan ihan syystä (kallis asuminen, liiallinen määrä lajitovereita ja työvoimapula talonrakentajista) aikalailla kalliimmat taksat kuin muualla. Se selittänee osaltaan suurehkon määrän virolaisia raksamiehiä, jotka voi olla ihan kelpo duunareita kyllä nekin. Tosin voivat olla olemattakin, tiedän Espoon Rastaalasta yhden kokonaan Viron poikien rakentaman uudistalon, jonka ongelmia on korjailtu pitkään ja hartaasti..

OT. Jäin miettimään tuota 15 €/tunti palkkaa, joka on ihan Rakennusalan TESsin mukainen tuntipalkka "Kokeneelle ammattilaiselle". No piti oikein lukea TESsistä palkanmuodostus ja se meneekin Rakennusalalla näin:


22 §
Henkilökohtainen tuntipalkka
Henkilökohtainen tuntipalkka koostuu palkkaryhmittelyyn perustuvasta tuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Jokaiselle työntekijälle on aina maksettava henkilökohtaista palkanosaa, jonka suuruudesta työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään. Henkilökohtainen tuntipalkka on työntekijälle aika- ja palkkiopalkkatyössä maksettava vähimmäispalkka. Työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka merkitään työhönottolomakkeeseen
/ kirjalliseen työsopimukseen.
23 §
Työkohtainen palkka
Työkohtainen palkka koostuu työntekijän henkilökohtaisesta tuntipalkasta ja työkohtaisesta lisästä tai henkilökohtaisesta tuntipalkasta ja palkkiopalkkaosuudesta.
Pääsääntöisesti työkohtainen palkka sovitaan kutakin työtä tai työkohdetta varten erikseen. Mikäli palkkaehdon voimassaoloa ei ole rajattu muutoin, se päättyy työntekijän siirtyessä toiseen työkohteeseen.
1) Työkohtainen lisä
Työkohtainen lisä sovitaan ennen työn aloittamista. Työnantajan on työntekijän sitä pyytäessä selvitettävä, kuinka työkohtaiseen lisään vaikuttavat vaativuustekijät on otettu palkassa huomioon. Jos työkohtaisen lisän suuruudesta ei synny sopimusta, työntekijä on velvollinen vastaanottamaan työtä työnantajan tarjoamalla työkohtaisella palkalla. Työkohtaisen lisän arvioinnissa on mahdollista käyttää mm. seuraavanlaisia työn vaativuustekijöitä:
• Työn tekninen vaativuus:
Työ on teknisesti vaativaa.
Työlle on asetettu erittäin korkeat laatuvaatimukset.
• Työn fyysinen vaativuus:
Työ on fyysisesti raskasta tai se suoritetaan vaikeissa olosuhteissa kuten esim. saneerauskohteissa.

Sinänsä huvittavaa, kun meillä kauhean kova parku sen paikallisen sopimisen puolesta, niin sekä näyttäisi rakennusalalla tai valtionhallinnossa (ainakin yliopistomaailmassa) olevan täysin mahdollista sopia niin haluttaessa osaavammalle työntekijälle parempaa palkkaa. Samoin on kaiken maailman santsi-korteilla ja muilla palkkatuki- ja harjoittelijapalkoilla mahdollista saada vähemmän osaavasta väestä halvempaa työvoimaa määräaikaisiin- ja projektitöihin - tosin tätä nuorisotakuun nimellä tunnettua järjestelmää on nykyinen hallituksemme ajamassa alas.

[vesahy]

Miten menee silloin, jos haluan tilata jonkin urakan virolaisilta, vaikkapa hirsimökin pystytyksen, ja haluan hoitaa kaikki velvoitteet ihan lakien ja asetusten mukaan? Entä jos tilaan sen mökin sieltä Virosta, materiaaleineen ja pystytyksineen?

