Kellariremontin alkeet
En aio kaivaa ulkoa auki, asfaltti on kallista. Sisäpuolella on riviteraus ja se saa riittää, talvella kokeilin käsillä niin ei se niin kauhean kylmältä tuntunut. Ja jos energiaa menee hiukka hukkaan niin sitten menee. Ei tästä uuden talon verosta saa millään vaikka mitä tekisi, purkaa pitäs ja rakentaa uus. En siis eristä ollenkaan, riviteraus riittää mulle ja sehän on jo eräänlainen eristys. On siinä käteen aika ero tonne missä ei ole riviterausta.
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
Kivirakenteen kosteus jatkaa kapillaarista nousemistaan vaikkapa 1.kerroksen puru- ja puurakenteisiin asti jos se ei pääse kuivumaan alempana johonkin suuntaan.
Kosteudesta ei ole suurta haittaa kivirakenteille kun kosteus pääsee myös haihtumaan siitä. Ajattelepa vanhanajan täystiilistä rapattua kerrostaloa: kostuu sateella, vesihöyryä menee rakenteeseen sisäpuolelta, mutta kuivuu. Näitäkin taloja pilattiin maalaamalla ne ulkopuolelta tiiviillä maalipinnoilla.
Jos esimerkiksi vesieristät maata vasten olevan betonilaatan niin se eriste ei tule pysymään kiinni. Sama juttu muovimatolla ja todennäköisyys homehtumiselle on suuri.
Onhan näitä pelkästään sisäpuolisiä lämmöneriste/puuranka/vesieriste-systeemejä palstalaisillakin entuudestaan ja monilla ilmeisesti ongelmattomina. Riippunee olosuhteista. Rakenne on kuitenkin niin riskialtis ettei sitä kukaan vähänkään vanhoja rakenteita ja kosteuskäyttäytymistä tunteva pysty varsinaisesti suosittelemaan.
No... rakentaja.fi-palstan "asiantuntijoilta" löytyy kaikenlaista neuvoa.
Kosteudesta ei ole suurta haittaa kivirakenteille kun kosteus pääsee myös haihtumaan siitä. Ajattelepa vanhanajan täystiilistä rapattua kerrostaloa: kostuu sateella, vesihöyryä menee rakenteeseen sisäpuolelta, mutta kuivuu. Näitäkin taloja pilattiin maalaamalla ne ulkopuolelta tiiviillä maalipinnoilla.
Jos esimerkiksi vesieristät maata vasten olevan betonilaatan niin se eriste ei tule pysymään kiinni. Sama juttu muovimatolla ja todennäköisyys homehtumiselle on suuri.
Onhan näitä pelkästään sisäpuolisiä lämmöneriste/puuranka/vesieriste-systeemejä palstalaisillakin entuudestaan ja monilla ilmeisesti ongelmattomina. Riippunee olosuhteista. Rakenne on kuitenkin niin riskialtis ettei sitä kukaan vähänkään vanhoja rakenteita ja kosteuskäyttäytymistä tunteva pysty varsinaisesti suosittelemaan.
No... rakentaja.fi-palstan "asiantuntijoilta" löytyy kaikenlaista neuvoa.
Toki se riittää maan alapuolisilla osilla. Yläosastaan se tulee tietysti jollakin tapaa eristää sisäpuolelta jos ulkopuolelle ei halua tehdä sokkeliin ulostulevaa eristepaksunnosta, mikä olisi rakennus/lämpö/kosteus-teknisesti kaikkein paras ratkaisu.Ja toinen kysymys, riittääkö fuktisol itsessään pelkäksi eristeeksi, eli pitääkö seinää vielä eristää sisäpuolelta, jos on fuktisolit ulkona ?
Eihän siellä yläosassa ilman lisäeristettä ole mitään muuta kuin betoni...
Onhan siellä semmoinen kylmäsilta, betoniseinä on kylmä maanpinnan yläpuolella ja lämmin alhaalta, jossakin ne lämpötilaerot kohtaa. Matin sanoja lainatakseni kyseessä on kompromissirakenne. En tiedä, onko siitä todellisuudessa suurta haittaa. Matti osaa varmaan paremmin tämän sisäpuolen ja yläosan suositeltavista rakenteista ja eristepaksuuksista kertoa fuktisolia käytettäessä. Kun esimerkiksi halutaan tehdä pesuhuone laatoituksella.Mitenkäs sitten, jos kellarin sisälle laittaa puoleen väliin seinää eristeen, niin eikös sokkelin betoni johda kylmän heittämällä ulkoilmasta sokkelia pitkin sisäpuolelle ja päästää lattianrajasta sisään
Käsittääkseni fuktisolin tärkein ominaisuus on kellarin seinän kosteudenhallinnassa ja se toimii samalla lämpöeristeenä maata vasten.
