voi meitä parkoja..
- vesahy
- Jäsen

- Viestit: 3354
- Liittynyt: Ma Maalis 17, 2008 19:18
- Paikkakunta: Stadi + läntinen Uusimaa
Re: voi meitä parkoja..
Lämmitys vaatii muualta paikalle tuotua energiaa mutta miten nykyiset jähhdytyslaitteistot toimivat? Helteellä menimme vaimokullan kanssa ostoksille Citymarketiin ja siellä oli niin kylmä, että oli pakko tulla välillä ulos lämmittelemään. Mihin se sisätiloista pumpattu lämpöenergia oikein puhalletaan, taivaan tuuliinko? Ei sitä määrää pysty mihinkään varastoimaankaan.
-
Jari Holopainen
- Jäsen

- Viestit: 16
- Liittynyt: Pe Elo 01, 2008 13:41
- Paikkakunta: Helsinki
Re: voi meitä parkoja..
Sähköisillä unelmilla on hintansa ja valtiokin mieluusti ottaa oman osansa näiden hinnasta ja energiakulun muodostuksesta. Puukirjassa kerrotaan, että kollektiivista muistia tutkineet kultuurintutkijat ovat päätyneet siihen, että yhteisön saavuttamasta tiedosta välittyy tuleville sukupolville vain osa, jolla on yhteisölle merkitystä. Näin ollen ruutikin joudutaan keksimään vielä monta kertaa uudelleen. Vaikka työtä helpottavien ja aikaa säästävien laitteiden esiin marssi on ollut viime vuosikymmeninä nopeaa, mielenkiintoisempi kysymys liittyykin siihen, millaista marssijärjestystä nykyinen ja tuleva lainsäädäntö rintamamiestalon omistajilta odottaa talotekniikan suhteen. Meillehän opetetaan, ettei energiaa saa tuhlata, mutta koko ajan hingutaan entistä tehokkaampia koneita ja uudenaikaisempia taloja, jotta talous pyörisi. Liekö sitten niin, että rintamamiestalo istuu moderniin yhteiskuntarakenteeseen heikosti, sillä jos toimeen voi tulla lähes omillaan, ei olekaan jatkuvan iltalypsyn kohteena. Iltalypsy ei liity nyt lehmiin millään tavoin eikä kepulaiseen politiikkaan, vaan välistävetoon hinnan muodostuksessa. Aina löytyy hyvä syy tehostaa toimintaa, ja ulkoistaminen on hyvä keino tässä tehtävässä. Sen kääntöpuolena on kuitenkin hinnan nousu, sillä kukapa lypsävästä lehmästä vapaaehtoisesti luopuisi.
Pimeintä on aina juuri ennen auringon nousua!
Re: voi meitä parkoja..
Kannattaa muistaa, että sähkön hinta tulee nousemaan tulevaisuudessa mm. EU-alueiden sähkökaupan vapautumisen johdosta, meilläkin hinnat nousevat todennäköisimmin samalle tasolle kuin nyt muualla euroopassa. Saksassakin taisi olla pikkusen vajaa tuplahintaista tuo sähkö.
Puut maksaa 25€/motti liiteriin toimitettuna, en nyt osaa sanoa tarkkaa kwh hintaa, mutta pieni epäilys on, että tuossa säästää vähän ja jäähän raha vielä omalle asuinseudulle, omasta metsästäkin voisi raivata vähän kuntoilumielessä poltettavaa.
Ilpin mielekkyyttäkin olen pohtinut, sen hinnalla saisi 80 mottia puita, välikausina jolloin ilpistä olisi eniten hyötyä pärjään kuitenkin pelkästään puilla, enkä koe kovinkaan hankalaksi tuota puuhommaa.
Mutta nythän ongelma tulee siinä, kun en ostakkaan isolta yhtiöltä niin paljoa, olen nykyisin vallalla olevan käsityksen mukaan siis huono kansalainen, kun en kuluta ostettua ja pidä kulutustani jatkuvassa kasvussa, suoraan sanottuna ei kiinnosta, etsin omasta mielestäni tehokkaimman ja etenkin edullisimman tavan toimia ja teen niin, ei ole vuosiin kiinnostanut mitä muut ajattelevat toimistani :)
Mutta tuo kyllä harmittaa kuinka ympäristön nimissä tehdään rahaa, saatetaan tuhlata ympäristön resurrsseja merkittävästi ja väittää sitten että tämä on hirveän ympäristöystävällistä osta osta, teet ekoteon. Jos tulen toimeen vanhemmalla yksinkertaisella, niin mitä säästöä se olisi vaihtaa uuteen?
