Seinä näyttäisi olevan kauttaaltaan harkkoa, paksuus noin 20 cm luokkaa, enkä usko että siinä on rivinteerausta. Kiitoksia hyvistä vastauksista ja vinkeistä, lisää saa tietysti vielä laittaa.JJ kirjoitti:Alkuperäiselle kysyjälle, minkälainen seinän rakenne on tällä hetkellä? Jos on jo muuraus (rivinteeraus) ei sille tarvitse oikeastaan tehdä mitään, eristää ihan kohtalaisen hyvin=tarpeeksi.
Salaojitus, Fuktisol eristys ulos mutta mitäs sisäpuolelle?
Re: Ongelman ydin
Fuktisol lattiassa
Tervehdys. Kiitos valaisevasta keskustelusta. Itselläni on samankaltaista projektia edessä. Alakerrastani on puolet rakennettu asuinkäyttöön 1991. Mitään eristyksiä ei ulkopuolelle ole tehty. Sisäpuoliselta osalta saatan vain arvailla. Seuraavaksi on vuorossa autotallin asuinkäyttöön saattaminen, n.40 neliötä.
Autotallin sisäseinät olivat eristetty villa-koolaus-asbestilevy meiningilla joskus 70-luvun alussa. Nyt ne on purettu pois ja voin kertoa ettei missään nimessä kannata laittaa puuta betonia vasten. Kaikki oli enemmän tai vähemmän lahoa. Olen saanut jonkinlaisen käsityksen miten ne tulee jatkossa eristää.
Entäpä lattia? Joudun luultavasti piikkaamaan sinne joskus valetun betonin pois jotta saadaan korkeutta. Mikä siis on paras vaihtoehto lattiaan? Mikä hyöty on Fuktisolista lattiassa ja kuinka se siinä toimii?
Pohja on melko märkää. Autotallissa on mm. ollut joskus talon kaivo.
Autotallin sisäseinät olivat eristetty villa-koolaus-asbestilevy meiningilla joskus 70-luvun alussa. Nyt ne on purettu pois ja voin kertoa ettei missään nimessä kannata laittaa puuta betonia vasten. Kaikki oli enemmän tai vähemmän lahoa. Olen saanut jonkinlaisen käsityksen miten ne tulee jatkossa eristää.
Entäpä lattia? Joudun luultavasti piikkaamaan sinne joskus valetun betonin pois jotta saadaan korkeutta. Mikä siis on paras vaihtoehto lattiaan? Mikä hyöty on Fuktisolista lattiassa ja kuinka se siinä toimii?
Pohja on melko märkää. Autotallissa on mm. ollut joskus talon kaivo.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Aloitus ulkopuolelta
Kellarin korjaaminen tulisi aloittaa aina ensin ulkopuolelta ja siellä asiat kuntoon: Salaojitus, seinän eristäminen, rännivesijärjestelmä ja kaadot ulospäin vähintään 3 metrin matkalla, ylimmäisenä 200 mm vesitiivistä materiaalia.
Kellarin lattiarakenteella on aivan sama toimintaperiaate, kuin kellarinseinälläkin. Alkuperäisrakenteena sisäänpäin kuivuminen ja korjatessa muutetaan ulospäin kuivuvaksi. Fuktisol levyllä saadaan aikaiseksi myös kapillaarikatko. Mikäli maapohja on kantavaa savea, voidaan Fuktisol lattia perustaa miltei suoraan saven päälle. Tasoitetaan ainoastaan pailla kolmella sentillä sepeliä 5-11 tai 8-16 mm.
Kellarin lattiarakenteella on aivan sama toimintaperiaate, kuin kellarinseinälläkin. Alkuperäisrakenteena sisäänpäin kuivuminen ja korjatessa muutetaan ulospäin kuivuvaksi. Fuktisol levyllä saadaan aikaiseksi myös kapillaarikatko. Mikäli maapohja on kantavaa savea, voidaan Fuktisol lattia perustaa miltei suoraan saven päälle. Tasoitetaan ainoastaan pailla kolmella sentillä sepeliä 5-11 tai 8-16 mm.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Hiekka käy tasaukseksi
Hiekka käy hyvin tasaukseksi, eikä suodatinkangasta tarvita, kuin rakenteen päällä.
Nyt kyllä hajoaa pää?! Tänään projektiamme kävi katsomassa kaveri eräästä isosta maanrakennusfirmasta ja sanoi toki voi tehdä salaojat ja kosteuseristyksen Fuktisol/Isodrän materiaalilla mutta totesi että
"itse tekisi vesieristyksen bitumilla ja nimenomaan sen takia että tonttimme on hieman rinteessä, savi/silttimaata ja talon tienpuoleisella seinustalla on kolmen metrin päässä oja korkealla jossa lilluu vettä eli vedenpaine seinää kohti voi muodostua kovaksikin ja pelkkä kosteuseristys ei riitä. Jos seinän takana on kova vedenpaine niin kyllä se sisään tulee. Eristykseksi seinään EPS mutta mieluiten Finnfoam tai Solimate (?), kuten myös sitten lattiaan."
Mutta eikös tällainen eristäminen nimenomaan taas johda siihen ongelmaan että kun nyt viileät kellaritilat muutetaan lämpimäksi tilaksi niin ulkoseinään muodostuu kosteussulku ja rakenne (harkkoseinä) ei kuivu oikein mihinkään suuntaan? Voisiko Fuktisolilla kuivattaa tuonkin ongelmaisen ojan
Kyseinen oja ei ole virtaava, vaan vesi useimmiten seisoo paikallaan. Tämän veden kyllä pystyy ehkä siitä poiskin johtamaan.