Suurimmat lämpötilaerot ovat tietty seinän yläosassa. Jos sinne haluaa "kunnon" eristyksen nykysuosituksia mukaillen niin sinnehän se LämmönEriste täytyy keskittää. Tai sitten tyytyy vähempään niinkuin Hillyman sanoi. Mullekin riittää vähempi, eli rivinteeraus, ei palele.
Mä en nyt jaksa oikein ymmärtääHower kirjoitti:Kivirakenteen kosteus jatkaa kapillaarista nousemistaan vaikkapa 1.kerroksen puru- ja puurakenteisiin asti jos se ei pääse kuivumaan alempana johonkin suuntaan.
Eli jos ymmärsin oikein, niin kapillaari on se suurin ongelma näiden meidän muuten niin ihanien talojemme kellareissa.
Nykyohjeet siis perustuvat pääosin uusien talojen rakennustapoihin, joissa sokkelit on valettu jonkun kapillaarikatkon päälle.
Onko siis tosiaan niin, ettei kukaan ole kokeillut näitä kapillaarin katkaisu mömmöja taikka injektointia.
Olisi kiva tietää onko Matilla mielipidettä asiasta, kun minä olen tullut siihen tulokseen(parin päivän netti selvittelyn tuloksena), että toimiessaan ne ratkaisevat juuri sen perimmäisen ongelman joka estää/hankaloitaa sisäpuolista eristämistä.
Jos sokkeli on suojattu patolevyllä ja sisäpuolelta tungettu seinän alaosa täyteen jotain kapillaarin katkaisevaa ainetta, niin minkälainen ongelma siitä voi syntyä?
/Johan
JEP. Nämä makaa suoraan enemmän tai vähemmän kostean maan päällä. Nykytaloissa on anturoitten alla puoli metriä sepeliä sun muut herkut.Johan:
Eli jos ymmärsin oikein, niin kapillaari on se suurin ongelma näiden meidän muuten niin ihanien talojemme kellareissa.
Nykyohjeet siis perustuvat pääosin uusien talojen rakennustapoihin, joissa sokkelit on valettu jonkun kapillaarikatkon päälle.
MUTTA.
Onko se sitten oikeasti Ongelma, kun nämä yli 50-vuotta semmoisenaan ovat säilyneet?
Ongelmattomina ne ovat säilyneet siksi että ne originaalikunnossaan pääsevät kuivumaan sisäänpäin.
Se on myös minun ratkaisuni: rivinteeraus vanhaan tyyliin, pelkkiä kiviseiniä ilman eristeitä ja muovikalvoja. No problem. Ei mulla makuuhuoneita kellarissa ole.
Jos lähdetään hakemaan Kunnollista? nykyajan lisäeristystä, pesutilojen totaalista vesieristystä ymsyms... niin silloin voi niitä ongelmia tullakin, jos ei mieti vähän pirun tarkkaan mitä tekee...... Silloin kaivetaan lattiat ja seinän vierustat auki ja mennään mielellään niillä fuktisol/isodräneillä. Ja mietitään vielä kertaalleen mitä sisäpuolelle.
Meillä oli originaali laatoitettu pesuhuone ilman mitään vesieristeitä ja ihan kunnossa.....
Mä olen sanonut tän aikasemminkin vissiin mutta elen tullut siihen tulokseen omalta kohdaltani että nyt kun märkätilojen lattiat olen eristänyt fuktisolilla ja siihen tulee uusi valuu, vesieristeen laitolla saan lattian toimimaan hyvin kun siellä se vesi makaa. Seinät taas ei juuri kastu kun roiskevedestä, miksi ihmeessä se pitäisi eristää kuin uima-altaan seinä kun takana on betoni joka on maakostea ollut ylli 50 vuotta.
Mullahan on tietysti se etu että se on riviterattu, mutta jos ei olisi niin sen tekisin ilman muuta vaikka sitten acolla tai muulla ohuella tiilellä tms.