Puut maksaa 25€/motti liiteriin toimitettuna, en nyt osaa sanoa tarkkaa kwh hintaa, mutta pieni epäilys on, että tuossa säästää vähän ja jäähän raha vielä omalle asuinseudulle, omasta metsästäkin voisi raivata vähän kuntoilumielessä poltettavaa.
Ilpin mielekkyyttäkin olen pohtinut, sen hinnalla saisi 80 mottia puita, välikausina jolloin ilpistä olisi eniten hyötyä pärjään kuitenkin pelkästään puilla, enkä koe kovinkaan hankalaksi tuota puuhommaa.
Mutta nythän ongelma tulee siinä, kun en ostakkaan isolta yhtiöltä niin paljoa, olen nykyisin vallalla olevan käsityksen mukaan siis huono kansalainen, kun en kuluta ostettua ja pidä kulutustani jatkuvassa kasvussa, suoraan sanottuna ei kiinnosta, etsin omasta mielestäni tehokkaimman ja etenkin edullisimman tavan toimia ja teen niin, ei ole vuosiin kiinnostanut mitä muut ajattelevat toimistani :)
Mutta tuo kyllä harmittaa kuinka ympäristön nimissä tehdään rahaa, saatetaan tuhlata ympäristön resurrsseja merkittävästi ja väittää sitten että tämä on hirveän ympäristöystävällistä osta osta, teet ekoteon. Jos tulen toimeen vanhemmalla yksinkertaisella, niin mitä säästöä se olisi vaihtaa uuteen?
Re: voi meitä parkoja..
jtbo kirjoitti:Kannattaa muistaa, että sähkön hinta tulee nousemaan tulevaisuudessa mm. EU-alueiden sähkökaupan vapautumisen johdosta, meilläkin hinnat nousevat todennäköisimmin samalle tasolle kuin nyt muualla euroopassa. Saksassakin taisi olla pikkusen vajaa tuplahintaista tuo sähkö.
Puut maksaa 25€/motti liiteriin toimitettuna, en nyt osaa sanoa tarkkaa kwh hintaa, mutta pieni epäilys on, että tuossa säästää vähän ja jäähän raha vielä omalle asuinseudulle, omasta metsästäkin voisi raivata vähän kuntoilumielessä poltettavaa.
Ilpin mielekkyyttäkin olen pohtinut, sen hinnalla saisi 80 mottia puita, välikausina jolloin ilpistä olisi eniten hyötyä pärjään kuitenkin pelkästään puilla, enkä koe kovinkaan hankalaksi tuota puuhommaa.
Mutta nythän ongelma tulee siinä, kun en ostakkaan isolta yhtiöltä niin paljoa, olen nykyisin vallalla olevan käsityksen mukaan siis huono kansalainen, kun en kuluta ostettua ja pidä kulutustani jatkuvassa kasvussa, suoraan sanottuna ei kiinnosta, etsin omasta mielestäni tehokkaimman ja etenkin edullisimman tavan toimia ja teen niin, ei ole vuosiin kiinnostanut mitä muut ajattelevat toimistani :)
Mutta tuo kyllä harmittaa kuinka ympäristön nimissä tehdään rahaa, saatetaan tuhlata ympäristön resurrsseja merkittävästi ja väittää sitten että tämä on hirveän ympäristöystävällistä osta osta, teet ekoteon. Jos tulen toimeen vanhemmalla yksinkertaisella, niin mitä säästöä se olisi vaihtaa uuteen?
Voi tulla ja tuleekin päivä jolloin maksat öljyn, pelletin, puun ym.. poltosta jotain haittaveroa
Re: voi meitä parkoja..
