Tyhmä kysymys salaojista

[Pamela]

Taispa jäädä meillä salaojat tekemättä tänä kesänä Ainut kauhuskenaario nykytilanteessa olisi päivä/viikkokausia kestävä vesisade. Sillon kellari kastuu kunnolla mutta kyllä se kuivuukin ihan itsekseen ennemmin tai myöhemmin. . . Katsotaan nyt mille ruvetaan ...

[Ioxio]

Eipä meitinkään torpassa ole tietämyksemme mukaan salaojia. Mitään ongelmia tämän suhteen ei ole 53 vuoteen ollut ja entinenkin omistaja arveli, että tarvinnooko tuo. En tiedä kertooko nämä mittään, mutta rossipohjan ryömintätila pääosin pölisee. Ehkä laidoilta saattaa maa olla vähän kosteaa. Lattiakellarikin on kuiva ja kuntotarkastaja sanoi ettei siellä kunnosta päätellen ettei siellä kosteus ole hilllunut. Toki lattiakellarinkin kosteus on aavistuksen korkeampi, mutta kuulemma sekin ihan normaalia. Vesisateella vedetkin näyttävät valuvan naapurin pihaan, joten tointaako nuita laitella....

[samweb]

Asiaan hieman viitaten.

Ostimme juuri vuonna -52 rakennetun rintamamiestalon johon salaojitus on tehty. Nyt kuitenkin kun tarkasteli tuolla kellarissa ns. kylää tilaa jota on noin 1/3 kellarin pinta-alasta, niin siellä oli lattialla selviä lätäköitä. Lisäksi tuon kylmäntilan seinät ovat lattiasta noin reiluun puoleen metriin asti kosteita. Onkohan joku nyt mennyt mönkään tuossa salaojituksessa vai hätäilenkö vain?

Lisätietona vielä senverran, että mittasin tuon tarkistuskaivon päästä kuinka alhaalla se salaojaputki (vai onko se salaojaputki?) on ja se sijaitsi täsmälleen samassa kohdassa kuin tämän kylmän tilan lattiakin on. Lisäksi tuolla ulkopinnassa on ainakin noin 60mm styroksi ja sellainen musta sokkelimuovi ennen sokkelia. Voisiko noissa olla joku vuoto vai nouseeko kosteus tuolta lattian alta ja siitä sitten seiniin? Voiko tuolle tehdä jotain?

[Matti Alander]

Ongelmana on kapillaarinen kosteudennousu, jota ei saa kuriin patolevyllä ja eristys patolevyn pällä nostaa lämpötilaa levyn ja seinän välissä, joka tuhoaa lopunkin ulospäin kuivumisen.
Ongelmaa on käsitelty palstalla aikaisemmin, välillä jopa kiivaasti, kannattaa lukea edellisiä keskusteluja.
Vesilätäköt lattialla ovatkin sitten toinen juttu, mistä ne olisivat tulleet. Salaojitustaso vaikuttaa oudolta, mutta on melko harvinaista, että pohjavesi olisi noinkin korkealla.
Suosittelen tutkimaan salaojituksen toimintaa tarkemmin, jotta selviää vetääkö salaojitus lainkaan.
Tuollaiset kosteudet aikaansaavat homehtumisriskin, joka on korjattava välittömästi.
Mikäli muissa seinissä on patolevyn lisäksi käytetty sisäpuolista verhoilua ja eristystä, pitää näiden kuivuus myös tarkistaa, koska tällaiset piilossa olevat rakenteet tuhoutuvat salakavalasti.

[samweb]

Epäilen lähinnä, että nuo lätäköt johtuvat seinästä tihkuneesta vedestä/kosteudesta (koska olivat aivan seinän vieressä) Lisäksi tässä kylmässä varastotilassa ei ole minkäänlaista tuuletusräppänää, joka varmaan lisää kosteusriskiä.

Ostovaiheessa huhtikuussa kellarista mittailtiin kyllä noita kosteuksia niin lattiasta kuin seiniltäkin, mutta mitään ongelmaa ei havaittu lämpimien tilojen osalta (niissä vesikiertoinen lattialämmitys). Ainoastaan tässä kylmässä varastotilassa oli hieman kosteutta, joka selitettiin juuri tuolla normaalilla kapilaarinosteella. Täytynee nyt tarkistella tilannetta, kun tuuletan kyseistä huonetta ovet ja ikkunat auki.