Vesieristeissä on tullut joku ihme hysteria, kaikki pitää kohta vetää vesieristeellä kolmeen kertaan. Jo tiskipöydän tausta on kyseenalainen paikka vesieristeelle, pelkkä kosteussulku riittää ja mun mielestä primeri riittää. Jos sitä vettä roiskitaan kuin huvipuistossa niin entäs keitiön lattiat ja katot ja lastulevykalusteet.
Mä ymmärrän että jos sokkeli on niin märkä että se tihkuu vettä läpi, savimaassa ja muuten kostealla tontilla että pitää tehdä salaojat ja fuktisolit. Mutta eikö rakenteet kannata tehdä tilanteen mukaan?
Mullahan on tietysti se etu että se on riviterattu, mutta jos ei olisi niin sen tekisin ilman muuta vaikka sitten acolla tai muulla ohuella tiilellä tms.
Vesieristeissä on tullut joku ihme hysteria, kaikki pitää kohta vetää vesieristeellä kolmeen kertaan. Jo tiskipöydän tausta on kyseenalainen paikka vesieristeelle, pelkkä kosteussulku riittää ja mun mielestä primeri riittää. Jos sitä vettä roiskitaan kuin huvipuistossa niin entäs keitiön lattiat ja katot ja lastulevykalusteet.
Mä ymmärrän että jos sokkeli on niin märkä että se tihkuu vettä läpi, savimaassa ja muuten kostealla tontilla että pitää tehdä salaojat ja fuktisolit. Mutta eikö rakenteet kannata tehdä tilanteen mukaan?
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Kylmäsilta/lämpösilta
Parempi nimi kylmäsillalle voisi olla lämpösilta, sillä sisäpuolen lämpö liikkuu ulospäin ja jos lämpöä menee harakoille enemmän, mitä pannu jaksaa kehittää, niin kellarin lämpötila laskee tämän takia.
Käytännössä olen todennut Fuktisolilla maanpinnan alapuolelta eristetyn rakenteen yläosan lämpötilan olevan riittävän korkean talvisaikaan, ettei kondensoitumista ole yläosaan tapahtunut. Energiaa on mennyt tietysti yläosasta läpi melkoisesti, mutta kellarinseinän lämpötila yläosassa on ollut yllättävänkin lämmin.
Rivinteeraus saattaisi olla aikas hyvä ratkaisu tämän rakenteen kombromissina.
Rintamamiestalot ovat sellaisenaan toimineet kohtuullisen hyvin, kun niissä on asuttu ja lämmitys on ollut riittävästi päällä, ongelmat alkavat yleisesti vasta rakenteita muutettaessa.
Kapillaarikatkomömmöistä ei minulla ole kauheasti tietoja, ajatuksena hyvä, mutta kuinka toimii käytännössä, hieman arveluttaa. Ilmeisesti ei kuitenkaan ole kovin halpaa touhua, eikä pysty mahdottomuuksiin.
Yleensäkin tiivistämällä on käytännössä todettu ongelman vain vaihtavan paikkaa, joten parempi korjausperiaate on antaa vedelle ja kosteudelle helpoin tie pois talosta.
Sinänsä lämpötilaerot juuri ovat eduksi kuivamisen kannalta, koska vesihöyryn paine nousee, mitä suurempi on lämpötilaero. Juuri maanvastaisella osalla lattiassa, sekä kellarinseinässä tulee ongelmaksi lämpötilaerojen vähäisyys, jolloin kosteutta alkaa siirtymään maaperästä sisäänpäin.
Eriste parhaan lopputuloksen kannalta olisi syytä keskittää koko kellarinseinän osalle ja mielummin ulkopuolelle. Myös useasti rintamamiestalon kellarinseinästä 2/3 osaa on maan alapuolella, jolloin varsin suuri prosentti kellarinseinästä voidaan helposti eristää ulkopuolelta.
Käytännössä olen todennut Fuktisolilla maanpinnan alapuolelta eristetyn rakenteen yläosan lämpötilan olevan riittävän korkean talvisaikaan, ettei kondensoitumista ole yläosaan tapahtunut. Energiaa on mennyt tietysti yläosasta läpi melkoisesti, mutta kellarinseinän lämpötila yläosassa on ollut yllättävänkin lämmin.
Rivinteeraus saattaisi olla aikas hyvä ratkaisu tämän rakenteen kombromissina.
Rintamamiestalot ovat sellaisenaan toimineet kohtuullisen hyvin, kun niissä on asuttu ja lämmitys on ollut riittävästi päällä, ongelmat alkavat yleisesti vasta rakenteita muutettaessa.