[lmfmis]

Miten menee silloin, jos haluan tilata jonkin urakan virolaisilta, vaikkapa hirsimökin pystytyksen, ja haluan hoitaa kaikki velvoitteet ihan lakien ja asetusten mukaan? Entä jos tilaan sen mökin sieltä Virosta, materiaaleineen ja pystytyksineen?

Ryhdyt rakennuttajaksi, haet rakennusluvat ja katsot että kaikki velvoitteet tulee täytettyä. Palkanmaksu on silloin pienin murhe...

[vesahy]

No ju, yritetään uudestaan. Miten homma menee, jos teetän tontille virolaisen firman pojilla kylmän varaston, joka ei nykyisen rakennusjärjestyksen mukaan mitään lupia ei tarvitse?

[keltarinta]

Kyllä moni akateemisesti koulutettukin ja ihan pääkaupunkiseudulla joutuu tyytymään 15 e/t vastaavaan palkkaan. Riippuu vähän siitä, kuinka lähellä Rahaa oma työ sattuu olemaan.

Minusta remppamiehet ja kirvesmiehet sun muut pyytävät aika kovia hintoja.

Tosiaan TESin mukaan rakennusalan ammattilaisen vähimmäispalkka on 13,68 e/t ja keskipalkka siten ehkä 15-17 e/t.

Tuolla muualla Länsi-Euroopassa asuttuani yleisvaikutelmani on, että Suomessa on huonot palkat - paitsi kaiken maailman duunariammateissa, joiden edustajilta tavalliset ihmiset ostavat palveluja. Saavat pulittaa itsensä kipeiksi. Ei ihme, että tämä on paljon enemmän tee se itse -yhteiskunta kuin moni muu.

[lmfmis]

No ju, yritetään uudestaan. Miten homma menee, jos teetän tontille virolaisen firman pojilla kylmän varaston, joka ei nykyisen rakennusjärjestyksen mukaan mitään lupia ei tarvitse?

Et tarvitse lupia mutta rakennuttaja olet edelleen ja kaikki muut velvoitteet pysyy. Riippuen kunnasta pitää kuitenkin ilmoitus tehdä. Tuo virolaisuus ei kauheasti liity tähän...pojillahan pitää olla verokortti. Mukana työmaallakin

[vesahy]

Tuolla muualla Länsi-Euroopassa asuttuani yleisvaikutelmani on, että Suomessa on huonot palkat - paitsi kaiken maailman duunariammateissa, joiden edustajilta tavalliset ihmiset ostavat palveluja. Saavat pulittaa itsensä kipeiksi. Ei ihme, että tämä on paljon enemmän tee se itse -yhteiskunta kuin moni muu.

Jos kylän putkimiesyrittäjä velottaa 55 euroa tunnilta, niin tuntuuhan se aika kovalta.

[vesahy]

Tuo virolaisuus ei kauheasti liity tähän...pojillahan pitää olla verokortti. Mukana työmaallakin.

Ja kerran vielä. Haluan kaivaa tontilleni metrin syvyisiä kuoppia sata kappaletta ja nehän eivät mitään lupaa tarvitse enkä myöskään ole rakennuttaja:

Saarenmaalla käydessäni törmään pariin paikalliseen kaveriin, joilla on maanrakennusfirma, oikein OÜ ja haluamme hoitaa asiat mahdollisimman oikein. Kirjoitamme sopimuksen firman kanssa siitä, että pari miestä tulee minulle Suomeen niitä kuoppia kahdeksi viikoksi kaivamaan. Hinta lasketaan niin, että kavereille jää parikymppiä kouraan ja he hoitavat siellä omat velvoitteensa ja veloitus on sitten sen mukaan 35 euroa tunnissa. Lasku tulee Virosta ja maksan sen virolaiseen pankkiin.

Asia on siten Viron puolella kunnossa, mutta mitä minun pitää tehdä Suomen puolella että kaikki menee lakien, asetusten, määräysten ja direktiivien mukaan? Entä onko minulla oikeus kotitalousvähennykseen?

