MjR kirjoitti:PETEBJ75:llä jäähtyy vesi putkessa ainakin minun mielestäni suht nopeaa. Kummallakin eristämättömiä putkia. Tästähän olemme varmaan yhtä mieltä että ekaksi olisi apua laittaa eristeet, myös kylmään. Tulee muuten kustannuksia eristeistäkin, mutta ei paljoa ja eristäminen kannattaa.:
Joo, taisin unohtaa mainita etta varaaja on kylmassa kellarissa, missa talvella on noin +1 astetta ja kesalla noin +10 astetta.
Bauhaussissa kaydessani laskeskelin etta solumuovieristykset olisi maksanut melkein 5 euroa koko matkalle Mihinkas sita valmiissa maailmassa kiire olisi, joten on aikaa jakossakin valutella vetta ennen suihkua.
Ammattimies saa hyvästäkin huonon!
Hyvin suunniteltu ei ole vielä yhtään tehty!
Kyllä kylmässä kellarissa kannattaa putket eristää, turha sitä keltsua on lämmittää. Sisätiloissa siistin eristyksen tekeminen pintavedoissa on usein tosi hankalaa, mutta toki ne kellarin piiloputket kannattaa fyllätä.
Siksi toisekseen rakennuksen rungon sisällä olevat putket luovuttaa lämmön taloon, niin että ei se lämpö kaikkinensa haaskiin mene muuta kuin muutamana kesäkuukautena. Sen sijaan keltsun lämmitys on turhaa.
Aika halpoja eristeitä jos vitosella pärjää koko kellarin. Tai sitten tosi lyhyet putket
Hmmm....mitä mieltä olet Pekka tommon ja PETEBJ75:n eristämättömistä putkista, voisiko ajatella että he tinkivät vähän asumismukavuudestaan ja energiansäästöstä??!! Toivottavasti se PETEBJ75:n varaaja siellä kylmässä kellarissa on hyvin eristetty.
Ainahan on tapauskohtainen juttu joutuuko esim. piikkaamaan vai miten rakentaa paluuputken. Eipä kukaan maininut sen tarkemmin rakenteistaan. Meillä ei tarvinnut piikkailla, mutta se on taas toinen juttu se.
Alussa oli vain asiaa veden valuttamisesta (kun ei tarvi valuttaa on Pekan mainitsemaa asumismukavuutta ja sitähän se kieltämättä on) ja juttu muuttuikin kustannusten/energian säästöksi. Minä haaskaan energiaa tuolla kierrolla, putket eristetty (no varmasti olisi voinut eristää paremminkin) !!!
Kuten sanoit Pekka, ne on valintoja kaikki (ja hyväksytään toistemme valinat).
Pekka Huhta kirjoitti:
Aika halpoja eristeitä jos vitosella pärjää koko kellarin. Tai sitten tosi lyhyet putket
Pekka
Metrin patka eristetta maksoi n.85 senttia ja mulla ei tuota putke ole tosiaan varaajan ja suihkun valilla kuin 4-5metria, joten ei siita paljon tule.
Kyseessa on siis vain saunarakennus jossa putkien eristamattomyys on pienin murhe. Nappara rakentaja on joskus rakennuspiirrustuksissa mainitut eristevillat korvannut 50mm styroksilevyilla niin seinissa kuin katossakin. Kellari on ollut joskus eristetty sisapuolisesti styroksilla ja lastulevylla, mutta vain styroksi oli jaljella 15 vuoden kosteana olon jalkeen.. Nyt nekin on koolauksineen poistettu.
Ammattimies saa hyvästäkin huonon!
Hyvin suunniteltu ei ole vielä yhtään tehty!
MjR kirjoitti:Hmmm....mitä mieltä olet Pekka tommon ja PETEBJ75:n eristämättömistä putkista, voisiko ajatella että he tinkivät vähän asumismukavuudestaan ja energiansäästöstä??!! Toivottavasti se PETEBJ75:n varaaja siellä kylmässä kellarissa on hyvin eristetty.
.
Sait ehka vahan vaaran kuvan tilanteesta, kyseessa on siis erillinen 80 luvun lopun nousuhuumissa surkeasti rakennettu Honkarakenteen sauna, jonka vedan sileeksi kun sopiva aika koittaa ja veistan hiukan paremmin maisemaansopivan savusaunan. Olisi pitanyt lisata muutama hymio tekstin sekaan.
Varaaja on eristetty. Eikai eristamattomia varaajia ole olemassakaan
Ammattimies saa hyvästäkin huonon!