Kapillaarikatkomömmöistä ei minulla ole kauheasti tietoja, ajatuksena hyvä, mutta kuinka toimii käytännössä, hieman arveluttaa. Ilmeisesti ei kuitenkaan ole kovin halpaa touhua, eikä pysty mahdottomuuksiin.
Yleensäkin tiivistämällä on käytännössä todettu ongelman vain vaihtavan paikkaa, joten parempi korjausperiaate on antaa vedelle ja kosteudelle helpoin tie pois talosta.
Sinänsä lämpötilaerot juuri ovat eduksi kuivamisen kannalta, koska vesihöyryn paine nousee, mitä suurempi on lämpötilaero. Juuri maanvastaisella osalla lattiassa, sekä kellarinseinässä tulee ongelmaksi lämpötilaerojen vähäisyys, jolloin kosteutta alkaa siirtymään maaperästä sisäänpäin.
Eriste parhaan lopputuloksen kannalta olisi syytä keskittää koko kellarinseinän osalle ja mielummin ulkopuolelle. Myös useasti rintamamiestalon kellarinseinästä 2/3 osaa on maan alapuolella, jolloin varsin suuri prosentti kellarinseinästä voidaan helposti eristää ulkopuolelta.
Noista kylmäsilloista ei pääse eroon muuten kuin kokonaan ulkopuolisella eristämisellä myös maanpinnan yläpuolella.
Jos vaikka seinä eristetään kokonaan sisäpuolelta niin silloinhan tuo pystysuuntainen kylmäsiltä tietty häviää.
Mutta kun kurkkaa siella kellarissa ollessaan katon rajaan ja jos näkee betoniholvin kattona niin sehän on rakennettu kiinni betoniseinään eli jäljellä on edelleen vaakasuuntainen kylmäsilta katossa...
Näitten kanssa pitää vaan elää.
jmattis tuolla toisessa osiossa kirjoitti:
Ja ulkopuoliset maan alle asennettavat fuktisol/isodrän-eristeet eivät sinänsä ratkaise kellarin lämmöneristysongelmaa (jos se on ongelma).
-20 pakkanen on seinän takana maan päällä, minne nämä eristeet eivät ulotu.
Jos vaikka seinä eristetään kokonaan sisäpuolelta niin silloinhan tuo pystysuuntainen kylmäsiltä tietty häviää.
Mutta kun kurkkaa siella kellarissa ollessaan katon rajaan ja jos näkee betoniholvin kattona niin sehän on rakennettu kiinni betoniseinään eli jäljellä on edelleen vaakasuuntainen kylmäsilta katossa...
Näitten kanssa pitää vaan elää.
jmattis tuolla toisessa osiossa kirjoitti:
....yritin vinkata, että rmt:stä ei kannata yrittääkään samanlaista energiansäästäjää kuin nämä uudet talot
Ja ulkopuoliset maan alle asennettavat fuktisol/isodrän-eristeet eivät sinänsä ratkaise kellarin lämmöneristysongelmaa (jos se on ongelma).
-20 pakkanen on seinän takana maan päällä, minne nämä eristeet eivät ulotu.
Jos pahin kylmyys (lue: lämpö karkaa ulos) iskee tuossa sokkelin maanpäällisessä osassa, niin riittääkö se mihinkään jos vain tuon osan eristää ulkopuolelta? tietysti muutaman kymmentä senttiä sitä voi kaivaa maahan että vähän limittyy.. eikä muuta eristettä että kosteus pääsee haihtumaan sisällepäin.
Voisiko sisäpintaan laittaa vielä lisäksi halltexin, haittaako se haihtumista?
Jos tuollaista osittaista eristystä ylipäätänsä kannattaa tehdä niin voiko siihen käyttää fuktisolia? Kosteus ei edellenkään tuosta pääse haihtumaan ulos, mutta vaikuttaako tuo kaistale niin merkittävästi?
Ja vielä, pyykinkuivatuskeskustelusta luettua.. joku oli tuollaisen ilmankuivaimen/kosteudenpoistajan hankkinut, minkälainen vaikutus niillä on? kuivattavat kyllä, sen tajusin
mutta kuinka tehokkaita ne ovat? en ajatellut tuota nyt varsinaiseksi pääratkaisuksi kosteutta ajatellen mutta olisiko siitä jotain apua? jos tuollaista käyttää niin helpottako se tilannetta vai alkaako seinistä/ympäröivästä maasta puskea entistä enemmän kosteutta?