[lmfmis]

Hmm, lasku tulee firmalta, siinä on ALV joten et ole työnantaja. Rakennuttaja olet edelleen ja onhan tuolla työsuojeluvelvoitetta yms.

Nämä velvoitteet voi sitten sälytttää urakoitsijalle ja asia ilmenee urakkasopimuksesta. ...ei siis edellytä urakkahinnoittelua mitenkään...


Ja sitä rakentamista valvoo kunta alueellansa, joten he kertovat mitä vaaditaan. Soita kuntasi rakennusvalvontaan.

[PetteriKivimäki]

Tuolla muualla Länsi-Euroopassa asuttuani yleisvaikutelmani on, että Suomessa on huonot palkat - paitsi kaiken maailman duunariammateissa, joiden edustajilta tavalliset ihmiset ostavat palveluja. Saavat pulittaa itsensä kipeiksi. Ei ihme, että tämä on paljon enemmän tee se itse -yhteiskunta kuin moni muu.

Tätä ei kyllä tilastot tue, ainakaan palkansajien kohdalla, ks. vuoden 2013 keskimääräisiä tilastoja:


Mainitsemallasi 15 €:n tuntipalkalla saisi tosiaan ilman lisiä noin 2500 €:n/kk bruttopalkkaa, kun päivittäinen työaika on 8 tuntia ja kuukaudessa on 21 työpäivää. Se ei todellakaan ole "hyvin", kuten tilastosta käy ilmi. Paitsi virolaiselle rakennusmiehelle, jonka keskipalkka taas Virossa on jotain ihan muuta. Ei ole kauaa, sillä siellä palkat nousevat kohisten kohti muun Euroopan liksoja.

Jos kylän putkimiesyrittäjä velottaa 55 euroa tunnilta, niin tuntuuhan se aika kovalta.

Nimenomaan tuntuu, ei se sitä ole; tuossa veloituksessa on alv, eläkkeet, kalusto, toimitila- ym. kulut, vakuutukset ja vielä matkaan ja laskutukseen yms. kuluva aika mukana. Siihen tuntiveloitukseen tuijottaminen on vähän sama kuin vaatisi että julkisella sektorilla työskentelevilllä "tavallisilla" keskituloisilla ihmisillä pitäisi olla työpaikallaan lappu rinnassa: "maksan veronmaksajille noin 464 € / pvä".

[keltarinta]

Jaa-a. Ehkä joissain muissa Länsi-Euroopan maissa rakentamisen ammattien palkat ovat enemmän alle maan keskitason, kun täällä Suomessa ne ovat hintsusti alle tuon tilaston mukaan. Tai sitten muualla on enemmän pieniä tekijöitä, joilla on vähemmän ylimääräisiä kuluja. Osittain sen selittää toki pienemmät kulut, esim. vuokra jos on toimitilat. En muuten tarkoittanut pelkästään rakentamista vaan kaikennäköisiä palveluja, mitä yksityinen ihminen ostaa. Fakta on, että samoista asioista saa maksaa täällä paljon enemmän, joissain tapauksessa jopa moninkertaisesti. Se on nähty. (Onhan niitä kalliimpiakin maita ja kaupunkeja.)

Jos rakennusalan ammattilaisen minimipalkka on 13,68 e/t, niin oli se mainitsemani _esimerkkihinta_ ainakin keskiverto, eikä pitäisi aiheuttaa nurinaa. Olisiko se sitten ennemmin 16,5 e/t, se ei ollut olennaista kysymykseni kannalta.

Mutta ei minua nyt kiinnosta mitään palkka- ja palkkiovertailua ruveta tekemään. Kunhan mainitsin. Pointti oli, että hain vaihtoehtoisia maksutapoja, koska minä teen remontin itse ennemmin kuin maksan 50 e/t (osittain siitä, että pomo saa istua toimistossa ja ajella ympäriinsä katsomassa kohteita, joihin miehiänsä lähettää). Saa paljon enemmän tehtyä. Useampia remppamiehiä työllistyisi, jos hinnat olisivat alhaisemmat ja ihmisillä olisi varaa teettää. Sama pätee kaikilla muilla aloilla. Ihmiset ostaisivat paljon enemmän vaikka siivouspalveluja, jos ei tarvitsisi maksaa 40 e/t.