[Matti Alander]

Tila on ilmeisesti hyvin viileä ja ulkoilman kosteus 90% ja hyvin lämmin.
Kyseessä saattaisi olla Kondenssi kylmässä eristämättömässä kellarinseinässä.
Mittauksia on ilmeisesti tehty pintakosteusmittarilla vuodenaikaan, jolloin rakenteet ovat lämmityskauden jälkeen kuivimmillaan.
Tuulettamalla saat lisää kosteutta taloon sisään grammoina paljon sitoutuneena ulkoilmaan, mutta samalla kellarin lämpötila nousisi mahdollisesti kastepisteen yläpuolelle.
Voit kokeilla mikä on vaikutus, aluksi saattaa kyllä kondensoitua voimakkaasti viileille pinnoille. Voit tällöin pyyhkiä vesihelmet pois rakenteen pinnalta.
Ulkopuolelta eristetty kellarinseinä ja lattia ovat eduksi aina tällaisissa tiloissa, jolloin pintalämpötilaa saadaan kohotettua.
Patolevyn höyrytiivis rakenne taas on haitaksi.
Vuotoa tuskin sokkelilevyssä on, mutta sekin on tietysti mahdollista, jos vedenpainetta muodostuu sokkelilevyn ja kellarinseinän väliin.
Ulkopuolella pitäisi olla minimissään 200 mm paksu salaojakerros sorasta tai sepelistä, jolla vedenpaineen riski poistetaan rakenteesta.

[samweb]

Tila on ilmeisesti hyvin viileä ja ulkoilman kosteus 90% ja hyvin lämmin.
Kyseessä saattaisi olla Kondenssi kylmässä eristämättömässä kellarinseinässä.

Tämä varasto tila on hyvin viileä, etenkin lattiasta. Lämpötila huoneessa on noin 14-15 asteen hujakoilla ja talvella varmaan jotain 10 astetta (ei kokemusta).

Mittauksia on ilmeisesti tehty pintakosteusmittarilla vuodenaikaan, jolloin rakenteet ovat lämmityskauden jälkeen kuivimmillaan.

Juurikin pintakosteusmittarilla ja erittäin kuivaan vuodenaikaan.

Tuulettamalla saat lisää kosteutta taloon sisään grammoina paljon sitoutuneena ulkoilmaan, mutta samalla kellarin lämpötila nousisi mahdollisesti kastepisteen yläpuolelle.
Voit kokeilla mikä on vaikutus, aluksi saattaa kyllä kondensoitua voimakkaasti viileille pinnoille. Voit tällöin pyyhkiä vesihelmet pois rakenteen pinnalta.

Hmm. Onko tuo tuuletus näillä keleillä siis huono vai hyvä asia? Vuorokauden tuulettelun jälkeen tuota kondensiosta aiheutuvaa kosteutta on todellakin kaikki pinnat täynnä.

Ja nyt kun paneuduin asiaan hieman tarkemmin eli pääsin kotiin, niin tulipa räpsittyä muutamat kuvatkin tilanteesta. Ihmettelit Matti aiemmin tuota salaojitustasoa. Mikähän sen sitten kuuluisi olla? "Tarkkojen" mittauksien jälkeen on tuo salaojaputken yläreuna toisesta päästään n. 5cm lattian yläpinnan alapuolella ja toisesta n. 15cm. Kaatoa on siis n. 10cm yhdeksän metrin matkalla. Salaojituksessa on käytetty tuollaista valkoista n. 100mm putkea ja se näytti varsin puhtaalta (mitä nyt peilillä ja taskulampulla näki) ja vesikin virtasi vuolaasti tovin puutarhaletkuttelun jälkeen.

Sitten itse asiaan eli nyt kun on hieman enemmän tietoa. Tuo seinä sisältää varaston sisäpinnasta ulkopintaan, lateksi, bitumimaali (tai jotain sellaista), sokkeli/antura, patolevy ja 50mm styroksi. Tuo styroksi alkaa vasta siitä kohtaa mihin tuo sokkelin rappaus loppuu. Ja sitten noita kuvia

Kosteus seinässä toisessa päässä seinää 50cm lattiasta ja toisessa 60cm. Samoin kuin salaojan kaato. Sattumaako? Myös tuo pihamaa viettää talon seinän vieressä saman verran.