Nimimerkillä epätietoinen Espoosta.
"itse tekisi vesieristyksen bitumilla ja nimenomaan sen takia että tonttimme on hieman rinteessä, savi/silttimaata ja talon tienpuoleisella seinustalla on kolmen metrin päässä oja korkealla jossa lilluu vettä eli vedenpaine seinää kohti voi muodostua kovaksikin ja pelkkä kosteuseristys ei riitä. Jos seinän takana on kova vedenpaine niin kyllä se sisään tulee. Eristykseksi seinään EPS mutta mieluiten Finnfoam tai Solimate (?), kuten myös sitten lattiaan."
Mutta eikös tällainen eristäminen nimenomaan taas johda siihen ongelmaan että kun nyt viileät kellaritilat muutetaan lämpimäksi tilaksi niin ulkoseinään muodostuu kosteussulku ja rakenne (harkkoseinä) ei kuivu oikein mihinkään suuntaan? Voisiko Fuktisolilla kuivattaa tuonkin ongelmaisen ojan
Kyseinen oja ei ole virtaava, vaan vesi useimmiten seisoo paikallaan. Tämän veden kyllä pystyy ehkä siitä poiskin johtamaan.Nimimerkillä epätietoinen Espoosta.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Veden paine
Fuktisol tuote on tyyppihyväksytty vedeneristeeksi, eikä vesi läpäise sitä.
Paljon riskialttiimpaa on jos bitumin ja tiiviin lämmöneristeen väliin pääsee vettä muodostaen vedenpaineen.
On kovin yleistä ja ilmeisesti maalaisjärkeen vetoavampaa tämä sadetakkitekniikkaan viittaaminen.
Kannattaa myös huomata, että rakennuksen pohja on kuitenkin avoin, vaikka bitumia liimaisi kerroksittain kellarinseinään.
Ojassa täytyy olla kaato-ongelmia mikäli vesi siellä seisoo ja oja kannattaisi kunnostaa.
Mikäli Fuktisol kerrokseen joutuisi vettä siirtyy se 100 mm levyssä 370 litraa minuutissa metrin matkalla kohti salaojitusta, eli suurin piirtein vastaavaa vauhtia, kuin puolimetriä paksussa salaojakerroksessa.
Mikäli halutaan lisää kuivaustehoa, voidaan salaojittavaa lämmöneristettä asentaa kaksikin kerrosta päällekkäin. Veden kulku tehostuu, samoin lämpötilaero kasvaa maan ja seinän välissä ja kuivuminen vesihöyrynä ulospäin tehostuu.
Olet aivan oikeassa, että maanrakennusliikkeen edustajan ehdotus ei sisällä kellarinseinälle ja lattiallekaan muuta kuivumissuuntaa, kuin sisäänpäin.
Suulakepuristetut eristeet ovat erinomaisia maanrakennustöissä käytettäväksi routaeristeinä hyvän kuormituksen keston vuoksi. Ne ovat myös hieman hitaammin vettyviä, kuin höyrytetyt solupolystyreeni eristeet. Huokoiset liimaamalla tehdyt salaojittavat lämmöneristeet taas ovat vettymättömiä, koska niihin ei voi syntyä veden painetta. Salaojittavilla lämmöneristeillä on kellarinseinissä ylivoimainen vesihöyryä läpäisevä kuivaava ominaisuus, muista solupolystyreeni eristeistä poiketen. Tällä saadaan työnnettyä yleisesti kellarinseinän alaosaan nouseva kapillaarinen kosteus ulos seinästä takaisin maaperään.
Paljon riskialttiimpaa on jos bitumin ja tiiviin lämmöneristeen väliin pääsee vettä muodostaen vedenpaineen.
On kovin yleistä ja ilmeisesti maalaisjärkeen vetoavampaa tämä sadetakkitekniikkaan viittaaminen.
Kannattaa myös huomata, että rakennuksen pohja on kuitenkin avoin, vaikka bitumia liimaisi kerroksittain kellarinseinään.
Ojassa täytyy olla kaato-ongelmia mikäli vesi siellä seisoo ja oja kannattaisi kunnostaa.
Mikäli Fuktisol kerrokseen joutuisi vettä siirtyy se 100 mm levyssä 370 litraa minuutissa metrin matkalla kohti salaojitusta, eli suurin piirtein vastaavaa vauhtia, kuin puolimetriä paksussa salaojakerroksessa.
Mikäli halutaan lisää kuivaustehoa, voidaan salaojittavaa lämmöneristettä asentaa kaksikin kerrosta päällekkäin. Veden kulku tehostuu, samoin lämpötilaero kasvaa maan ja seinän välissä ja kuivuminen vesihöyrynä ulospäin tehostuu.
Olet aivan oikeassa, että maanrakennusliikkeen edustajan ehdotus ei sisällä kellarinseinälle ja lattiallekaan muuta kuivumissuuntaa, kuin sisäänpäin.
Suulakepuristetut eristeet ovat erinomaisia maanrakennustöissä käytettäväksi routaeristeinä hyvän kuormituksen keston vuoksi. Ne ovat myös hieman hitaammin vettyviä, kuin höyrytetyt solupolystyreeni eristeet. Huokoiset liimaamalla tehdyt salaojittavat lämmöneristeet taas ovat vettymättömiä, koska niihin ei voi syntyä veden painetta. Salaojittavilla lämmöneristeillä on kellarinseinissä ylivoimainen vesihöyryä läpäisevä kuivaava ominaisuus, muista solupolystyreeni eristeistä poiketen. Tällä saadaan työnnettyä yleisesti kellarinseinän alaosaan nouseva kapillaarinen kosteus ulos seinästä takaisin maaperään.
