Pönttöuunin käytöstä

[Pekka Huhta]

Mutta: aikaisemmin jo sivuttiin aihetta foorumilla: sytytys on järkevää ja oikeaoppista päältä. Just. Ja sitten myös joku suositteli irrallisen arinan laittoa uuniin (ei siis ole arinaa vanhastaan), jota olimme itsekin miettineet. Mutta mutta, onko siinä arinassa mitään mieltä, tarvetta, KUN sytytys on tätä nykyä päältä päin? Kun sitä ilmaa tarvitaan päälle, ei alle...Mikä mahtaa olla viimeinen sana tässä? Tavoitteena on siis mahdollisimman hyvä, puhdas palaminen, pienhiukkasten ja palokaasujen minimoiminen, käyttämällä vanhaa kunnon pönttöuunia.

Kyllä sitä ilmaa tarvitaan nimenomaan alle, kaikesta huolimatta. Palaminen on tehokkainta kun ilma virtaa kaikkien palavien puiden läpi. Ilman arinaa pohjalla olevat puut palaa vajaailmalla ja pintapuut liialla ilmalla. Pohjalla, tiiliä vasten olevat puut voivat olla toiselta puolen ihan vielä puoliksi palamattomia vaikka loput karahkat on jo hiilinä päällä.

Ongelmasta selviää osittain pöyhimällä ne pohjalla olevat puut ylösalaisin hiilloksen päälle niin että ne palavat tasaisesti ympäriinsä, mutta tulta kohennellessa taas ilmaan vapautuu paljon pienhiukkasia.

Pekka

[kkk]

Itsellä ollut uuden mallinen (alla arina ja tuhkaluukku) pönttöuuni 3 talvea. Hyväksi havaittu käytäntö:

puut ladotaan vaakasuoraan, hieman ristiin kerrosten väleillä, jotta sormenmentävät ilmaraot säilyisivät. Alimmaksi paksummat puut, Mutta:Kaikkein paksuin ja ehkä oksaisin ei alimmaksi, koska siitä jää hiillokseen hitaasti hiipuva paakku, tärkeää varsinkin jos polttaa vain pesällisen. Muutenkin hyvä suosia alimmaisena tasapaksuja ja oksattomia puita.Ylimmäiseksi pienempiä puita, päälle tikkuja, kiehisiä yms sytykkeitä.

Sytytetään päältä, alkuun luukut auki, alaluukku n. 4 cm raollaan, tulen tartuttua puihin luukut melkein kiinni, parin kolmen millin rako jää luukun reunoihin, myöhemmin luukut kiinni kokonaan, kun palaa hyvin, luukujen ilma-aukot täysin auki ja alaluukku sen 3-4 cm auki. Joissain vaiheessa, ehkä 1/3 ajasta, joutuu pellillä hieman rajoittamaan vetoa, kun meinaa yltyä liikaa (pahin humina hieman pienenee). Meillä kun on yli kaksi kerrosta korkeutta uunin hormilla.

Kun liekin korkeus pienenee (puut hiiltyvät ja alkavat hehkua), niin luukkujen ilmareikiä pikku hiljaa kiinni ja alaluukkua vastaavasti enemmän auki. Kun hiillos alkaa hiipua, alaluukkua kiinni päin sitä mukaa, kun ilmantarve pienenee. Jos jää erikoisen isoja kekäleitä, niin niitä koputtelen pienemmiksi. Kun on enää muutama tupakan hehkun suuruinen pieni hehku siellä täällä, (ei synny lämpöä mutta hormi vie tulikuumaa ilmaa harakoille), suljen myös alaluukun mahdollisimman tiiviisti ja varmistan luukkujen ilmareikien mahdollisimman tiivin asennon, suljen pellin melkein kiinni asti. Tämä kohta löytyy pitämällä pientä liekkiä (esim sytkä) luukkujen yläreunan keskellä olevan neliskantisen pienen reiän kohdalla; jos pelti on liian kii, tulee liekkiin puhallus luukun raosta huoneeseen päin, mahd häkää. Peltiä hieman ulospäin, kunnes puhallus lakkaa, ja siitä varmuudeksi ehkä 0,5 cm ulos ja siihen merkki pellin varteen. Nyt pieni häkähuiku menee harakoille, mutta ilmaa mahd vähän.
Ilmaluukut pitää olla täysin kiini, jos niitä vähänkään raottaa, niin taas puhaltaa huoneeseen. Kun pesä on täysin tummunut, pelti kii.