Voisiko sisäpintaan laittaa vielä lisäksi halltexin, haittaako se haihtumista?
Jos tuollaista osittaista eristystä ylipäätänsä kannattaa tehdä niin voiko siihen käyttää fuktisolia? Kosteus ei edellenkään tuosta pääse haihtumaan ulos, mutta vaikuttaako tuo kaistale niin merkittävästi?
Ja vielä, pyykinkuivatuskeskustelusta luettua.. joku oli tuollaisen ilmankuivaimen/kosteudenpoistajan hankkinut, minkälainen vaikutus niillä on? kuivattavat kyllä, sen tajusin
mutta kuinka tehokkaita ne ovat? en ajatellut tuota nyt varsinaiseksi pääratkaisuksi kosteutta ajatellen mutta olisiko siitä jotain apua? jos tuollaista käyttää niin helpottako se tilannetta vai alkaako seinistä/ympäröivästä maasta puskea entistä enemmän kosteutta?Tämä seuraava on enemmänkin ääneen miettimistä.
Vaikea sanoa mitään, kun ei tiedä mitä teidän seinässä on ulkopuolella; salaojat, patolevy, vanha pikieriste, mimmonen maaperä, onko ollut kosteusongelmia? Pitäisikö salojat laittaa?
Mutta periaatteessa tuo toki parantaa lämmöneristystä jo paljon. Ulkopuolella se eriste kaikkein parhaiten sokkelissa toimii ja siellä siitä eniten on hyötyä energiatalouden kannalta. Sitä vaan harva tekee ulkonäkösyistä johtuen. Sokkeli leviää varsinaista taloa paksummaksi jos taloon ei ole tehty tai ei tehdä ulkopuolista lisäeristystä. No, riippuu ihan siitä miten siististi ja fiksusti sen osaa suunnitella....sokkelissa Fuktisol ei varmankaan paras materiaali ole, esim jotain tämmöstä:
Projektit-osiosta http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?t=2102 lainattu:
Mulla ei todellakaan ole kokemusta pelkästä betoniseinästä maata vasten kun itsellä on ollut aina se kosteutta tasaava ja kuivanoloinen rivinteeraus ja vielä patolevy maata vasten.
Ainakaan puukuitu-Halltexia en laittaisi suoraan kiinni betoniin.
Jos rivinteeraus on ihan poissuljettu juttu niin kylmänkosteasta? betonipinnasta pääsee jollakin tapaa eroon vaikka puupaneloinnilla, joka koolauksilla (huopakaistat alle) irti betonista. Ilmarako alas ja ylös. Ei se lämmöneristeenä toimi mutta tuntunee lämpimämmältä....
Ja kosteudenpoistaja on hyvä laite. Toimii.
Vaikea sanoa mitään, kun ei tiedä mitä teidän seinässä on ulkopuolella; salaojat, patolevy, vanha pikieriste, mimmonen maaperä, onko ollut kosteusongelmia? Pitäisikö salojat laittaa?
Mutta periaatteessa tuo toki parantaa lämmöneristystä jo paljon. Ulkopuolella se eriste kaikkein parhaiten sokkelissa toimii ja siellä siitä eniten on hyötyä energiatalouden kannalta. Sitä vaan harva tekee ulkonäkösyistä johtuen. Sokkeli leviää varsinaista taloa paksummaksi jos taloon ei ole tehty tai ei tehdä ulkopuolista lisäeristystä. No, riippuu ihan siitä miten siististi ja fiksusti sen osaa suunnitella....sokkelissa Fuktisol ei varmankaan paras materiaali ole, esim jotain tämmöstä:
Projektit-osiosta http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?t=2102 lainattu:
Voiko tuota sitten laittaa osittain maan alle, en tiedä. Voisi olla parempi vetää kaistaleet vaikka styroksia maan alle ja jatkaa siitä sitten villalla maan päällä.Sokkelin eristerappaus tehdään 2-kerrosrappauksena ja pinta rouhepinnoitetaan. Rakenteellisesti asennettava villa (Paroc FAS4) kiinnitetään laastilla vanhaan sokkeliin ja vahvistetaan rappausverkolla. Itse laitan vielä mekaanisesti eristeen kiinni sokkeliin. Rappausverkko rapataan ja oikaistaan ja tämän rappauksen päälle rouhepinnoitelaasti ja rouhepinnoitusrouhe. (tässä tapausessa vetonitin musta garbo) Rouhepinnoituslaasti valitaan aina rouheen värin mukaan.http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?t=2102
Mulla ei todellakaan ole kokemusta pelkästä betoniseinästä maata vasten kun itsellä on ollut aina se kosteutta tasaava ja kuivanoloinen rivinteeraus ja vielä patolevy maata vasten.