Toinen kuva aiheesta. Oudoksuttaa oikein tuo todella terävä raja tuossa seinässä.


Toisesta nurkkauksesta (päästä jossa salaoja ylempänä) lähikuva, homettako?


Mahtaako pihan väärällä kaltevuudella olla tekemistä aiheen kanssa?


Ja lopuksi vielä lähikuva hieman aukikaivetusta sokkelin reunasta jossa näkyy kuinka styroksi jatkuu rappausta jatkaen ja tämän alla on patolevy:


Toivottavasti nämä antavat jonkinlaista osviittaa aiheesta. Itselläni on kyllä kieli aivan keskellä suuta, että mitä tuollaisen kanssa kannattaisi tehdä? Tai keneen yleensäkin kannattaisi ottaa yhteyttä? Kyseessähän on kuitenkin melkein äskettäin ostettu talo.

Muista kellarin huoneista en löytänyt mitään tavallisesta poikkeavaa kosteutta, mutta ovatkin jatkuvan lämmityksen alaisena (jopa näin helteillä).

[Matti Alander]

Kosteusongelma on useasti monen tekijän summa, jolloin sen aiheuttajaa on hyvinkin vaikea päätellä. Siis samassarakennuksessa on monta kellarinseinän ja lattian kosteuden kohottavaa tekijää. Siltä näyttäisi tässäkin tapauksessa.
Terävä keltainen raja saattaisi olla syntynyt, kun kellari on täyttynyt vedestä jostain syystä esim. vesijohtovuodosta, viemäririkosta tai totaalisestasalaojituksen toimimattomuudesta, jolloin pohjavesi on päässyt kellarin lattialle. Tällöin kellarissa on voinut liikkua ainoastaan kumisaappailla kahlaamalla.
Jotakin ongelmaa on varmastikkin ollut koska patolevyrakenteet ja salaojan tarkastuskaivot ovat melko uuden näköisiä.
Kuvista ei selviä onko olemassa rännivesijärjestelmää, joka estäisi syöksytorvista tulevan veden pääsyn maan ja kellarinseinän väliin ? Kulmissa olevat kosteusvauriot ovat yleisesti aiheutuneet syöksyistä, jotka päästävät vedet suoraan perustuksiin.
Maakallistukset ovat väärinpäin ja maatäytötkin turhan ylhäällä, jopa ikkunasta voisi vesi lirahtaa kellariin. Kuvista selviää myös miten patolevy on tuotu liian korkealle, sokkelilevyn suojalistan tulee sijaita maanpinnan alapuolella. Varsinaista toimintahaittaa tästä tuskin tulee, mutta ei näytä kovin hyvältä.
Kannattaisi haastatella edellistä omistajaa, miksi kyseinen remontti on tehty ja miten. Löytyykö suunnitelmia ja mihin salaojitus on liitetty. Samalla voisi kysyä onko kellari tosiaankin joskus täyttynyt vedellä ja onko se kuivattu sen jälkeen. Pelkällä patolevyrakenteella kuivuminen onnistuu varsin huonosti ja hitaasti.
Patolevyrakenteen lähikuvasta voisi ehkä päätellä, että pystysalaojituskerros puuttuisi, jolloin vedenpainetta syntyisi kohti kellarinseinää. Kannattaisi varmaankin lapioida vähän syvemmälle, jotta tämäkin selviäisi.
Rakennustapaohjeet koskevat pääsääntöisesti uudisrakentamista ja korjauksissa joudutaan niitä useasti soveltamaan. Tässä tapauksessa salaojitustaso on melko korkealla, mutta kuitenkin lattiapinnan alapuolella, jolloin pohjaveden ei pitäisi nousta lattialle.
Useissa tapauksissa tämäntyyppiset ongelmat, joudutaan selvittämään avaamalla salaojitus ja silloin yleensä viimeistään on selvinnyt miksi rakennus oireilee. Aluksi on kuitenkin parasta haastatella myyjää, hän varmasti rakennuksessaasuneena tietää jotakin.
Asioina nämä ovat niitä maailman inhoittavimpia ja edellinenkään asukas tuskin on tahallaan virheitä tehnyt. Päivänselvää on että korjaus on tehtävä pikaisesti ja hometta on muodostunut jo rakenteisiin.
Kustannuksista tulisi neuvotella myyjän kanssa ja koettaa saada ainakin osa rahoituksesta, mielummin kuin pitkä epävarma lakiprosessi.
Koska kyseessä on tavallaan uusi rakenne, tulisi sen olla virheetön, vanhat ja väsyneet taas olisi eri asia.
Apua voisi löytyä kaupungin korjausneuvojalta veloituksetta, mitä pitäisi tehdä. Ainakin Turussa se toimii varsin hienosti.
Tehdään nyt vähän lisätutkimuksia edellä kerrottuun tyyliin ja palataan asiaan, niin eiköhän se ylimääräinen kosteudenlähde ala selvitä.

