Meillä homma toteutettiin siten että eristekerros(fuktisol 100mm+50 styrox) on sokkelin alareunan alapuolella ja varsinainen valu on sokkelin alareunan tasalla.Meillä sokkelin alla on kivikasat ympäri talon anturoiden virkaa ajamassa.Salaojat laitettiin eristekerroksen alapuolelle ja varmuuden maksimoimiseksi myös lattian alle laitettiin salaojat jotka purkavat mahdollisen veden yhdestä nurkasta suoraan ulos.Kellari ei ole koko talon kokoinen vaan vain noin 1/3 talon pohjapinta-alasta.
Komppaan j.mattista siinä että en minäkään kaivaisi tällaisessa tapauksessa kaikkia seiniä kerralla auki vaan vaikka kaksi seinä kerrallaan.Sen verran hurjannäköinen oli mökki kun se seisoi kaksi seinä auki noiden kivikasojen päällä. Toki Matilla on vankasti kokemusta asiasta mutta silti hirvittää.
Tuo autotalli/varasto osa meilläkin tehtiin noin, eli kaivettiin hieman syvemmälle kun kuitenkin alla oli isoja kiviä. Pesuhuoneessa ja saunassa ei sellaisa ollut, joten siellä ei kaivettu niin syvälle (tosin sokkeli jatkui muutenkin alemmaksi)
Kellarissa on tällä hetkellä 225 cm korkeutta eli sitä on aika mukavasti. kattoa kun koolaa noin 10 cm alemmksi että mahtuu upottamaan valot niin korkeutta on 215 cm. Tästä korkeudesta en mielellään hirveesti tinkisi.
Nyt kävi sitten mestarikin katsomassa rakennetta ja tehdään seuraavalla tavalla. Kaivetaan sisäpuolelta sokkelin/anturan alalaitaan saakka. Tässä tasossa tullaan seinistä 50 cm sisälle päin ja sen jälkeen voi kaivaa mestarin mukaan niin syvälle kuin huvittaa. Eli seinien viereen (puolen metrin matkalle) tulee eristeeksi pelkkä fuktisol 100 mm ja sen jälkeen valu 100 mm, eikä tarvitse madaltaa kellaria. Sisemmälle kellarin lattiaan laitan sitten mahdollisesti toisen 100 mm fuktisol kerroksen. Siis kellaria ei tarvitse varsinaisesti madaltaa riittää kunhan lattian taso ei nouse, tässä talossa on älytty tehdä mukavasti korkeutta kellariin jo rakennusvaiheessa.
Kylläpä helpotti kun ei tarvitsekkaan tämän hetken tietämyksen perusteella alkaa tehdä sokkelin jatkoa/anturoita...
Semmonen homma kannattaa muistaa, ettei lattian alle jää allasta johon vesi pääsee kertymään, eli mahdollisen kosteuden on päästämä purkautumaan jonnekin.
Itse toteutin sen niuin, että salaojaputki kulkee lattian alla ja loppuu salaojakaivoon.
Niin tosiaankiin, sehän on silloin allas jos kaivan sen puolen metrin jälkeen seinästä syvemmälle, mutta onkohan se kovin todennäköistä että siihen alkaisi kosteus kertymään?? Samalla sinne kyllä tietysti upottaa muutaman salaojaputkenkin kun kerran kellarin auki ottaa, riittä varmaan kaadoksi sentti metrille. Mitenkä tiheään niitä salaoja putkia tulisi sijoittaa sinne?? Radonputket kannattaa varmaan sijoittaa ylemmäksi kun nuo veden salaojaputket.
Olen nyt muutaman päivän miettinyt tuota JJ:n mainitsemaa vesiallas mahdollisuutta talon kellarin alla.
Uusia taloja rakennetaan sorapatjan päälle ja vesi jää sen sorapatjan alle seisomaan, eikä se ketään sen enempi kiinnosta. Siis pointti on, että kosteutta nousee joka tapauksessa maaperästä, veipä sen kapillaarikatkon sitten mihin syvyyteen tahansa ja siihen rajapintaan se vesi sitten tiivistyy.
Ongelmana omassa talossa on vielä radonputkisto joka tulis kanssa sijoittaa valun alle. Kuinka estän, että radonputkisto ei ala toimia salaojana ja kerätä vettä? Olisiko tehtävä ensin salaojaputkitus jonka päälle sepeliä kapillaarikatkoksi ja siihen sepeliin upottaa sitten radonputki ja tämän jälkeen tulisi vasta fuktisol-kerros. Pitäisi kaivaa melko syvälle, ja mietityttää tuo koko talon sisäisen salaojituksen mielekkyys, jos laittaisi vaan vähän soraa ja radon putken...
Siis talo puoliksi rinteessä ja entisen omistajan mukaan kellari ei ole koskaan ollut märkä. Pihalla on kaivo ja vesi siellä on n. 7 metrissä, eli pohjavesi ei ole ongelma.
Mitenkä muilla, onko tuo maaperästä nouseva kosteus huomioitu salaojituksella???
Toki Matilla on vankasti kokemusta asiasta mutta silti hirvittää.