Kellariremppa ja sisäpuolelle salaojitus!!

[Matti Alander]

Ei taideta alkaa vääntämään kättä entiseen malliin, mutta vielä hiukan selvennän.
Kyse on toimintaperiaatteesta, eli molempien sekä kellarinseinän ja lattian toimintaperiaate on sama. Tiivis sisältä ja ulospäin harveneva, sekä pääosa lämmöneristeestä ulkopuolelle vesihöyryä hyvin läpäisevänä, niin toimii varmasti.
Myös alkuperäinen toimintaperiaate on sama rintamamiestalon kellarissa, siis sisäänpäin kuivuva. Ilman ulkopuolen muutostöitä, maalit ei pysy sen paremmin, kellarinseinässä, kuin lattiassakaan vaikka kuinka yrittäisi.
Kylmiksi kellarinseinät eivät tule ilman eristettäkään, jos lämmitysenergiaa vaan riittää. Armeijan telttakin oli aivan lämmin, vaikka eristettä ei ollut lainkaan.

[Hower]

Tiivis sisältä ja ulospäin harveneva, sekä pääosa lämmöneristeestä ulkopuolelle vesihöyryä hyvin läpäisevänä, niin toimii varmasti.

- En epäile yhtään etteikö toimisi. Mutta ei se ainoa tapa ole. Tarvitsee vaan jokaisen kohdallaan harkita minkälaisen summan siihen remppaan haluaa laittaa jos lähtee esimerkikksi kaivamaan jo asennettuja patolevyjä pois kun homman saa järkeä käyttäen toimimaan niilläkin...

Ilman ulkopuolen muutostöitä, maalit ei pysy sen paremmin, kellarinseinässä, kuin lattiassakaan vaikka kuinka yrittäisi.

Ei pidä paikkaansa.
On nuo entisten asukkaitten maalit pysyny kiinni rivinteerauksessa ihan liiankin hyvin. On nimittäin ollut epätoivoisia yrityksiä raapia niitä pois tasoitekerrosta varten. Rivinteeraus on tosin muurattu pintalaatan päältä eli jonkinmoinen kapillaarikatko siinä on.
Sokkelissa ei ole Yki pysynyt eikä tarvi pysyäkään, siihen laitetaan jotain ihan muuta. Että pääsee kellarin seinä kuivumaan uloskin päin...
Lattioita ei pääsääntöisesti maalata, laatoitetaan siellä missä tarvitaan siistiä pintaa.
Tosin yhden varastokopin lattian maalasin hyllyllä lojuneesta Yki-purkista noin testimielessä. Yllättäen se taas pysyykin kiinni ihan hyvin...

[Matti Alander]

Rivinteerauksessa tietysti pysyykin paremmin, koska on erillinen seinä, jossa on ilmatila takana, mutta ei se aina pysy siinäkään.
Nykyiset polymeerimaalit ovat kyllä melko kovaa tavaraa roikkumaan seinissä, mutta hieman pitemmällä aikavälillä korkkaa varmasti, jos ulkopuolella on myös tiivis pinta.
Samoin on lattian kanssa.
Betonilattia ja seinä kestää kosteutta melko hyvin, mutta saman tempun kun teet lautavuoraukseen, niin on totkuna melkoisen äkkiä.

[Hower]

Rivinteerauksessa tietysti pysyykin paremmin, koska on erillinen seinä, jossa on ilmatila takana, mutta ei se aina pysy siinäkään.
Nykyiset polymeerimaalit ovat kyllä melko kovaa tavaraa roikkumaan seinissä, mutta hieman pitemmällä aikavälillä korkkaa varmasti, jos ulkopuolella on myös tiivis pinta.

Ulkopuolella tiivis pinta?.....Mutta kun siellä ei fiksusti tehtynä ja oikealla pinnoitteella ole kokonaan tiivistä pintaa. Maan alapuolella on kyllä patolevy (sanotaan sitä nyt vaikka tiiviiksi pinnaksi), mahdollisesti pikikerroskin, mutta melkein puolet seinästä on maanpinnan yläpuolella ja harvenee niin perhanasti...
Ja niinkuin sanoit; rivinteeraus on oma seinänsä irti kosteasta betoniseinästä.