[samweb]

Niinhän tuo taitaa olla monen tekijän summa. Tässä muutama vastaus Matin kyselyihin:

- Terävä keltainen raja johtuu lateksin alla olevasta bitumimaalista (yltää siis juuri siihen rajaan saakka)
- Ongelmia onkin ollut. Nimittäin salaojitus on tehty vuonna 2000, samassa yhteydessä kun kaupungin viemäreistä noussut vesi on kuivateltu pois kellarista.
- Rännivesijärjestelmä on olemassa. Pystyrännit ovat talon pitkien sivujen keskellä (nykyinen ongelma lyhyellä sivulla länsi päädyssä) ja niiden vesi johdetaan suoraan kokoojakaivoon ja sieltä edelleen pumpataan kaupungin sadevesiviemäriin. Kyseinen järjestelmä kulkee mielestäni huomattavasti pinnemmassa kuin salaojitus.
- Maakallistus todellakin tuolta seinältä on aivan persiileen ja tuo liian ylhäällä oleva maantäyttö johtuu täysin tuon viereisen kadun nostosta, jonka seurauksena myös pihojen maaperää on korotettu noin 20cm (ehkä parempi siis näin kuin omistaa talo kuopassa).
- Patolevy todellakin on liian korkealla, mutta en tiedä onko siitä muuta kuin kosmeettista haittaa. No nyt ehkä kaikenmaailman ötökät kyllä pääsevät tuonne patolevyn ja sokkelin väliin.
- Suunnitelmat/piirrustukset salaojituksesta kuulemma on olemassa, mutta en ole niitä vielä saanut käsiini. Kipeästi kylläkin niitä kaipaisin, kuten myös piirrustuksia kaikista muistakin kellarin remonteista.
- Pienen kaivuun jälkeen (kuoppa noin 20cm lattiapinna yläreunasta :D) salaojituksesta havaitut asiat ovat seuraavat:
1) Pystysalaojitusta ei ole olemassa eli patolevyn ja styroksin kyljessä on pelkkää savimaata + joitain noin 10 x 10 cm kiviä.
2) Poikittaista routaeristystä ei ole. Siis sitä joka tulee melkein maan pintaa ja viettäisi pois talosta.
3) 50mm styrox eriste loppuu tuohon 20cm lattian yläpinnasta ylöspäin. Eli patolevyä vasten on ainoastaan 90cm styroxia.
4) Tuosta styroksin allapinnasta alkaen alkaa salaojasora (raekoko todella karkeaa n. 10-20mm. Tuon soran ja savimaan välissä ei kuitankaan ole minkäänlaista suodatinkangasta

Enempää vastauksia/selvitystä ei oikein voi nyt antaa, kun ei ole vielä niitä suunnitelmia. Enkä ole kaivanut tuota soraa yhtään. Suunnitelmissa olisi kaivaa vähintään anturaan saakka (tulee vastaan varmaan varsin pian, jolloin selvinnee onko siinä tuota kallistusta ja bitumiliuskaa. Ai niin ja tulipa tuonne patolevyn allekin kurkistettua ja sieltä seinä sentään näyttäisi puhtaalta betonilta joten ulospäiv hegittävyys ei ainakaan sen osalta ole estetty.