Hyvin suunniteltu ei ole vielä yhtään tehty!
hei, kiitos värikkäästä keskustelusta! asumismukavuutta tässä tosiaan haetaan, ajattelin aloittaa nyt eristämällä putket pannuhuoneesta (+18 kellari, pannuhuone ulkoseinän vieressä, +25, mikä lämpöhukka? :)) ja kellarista ja katson miten auttaa. Bauhausin 12e joulukuusipalautus-lahjakortilla saa jo koko kellarin eristeet, heh. Jos homma toimii, niin keskivessan putkikotelo auki ja sinne myös eristeet että saa saman yläkertaan asti.
Jos jostain kumman syystä tulisi tekemisen puutetta, niin tajusinpa, että remointoitu keittiö on suoraan pannuhuoneen päällä, putkilla olisi matkaa linnuntietä 2m, nyt kiertävät suotta vanhan wc-nousun kautta ~10m. Teoriassa voisi oikaista.
Osaisikos joku sanoa, millä kannattaa, voi ja saa eristää, jos putkia menee sisätiloissa erilaisissa paikoissa ja lämpötiloissa. Meillä ainakin vilistelee nyt kupariputkea ja uudenmallista muovipintaista käyttövesi- ja patteriverkostoputkea kellarissa siellä täällä. Pannuhuoneessa on huoneilmaa lämpöisempää, kodinhoitotilassa ja pesuhuoneessa "normaalilämpöistä" ja viileässä kellarissa sananmukaisesti viileää, tällä hetkellä n. 10 astetta.
Äkkiseltään laskeskelin, että putkea on n. 40 metriä ja rautakaupan solumuovinen putkieriste oli yllättävän kallista. Paksuudesta riippuen 2€:n molemmin puolin. Tarjouksia en vielä kysellyt vaan suuntasin nettiin, josta ei sieltäkään mitään reilusti halvempaa tavaraa löytynyt.
Onko eristämisestä sitten mainittavaa hyötyä? Jotkut ovat epäilleet, että kyllä sitä yön jälkeen pitää vettä juoksuttaa kuitenkin. Ja onko uuden muovipintaisen putken hikoilemisesta jotain haittaa, että pitääkö se kuitenkin eristää, vaikka muita ei eristäisi? Ja voiko suolumuovieristeen korvata jollain tee-se-itse-menetelmällä, vaikka kiepauttaa vanhaa lasivillalevyä putken ympärille (ja paljonko sitä tarvitaan kunnon hyödyn saamiseksi)?
Juupa juu. Tuohon tilanteeseen on vielä yksi halpa ratkaisu varalla.- Mene LVI- kauppaan ja osta pieni sähkötoiminen lämminvesivaraaja ja asenna se pesupaikan läheisyyteen esim. altaan alle tai viereen. Siihen sähköt löytyy vaikka sitä valaisinpiuhasta. Jakorasia väliin. Sähkömies kyllä osaa. Asettele lämpötilaksi esim. 55 astetta. Saat heti lämmintä vettä ja perästä tulee varaajaan sitä kattilassa lämmitettyä vettä jolloin sähkövastus "tipahtaa" pois päältä, jos on enempi sitä lämpimän veden käyttöä. Pumput ja uudet putket tulevat hinnakkaammaksi ja kiertäessään lämminvesi hukkaa lämpöä sinne seinien väliin.
Nimenomaan näin ja aivan yleisperiaatteena se että mitä lähempänä tuotantopaikka ja kulutuspaikka ovat toisiaan sen vähemmän lämpöä menee hukkaan. Lämminvesijohto luovuttaa lämpöä koko ajan, kierron kanssa kuumana ja ilman kiertoa käytön jälkeen kuumana mutta sitten vähitellen jäähtyen. Ilman kiertoa lisäharmina on tuo odottelu, mutta lämmönhukkaa on molemmissa tapauksissa. Hukka toki on merkittävää vain kesällä, mutta olisiko tässä nyt sauma aurinkopaneeleille.
Rintamamiestalojen suunnittelu on sikäli hyvää tässä suhteessa että vesipisteet ovat perinteisesti lähellä hormia jolloin etäisyydet ovat pienet. Nykyhanoissa ovat kyllä virtaamatkin pienet joten vaikka sitä vettä ei olisi putkessa sangollista enempää joutuu senkin valumista tovin odottamaan. Jos kulutuspisteitä on lisäsiivessä alkaa olla perusteita vetää sinne vain kylmä vesi ja lämmittää vesi siellä paikallisesti.