Betonilattia ja seinä kestää kosteutta melko hyvin

Näinpä, tähän hyvään ominaisuuteen perustankin ajatuksiani rakenteiden toiminnasta ja siitä mikä on oikeasti tarpeellista.
Betoni- , tiili- ja kivirakenteet kestävät kosteutta vaurioitumatta ja homehtumatta mikäli niitä ei pinnoiteta liian tiiviillä materiaaleilla ja ilmanvaihdosta huolehditaan.
Joo, rakenteista tulee ehkä kosteutta huoneilmaan; onko se ilmankosteus itsessään epäterveellistä?
Jos tulee liikaa niin hankkii ilmankuivaimen, Ruotsissa se on kellareissa eritttäin yleinen laite.
Kapillaarista kosteutta ei ikävä kyllä saada näistä taloista suljettua pois kokonaan vaikka Matin fuktisolilla ulkoseinät ja laatan alustan vuoraakin. Anturallisiin kantaviin väliseiniin nousee edelleen kosteutta.

Ihan turvalisuusmielessä mulla on jonkinlainen vastenmielisyys laajoja vesieristämisiä kohtaan kokonaan kivirakenteisessa kellarissa. Toisin kuin varsinaisissa asuinkerroksissa, ne eivät ole välttämättömiä ja mikä niitten käyttöikä on? Jos meillä nyt sattuisi tapahtumaan oikein kunnollinen vesivahinko ja koko kellarin lattialla lainehtisi parin vuorokauden ajan puoli metriä vettä niin käytännössä vain kiinto- ja irtokalusteita menisi pilalle. Kaikki rakenteet kuivuisivat ajan kanssa itsestään. Jos tiloja olisi laajasti vesieristetty niin tuollaisessa vesivahingossa menisi takuuvarmasti jotakin kautta vettä eristeiden taakse ja arvailujen varassa on miten ja millä aikavälillä ne rakenteet kuivuisivat itsestään ilman suurempia vaurioita...

[petriaku53]

Nonniin,lattiat ja osa seinista kannettu ulos ämpärillä
,(sauna vielä purkamatta jotta voitaisiin vielä peseytyä) .
Oli oikeestaan hyvä että sauna jäi käyttöön,kun kaivettiin maata pois huomattiin että saunan viemäriputki vuosi kunnolla ja kun saunatilaa käytetty päivittäin ja pyykkikoneen vedet laskettu myös saunan viemäriin joten kivastippa on vettä mennyt lattian alle.
Myös pääputkessa oli vuoto ,niin ja tottakai tulovesiputkikin näytti tihruttavan vettä lattian alle ,menee uusiksi ,toivottavasti saadaan uusi putki sisälle ettei tarvitse alkaa kaivaa pihaa.
Vanhat viemärit putket otettu pois ja uudet laitettu väliaikaisesti paikoilleen.
Nyt pitää alkaa tutkiin hormia,kun on aikomus laittaa kattila alas .(puulämmitys,kellarikerroksen lattialämmitys ja käyttövesi näin aluksi.Kuulemma tälle muutokselle pitää olla toimenpidelupa.) ja kuvien mukaan alas pitäisi tulla 3 hormia mutta 2 löytynnä tällä hetkellä .
1 ilmakanava ja saunassa (1 kanava), näköjään vesipata ja kiuas on kytketty samaan hormiin.
Jossain pitäis olla vielä yks hormi.
Ja kun on aikomus laittaa myös "takka" alas ,voipi olla että joudutaan laittaan sähkökiuas ja sillehän pitää tehdä omat ilmastointi ratkaisut??.
Kun saan tämä hormi homman ratkaistua, voidaan tehdä lopulliset huone ym. ratkaisut.

Tällä hetkellä vaikeinta on tietää oikeat työvaiheet/materiaalit huoneisiin,ettei tehdä turhaa työtä ja vääriä materiaali valintoja.

Että tällästä tällä kertaa...

[rasansa]

Miten on Matti kun tuli semmoinen mieleen että olet tehnyt kauppoja tämän sivuston kautta varmasti hyvin(mikä sinänsä on ihan ok juttu)
niin voisithan sinä osaltasi tukea sivuston toimintaa ja laittaa NÄYTTÄVÄN mainoksen etusivulle

TULI VAIN MIELEEN

[Matti Alander]

Kyllä kohtuuhintainen mainos käy, kunhan myyntimies ottaa yhteyttä, niin saadaan hinta sovittua.
Rintamamiestalojen asukkaat ovat meille merkittävä asiakkaita.
Pelkkä mainos ei tietenkään riitä, tuotteen on oltava myös hyvä.
En kuitenkaan kirjoita palstalle pelkästään myyjänä, asentajana tai suunnittelijana, vaan olen ihka oikeasti kiinnostunut näistä asioista.
Uskoisi monen palstan lukijoista saaneen runsaasti tietoa aiheesta ja välillä on tahtonut tulla pientä kinaakin.
Muuten tämän palstan kirjoittelu on suorastaan poikkeuksellisen asiallista, vaikka suurin osa kirjoittaa nimimerkillä.