Sitten tuohon kellarin kosteuteen. Nyt kun ilmat ovat hieman helpottaneet kondension osalta, niin on myös tuo kosteus poistunut seinistä ja lattiasta, osaksi ehkä myös jatkuvalla ikkunan aukiololla/tuuletuksella. Kuitenkaan ei ole oikein hyvä tilanne jos tämä on jokavuotinen ongelma. Ehkäpä maanantaina saan lisää vastauksia aiheeseen kun kaupungin rakennustarkastaja saapuu paikan päälle. Hänen mielipiteensä lattialla olleisiin vesiläikkiin oli se, että eivätpä ne taida olla mikään uusi ilmiö tässä talossa. Ja kun mainitsin siitä, ettei edellisen asukkaan muistissa (asunut talossa 14 vuotta) ollut tällaista ongelmaa, niin kommenttina siihen oli, että eiköhän se muisti siitä palaudu kun selvittely etenee.

Loppuun voisin mainita, että syvästi ihmetyttää itseänikin tuon edellisen omistajan muistamattomuus. Esim. salaojituksen rakenteestakaan ollut mitään muistikuvia, kun kerran joku urakoitisja on sen tehnyt. Isäntä kuiten itse on ammatiltaan joku rakennus puolen DI. Lisää raportointia aiheesta voin laittaa jo tuossa maanantaina. Toivottavasti piirustukset ovat siihen mennässä jo hallussani.

PS. Olen muuten hieman huolestuneena lueskellut nyt näitä foorumin kirjoitteluja ja onko todellakin niin, ettei tuota kylmää tilaa voi saada mitenkään kuivaksi tuon patolevyrakenteen avulla? Ei nimittäin oikein huvittaisi uusia miltei uutta rakennetta. Niin ja jos patolevyratkaisu ei toimi, niin onko tuollainen fuktisol ratkaisu mahdollista tehdä vain osaan taloa?

[samweb]

Jaahas ja taas täällä lomailujen jälkeen.

Ilmeisesti aihe ei kiinnosta, kun mitään kommenttia ei ole sadellut. Nyt kuitenkin tuo rakennustarkastaja kävi ja kehui, että "hienon talon olette ostaneet". Minkäänlaista syytä huoleen ei hänen mielestä ollut. Ainoat kommentit oli, että kannattaa hoitaa maakallistukset kuntoon ja piikata parit tuuletus reiät tuonne kylmään tilaan. Kosteuden sanoi johtuneen uskomattoman kosteista keleistä, jonka seurauksena on esiintynyt voimakasta kondensiota (kapilaari nosteen ohella seinissä).

Itsekin rupean olemaan tällä kannalla, kun kosteus on hävinnyt lattioilta ja seiniltä tyystin ilmojen muututtua. Lisäksi salaojarakenne, muutamia lapsuksia lukuun ottamatta on toteutettu varsin oivallisesti eli anturan päällä on tuo bitumikermi joka ohjaa patolevyltä kondensiovedet kohti salaojia.

Täytynee tästä sitten varmaan ruveta lapio homiin ja pihapiiriä muokkaamaan. Ehkä samalla voisi madaltaa tuota maaperää noiden ikkunoiden tasalle ja leikata patolevyn lyhyemmäksi (eli maan alle). Pystysalaojitusta ja tuota poikittaista routaeristystä en aio tehdä.

[Matti Alander]

Rakenne toimii sisäänpäin kuivuvana, ellei suoranaisesti tule vettä läpi seinän, kun et pinnoittele seiniä ja lattiaa millään tiiviillä pinnalla.
Pystysalaojituksen puute on varsin tyypillinen rakennusvirhe rintamamiestalojen salaojituskorjauksissa, koska se on varsin suuri kustannus.
Pystysalaojituksen puute muodostaa riskin vedenpaineelle maan ja kellarinseinän välissä.
Olet kuitenkin asunut varsin vähän aikaa, joten varmasti kannattaa seurata toimintaa ja selvitellä rakenteita, ennenkuin kellarille tekee mitään.
Osittaisia remontteja voidaan tehdä Fuktisol tekniikalla, mutta suositeltavaa olisi laittaa koko hoito kerralla kuntoon.
Salaojittavilla lämmöneristeillä on erittäin tehokas kuivaava vaikutus myös kellarin sisäilmaan, jolloin kondenssiongelmiakaan ei synny, edes kesäaikaan.