Pesä kannattaa latoa mahd täyteen, niin palaminen on tehokasta, ja hiillos hiipuu tasaisesti (ei välttämättä tartte ollenkaan aukaista luukkuja). Pönttöuunin pesässä riittää korkeutta liekillä palaa luukkujen yläpuolellekin. Maksimissaan poltan 1,5 pesällistä koivua tai lähes kaksi pesällistä muuta puuta. Puun lisään, kun edelliset alkavat jo hiiltyä ja kuumuus rauhoittuu. (näin siis kerran vuorokaudessa). Jos enemmän pitää lämmittää, niin kait vähempi maksimimäärä 2 kert vuorokaudessa ?
Itse laiskuuttaan lämmitän vain kerran /vrk tai lauhemalla kelillä pesällinen joka toinen päivä.

Piipusta ei saisi näkyä juuri muuta kuin kevyt vaalea savu, joka hälvenee nopeasti.

Luukun kun aukaisee, niin kannttaa (ettei pöllähdä sisään savua) ensin avata pelti kokonaan, alaluukkua pienelle ja varovasti ja hitaasti raottaa luukkua, jotta virtaus pesäsää tasaantuu ja alkaa imeä huoneesta ilmaa.

[akim]

Esitän tyhmän kysymyksen: kun puhutaan että poltetaan pesällinen puita, niin tarkoittaako se sitä, että poltetaan yhteensä puita pariin kertaan lisäämäällä sen verran, kuin tulipesään kerralla mahtuisi. Vai niin, että pesään laitetaan tulipesään sen tilavuudesta esim. 50% poita ja ne poltetaan kerralla. Tajusikohan joku mitä tällä tarkoitin?

[ramirez]

Esitän tyhmän kysymyksen: kun puhutaan että poltetaan pesällinen puita, niin tarkoittaako se sitä, että poltetaan yhteensä puita pariin kertaan lisäämäällä sen verran, kuin tulipesään kerralla mahtuisi. Vai niin, että pesään laitetaan tulipesään sen tilavuudesta esim. 50% poita ja ne poltetaan kerralla. Tajusikohan joku mitä tällä tarkoitin?

Mun mielestä pesällinen kerralla tarkoittaa täyttä pesällistä kertapoltolla,itse en lisää ollenkaan pystyuunin pesään puita polton ainana.
Jos tarvitsee enemmän lämpöä niin poltan toisen kerran puita vaikkapa 8 tunnin päästä.

[Zaffodi]

Kyllähän sen pönttiksen ylilämmittämiselläkin voi saada pitkällä juoksulla ongelmia aikaiseksi. Varsinkin jos kauan kylmänä olleeseen latoo täyden pesän tai pari heti kättelyssä voi alkaa sisuskalut murenemaan. Maltti lienee valttia tässäkin.

Itse tuikkaan alkuun palamaan sellaisen vajaan pesällisen ja heitän sitten päälle pari kolme halkoa lisää. Se riittää jo meitin mökissä koko yöksi vaikka olisi kovakin pakkanen. Pellit kiinni tietty ajoissa (mutta ei liian ajoissa...).

[tapioa]

On se vaan mukavata lämpöä ja se pönttö on kuin kotonaan tämmösen vanhan talon nurkassa seisoessaan. Just panin pellit kiinni omasta pönttöuunista.
Onhan tuosta uuden uunin lämmittämisestä jotain ohjettakin olemassa ja kai sitä hyvä olis suurinpiirtein noudattaa, ei kai ne ohjeet turhanpäitenkään ole tehty. Ja ei kai siinä sitten muuta sen kummempaa kuin, että kuivaa, puhdasta puuta vaan ja muistaa, ettei se mikään jätteenpolttolaitos ole kuitenkaan.

http://www.elda.fi/tulisijaopas.htm