Ainakaan puukuitu-Halltexia en laittaisi suoraan kiinni betoniin.
Jos rivinteeraus on ihan poissuljettu juttu niin kylmänkosteasta? betonipinnasta pääsee jollakin tapaa eroon vaikka puupaneloinnilla, joka koolauksilla (huopakaistat alle) irti betonista. Ilmarako alas ja ylös. Ei se lämmöneristeenä toimi mutta tuntunee lämpimämmältä....
Ja kosteudenpoistaja on hyvä laite. Toimii.
Ei nyt malta lopettaa.....
Tuli mieleen, että kohtuullisen turvallinen tapa voisi olla eristää sisäpuolelta seinän yläosa laittamalla eriste (30mm finnfoam) kiinni betoniin. Alaosa (vaikka puolet seinästä) olisi ilman eristettä sisäänpäin kuivuvana. Yläosa kuivuu siis ulospäin. Koko seinä paneloitaisiin (tai levytettäisiin esim kaakelilujalla) sitten siihen tapaan, että tuon eristeenkin kohdalle jäisi sisäpuolelle tuulettuva ilamarako.
Eli käytännössä kakkoskakkosen koolaus alaosaan ja 30millisen finnfoamin päälle 20millinen rima jolloin panelointi/levy saadaan samaan tasoon. Tausta on tuulettuva kun alas ja ylös jätetään raot......
Tämän toiminta riippuu kyllä paljon ulkopuolen maaperän laadusta ja märkyydestä.
Ja ajatuksen saa vapaasti ampua alas.
.. nyt kaljalle.
Tuli mieleen, että kohtuullisen turvallinen tapa voisi olla eristää sisäpuolelta seinän yläosa laittamalla eriste (30mm finnfoam) kiinni betoniin. Alaosa (vaikka puolet seinästä) olisi ilman eristettä sisäänpäin kuivuvana. Yläosa kuivuu siis ulospäin. Koko seinä paneloitaisiin (tai levytettäisiin esim kaakelilujalla) sitten siihen tapaan, että tuon eristeenkin kohdalle jäisi sisäpuolelle tuulettuva ilamarako.
Eli käytännössä kakkoskakkosen koolaus alaosaan ja 30millisen finnfoamin päälle 20millinen rima jolloin panelointi/levy saadaan samaan tasoon. Tausta on tuulettuva kun alas ja ylös jätetään raot......
Tämän toiminta riippuu kyllä paljon ulkopuolen maaperän laadusta ja märkyydestä.
Ja ajatuksen saa vapaasti ampua alas.
.. nyt kaljalle.
No mä pitäisin edelleen riskinä haudata puuta tiiviin pinnan ja kostean sokkelin väliin vaikkakin siellä se bitumimattosuikale onkin. Peltirangalla tehtynä siitä tulee jännän kumiseva, tutuilla paukuttelin pitkään ja naureskelin. Sillä nyt sinänsä niin väliä mutta kaikki kiinnitykset pitää taas miettiä sen mukaan että takana tyhjää.
Nyt kun tuo on tehty niin huomataan että se vei enemmän tilaa kuin riviteraus
Nyt kun tuo on tehty niin huomataan että se vei enemmän tilaa kuin riviteraus
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
Totta töriset.HillyMan kirjoitti:No mä pitäisin edelleen riskinä haudata puuta tiiviin pinnan ja kostean sokkelin väliin vaikkakin siellä se bitumimattosuikale onkin. Peltirangalla tehtynä siitä tulee jännän kumiseva, tutuilla paukuttelin pitkään ja naureskelin. Sillä nyt sinänsä niin väliä mutta kaikki kiinnitykset pitää taas miettiä sen mukaan että takana tyhjää.
Nyt kun tuo on tehty niin huomataan että se vei enemmän tilaa kuin riviteraus
On nuo rangat ja muut systeemit aikamoista pelleilyä kellarissa verrattuna kunnon kiviseinään.