[JJ]

...vaikka suurin osa kirjoittaa nimimerkillä.

Tuo johtuu varmaan siitä, että on totuttu käyttämään nimimerkkejä. Omilla nimillä kirjoittelu on jotenkin niin jäykkää, tai siis antaa niin jäykän kuvan palstasta. Hyvä, että jotkut kirjoittavat omalla nimellään... joillainhan on omat tiedot kotisivulla johon on linkki allekirjoituksessa. Joten aika harva oikeasti peittelee henkilöllisyttään.

[HF]

Tuo ulkopuolinen eristäminen patolevyllä ja finnfoamilla anturasta lautaverhoukseen asti saa kylla aikaan sen että edes sokkelin maanpinnan yläpuolisesta osasta ei tapahdu minkäänlaista seinien kuivumista ulospäin.
Yleensä se patolevy kyllä asennetaan vain maanpinnan alapuolelle.
Tuon rakenteen kanssa en kyllä menisi pahemmin vesieristeitä tai mitään maalipintojakaan kellariin laittamaan, koska anturoista tulevalla kapillaarisella kosteudella on tasan yksi poistumissuunta; sisäänpäin.
Kun sokkelin yläpuolinen osa on käytännössä höyrysulutettu ulkopuolelta niin lieneekö olemassa jopa riski kosteuden kulkeutumisesta ulkoseiniä pitkin puurakenteisiin asti, varsinkin jos sisäpuolella on tiiviit rakenteet.
Olis se maanpäällinen sokkeli saanu kyllä jäädä ilman patolevyä...

Mikäs siinä on näkyvänä pintana (finnfoamin päällä)?

Tästä kellariseinää pitkin nousevasta kapillaarikosteudesta on täällä ollut ennenkin puhetta. En henkilökohtaisesti oikein jaksa uskoa, että yläkerran puurakenteita tällä voisi mitenkään pilata. "Huolellisesti" molemmilta puolilta vedeneristetty seinä, joka on alta riittävän märän maan kanssa tekemisissä, imee vettä kapillaarisesti lähes rajattoman korkealle (eräs arvio 7 m). Se on se kuitenkin hyvin, hyvin hidas prosessi. Kapillaaririntaman etenemisnopeudessa puhutaan useista vuosista ja vauhti hidastuu toiseen potenssiin mentäessä vesilähdeestä poispäin. Veden liike yli kahden metrin kapillaaripatsaan läpi on niin hidasta, että uskoisin, että paljon täällä parjattu patolevykin sen haihduttaa ulkopuolelta pois. Ja vaikka ei haihduttaisikaan, niin ne seinän yläpintaan naulatut puurakenteetkin hengittävät sen verran etteivät ne siitä kostu.

Em. mainittu patolevyn ja eristyksen nosto maanpinnan yläpuolelle on muuten erään valmistajan esitteessä piirrettynä. Ei tietenkään tarkoita että kannattaisi kokeilla, mutta tuskin se nyt taloa tuhoaakaan.

[Hower]

Em. mainittu patolevyn ja eristyksen nosto maanpinnan yläpuolelle on muuten erään valmistajan esitteessä piirrettynä.

Jep, uusissa taloissa on anturoitten alla pirunmoinen sepelikerros kapillaarikatkona.
Niinkuin monissa muissakin paikoissa valmistajien tyyppipiirustukset sopivat uudisrakentamiseen. Vanhoissa tönöissä niiden käyttäminen on ihan toinen juttu.

En tiedä kondensoituuko haihtuva kosteus patolevyyn, riipppunee olosuhteista. Viimeistään se kuitenkin haihtuu sokkelista ulos maan yläpuolisessa osassa kunhan sitä ei ole pinnotettu tiiviillä maalilla tai patolevyllä.

Mistä johtuu tiiviiden sokkelimaalien irtoilu ja kupliminen jos ei kosteudesta? Mistäs se kosteus sokkeliin mahtaa tulla jossei kapillaarisena kosteutena?

[HF]

Mistä johtuu tiiviiden sokkelimaalien irtoilu ja kupliminen jos ei kosteudesta? Mistäs se kosteus sokkeliin mahtaa tulla jossei kapillaarisena kosteutena?

Hmm.. Kosteudestahan se johtuu, ja jos sokkelissa on aina ollut patolevy estämässä lisäkosteuden tuloa niin anturasta sen on oltava peräisin. Silti uskoisin, että puurakenteesi sokkelin päällä ovat ehjät ja sokkelin yläpinta kuiva. Tokihan se joka tapauksessa Yki kannattaa poistaa.