Olisi mielenkiintoista nähdä joskus jonkun firman tarkka erittely siitä, mihin se veroton 42 e/t menee.

[vesahy]

Olisi mielenkiintoista nähdä joskus jonkun firman tarkka erittely siitä, mihin se veroton 42 e/t menee.

Kun muutama vuosi sitten suoritin ammattitutkinnon (ihan eri alalta) niin yksi osuus oli nimenomaan yrittäjyys ja sitä varten piti tehdä liiketoimintasuunnitelma. Suunnitelman tärkeä osa oli käänteinen tuloslaskelma, jossa lähdettiin puhtaasta käteen jäävästä netosta ja siihen sitten lisättiin rivi riviltä kustannukset, alv tietenkin ensimmäisenä, sitten eläkemaksut ja muut viranomaisvelvoitteet, sitten firman pyörittämisen välittömät kulut ja lopuksi perustamiskustannukset jollain tavalla jyvitettynä, esimerkiksi lainat lyhennyksineen ja korkoineen. Kun kaikki laskettiin yhteen, niin yksi euro oli muuttunut kahdeksi tai kolmeksi. Erinomaisen opettava laskelma siitä tuli.

Proagrian sivuilla on esitys, jonka liite 4 kertoo tästä enemmän. Siitä voi tutkailla mitöä kaikkea rivejä siihen laskutettavan hinnan muodostumiseen sisältyy.

https://www.proagria.fi/sites/default/f ... tiin_0.pdf

[Nihan]

Olisi mielenkiintoista nähdä joskus jonkun firman tarkka erittely siitä, mihin se veroton 42 e/t menee.

Kokeillaanpas. Laskutushinta siis 50e ja duunarille firma maksaa 16,5e = 2640e /kk. Jos firma saa myytyä duunarin 90-prosenttisesti laskutettavaan työhön, kertyy laskutusta 160 * 90% * 50e = 7200e

7200e
- 1394e (ALV)
----

5806e
-3625e (Työntekijän palkka ml. sivukulut,lomat yms)
-----

2181e
-1090,50e (Koneet, laitteet, hallinto, yms firman yleiskulut (arvio 50%))

-----
1090,50e
-218,10e (Yhteisövero 20%)
-----

872e (Nettovoitto firmalle)



Työntekijälle tuli bruttona :
2640e
-960e (verot ja maksut)
------

1680e (Nettona handuun)

Jos tuo kuukauden työpanoksen hintaan 7200e ostanut asiakas tienaa saman verran nettona kuin palkkaamansa duunari, joutuu hän paiskimaan hommia 4,3kk saadakseen ko. summan kasaan.

Yhteenvetona siis joku sai 872e, joku 1680e, jotkut 1090e ja joku 3557e. Siitä voipi lähteä pähkäilemään kuka teki suurimman työn, kuka kantoi suurimmat riskit, kuka keräsi hyödyt ja onko kaikki keskenään asianmukaisesti tasapainossa

[rumar]

Olisi mielenkiintoista nähdä joskus jonkun firman tarkka erittely siitä, mihin se veroton 42 e/t menee.

Yhteenvetona siis joku sai 872e, joku 1680e, jotkut 1090e ja joku 3557e. Siitä voipi lähteä pähkäilemään kuka teki suurimman työn, kuka kantoi suurimmat riskit, kuka keräsi hyödyt ja onko kaikki keskenään asianmukaisesti tasapainossa

Aamen. Vaikka itse tekijä ei saisi mitään, ei hinta paljoa laske

[lmfmis]

Muistetaan et:

ALV ja tulovero maksaa koulut lääkärit poliisit yms
Eläkemaksut sen eläkkeen
Yleensä yrityksen voitto saa palkkaamaan lisää työntekijöitä

Juu.