Myönnettäköön etten koko ketjua lukenut mutta oleellista on että kun laittaa ohuen kuumavesiputken niin ventta aika on lyhyt ja siten myös lämmönhukkakin on pienempi, kun vesimäärä putkessa pieni. Ehkä ainoa paikka missä suurempaa tarvitsee on suihku ja sen voi kompensoida tosiaan niin että boileri, kattila tai joku muu lämpimän käyttöveden tuottaja on sen lähellä, jolloin jälleen saadaan pikaiseen lämmintä ja hukka pieni.
Sitten on nuo läpivirtaus lämmittimet, joita myös iskukuumentimiksi joskus kutsutaan ja niitä viljelee kulutuspaikkojen läheisyyteen niin ei tarvitse varaajaa ollenkaan eikä tule hukkaa mutta silloin pitää olla isot paukut pääsulakkeissa, koska hetkellinen kulutus menee jopa 30-40kW tietämiin.
Puulämmittäjä kirjoitti:Juupa juu. Tuohon tilanteeseen on vielä yksi halpa ratkaisu varalla.- Mene LVI- kauppaan ja osta pieni sähkötoiminen lämminvesivaraaja ja asenna se pesupaikan läheisyyteen esim. altaan alle tai viereen. Siihen sähköt löytyy vaikka sitä valaisinpiuhasta. Jakorasia väliin. Sähkömies kyllä osaa.
Sähkömies kyllä osaa ottaa hyvän hinnan hommasta:)
Mutta onhan se kyllä melko mestari, joka tällaisessa tapauksessa laskee sen halvimman ratkaisun... Muuttujia on varmaan aina yksi enemmän kuin osaa ottaa huomioon...
Yksi mahdollisuus on putkien saattolämmitys itsesäätyvällä lämpökaapelilla.
Paluukiertosysteemiä harkittaessa on syytä selvittää miten se soveltuu käytössä olevan vedenlämmittimen kaveriksi. Yösähkökäyttöisen käyttövesivaraajan kerrostuminen menee paluukierrolla sekaisin, jolloin käytettävissä oleva kapasiteetti putoaa reippaasti. Toki sitä samaa varaajaa voi käyttää myös jatkuvalämmitteisenä, jolloin kerrostumisen merkitys ei ole kovin olennainen.
Joissain lämpöpumppuoptiolla varustetuissa sähkökattiloissa ja lämpöpumppujen varaajissa on myös rajoituksia paluukierron suhteen. Esim CTC:n Ecoel ja samanoloiseen tankkiin pohjautuva Sanyo CO2. Niissä paluukierrolla on mahdollista saada käyttövesikierukan alkupää (alaosa) toimimaan nurinpäin, siis lämmittämään alaosan kattilavettä yläosasta haetulla lämmöllä.
Nykyaikainen käyttövesien asennustapa vähentää muuten olennaisesti tarvetta paluukierrolle. Kun varaajan tms vieressä olevasta jakotukista menee pienehkö putki jokaiseen käyttöpisteeseen, on putkessa jäähtynyttä vettä tarjolla paljon vähemmän kuin perinteisessä systeemissä. Yleensä kaikki putket on 15mm (10mm sisähalk.), mutta LVI-suunnittelijaa voi ja kannattaa rohkaista soveltamaan ohuempia putkia pienivirtaamaisille kulutuspisteille. Paluukierron rakentaminen jälkikäteen voi olla saman luokan projekti, kuin uusia koko hoito nykytyyliseksi, riippuu paljon talostakin toki. Välimuotona kannattanee harkita myös pelkästään liian pitkästä odotusajasta kärsivien vesipisteiden lämpimän veden uudelleen putkittamista mahdollisimman ohuella muoviputkella.
Asiaan liittyy myös rakentamissäädös, joka muistaakseni sallii 15 tai 20 sek odottelun, ennenkuin veden on oltava vähintään n. 50 asteista.
Grundfoss alpha kuluttaa I teholla 400kWh vuodessa (8760h x 0,035kWh = 300kWh), joka on 5% keskimääräisestä laskusta ei sähkölämmitteisessä rintamamiestalossa.
Tuollainen 60-litranen boileri mahtuu ihan mukavasti vessan lavuaarikaappiin sisälle ja jää vielä vähän tilaa vessapapereillekin sun muille. Eikä sen tarvitse olla edes niinkään iso. En sanoisi että tuon lämpimän veden kustannus on kovinkaan iso. Ulkosaunassa sitten erikseen 300 litrainen yösähköllä (vaikka onko sillä nyt merkitystä enää).
Mihinkas sita valmiissa maailmassa kiire olisi, joten on aikaa jakossakin valutella vetta ennen suihkua.