Kyllä aivan varmasti tulee, viimeistään sitten kun päättäjätasolla iskee kateus kuinka korvessa asuvat saavat lämmitettyä talonsa halvemmalla kuin heidän viimeisintä huutoa oleva koneellisella ilmanvaihdolla varustettu sähköllä lämpiävä tönö. Todennäköisesti perustellaan tuotakin sitten ympäristösyillä, pitäisi vaan kiltisti ostaa lämpökin vaikka sähkönä sieltä kivihiilivoimalasta, niin ympäristö pelastuisi, sellainen menohan tuo tuntuu nykyään olevan vallalla.--Make-- kirjoitti: Voi tulla ja tuleekin päivä jolloin maksat öljyn, pelletin, puun ym.. poltosta jotain haittaveroa
Missähän vaiheessa hoksaavat lätkäistä haittaveron uloshengitykselle? Hengittämmehän ilmoille enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin automme
-
Jari Holopainen
- Jäsen

- Viestit: 16
- Liittynyt: Pe Elo 01, 2008 13:41
- Paikkakunta: Helsinki
Re: voi meitä parkoja..
Suomessa on tällä hetkellä mielestäni yksi ongelma yli muiden, ja josta seuraa monia muita ongelmia, on demokratian hiipuminen siitä syystä, että valta on muuttumassa entistä kasvottamammaksi ja päätöksiä nuijitaan jo muiden osavaltioiden kabineteissa. Käytän esimerkkinä rintamamiestaloa, joka kulttuurisena ilmiönä käsittääkseni syntyi puhtaasti kansallisesta tarpeesta. Käytettiin paljon luovuutta, joka oli seurausta yhteisestä ponnistuksesta, jonka myötä synnytettiin silloiseen yhteiskuntarakenteeseen täysin uusi tapa asua. Minulla on sellainen pelko, että tätä suomalaista tapaa asua ollaan katsomassa vinoon muiden maiden puolelta, esimerkiksi ilmastonmuutokseen vedoten, ja suomalaiset poliitikot ovat menossa tähän vipuun.
Olen ilmastonmuutosta sivuavissa tutkimuksissa sivunnut erästä aihepiiriä, mikä ehkä voisi sopia tulevaisuuden rintamiestalofilosofiaan erityisen hyvin, joka liittyy persoonattoman ystävyyden kehittäminen (ilmaston)muutokseen sopeutumisessa. Jos katsoo millaisesta tilanteesta rintamamiestalot aikoinaan syntyivät, kyse oli käsittämättömän suurista muutoksista tähän hetkeen verratuna, sodasta, rintamalla kaatuneiden perheiden ja Karjalasta tulleiden asumisen järjestämistä. Tahto järjestää asiat oli niin voimakas että niin vain tapahtui. Tällä hetkellä voi olla vaikea kuvitella sellaista kansallista voimanponnistusta, ja tilannetta ei paranna se, että entistä suurempi kansalaisten määrä syrjäytyy köyhyyteen, missä ei ole näköalaa paremmasta huomisesta, vaan tarjolla on leikkauksia leikkausten perään.
Pelko tuntemattomia ja köyhyyttä kohtaan voi kasvaa ja siitä voivat kieliä entistä tehokkaammat talon turvajärjestelyt. Omat kokemukset ja kirjallisuudestakin löytyy viitteitä siihen, että pelkoa tuntematonta/muutosta kohtaan voi hoitaa ja avuksi siinä on ehdotettu ( suur)ryhmädialogia. Dialogilla tarkoitetaan ajatuksenvaihdon opettelua, ei vuoroin valittamisen opettelua, sillä ehkä yllättävää kyllä, dialogi ei ole ihmisellä myötäsyntyinen ominaisuus, vaan kehitettävissä oleva taito. Ohjatussa suuryhmässä tapahtuvassa ajatustenvaihdossa luovuus on voimakkaasti läsnä ja sen myötä voi persoonaton ystävyys l. koinonia ryhtyä kehittymään. Uskoisin, että tämä ilmiö voi kehittyä muillakin dialogimenetelmillä, mutta nimenomaan suurryhmän perusteisiin sen katsotaan kuuluvan.
Jos ajattelee sitä, että 400 000 ihmistä sai uuden kodin sodan jälkeen, melkoisen muutoksen tilassa maamme on ollut. Sinällään mielenkiintoisa on sekin, että juuri nämä dialogin muodot kehittyivät vasta II maailmansodan jälkeen ja pidän hyvinkin mahdollisena sitä, että näille menetelmille olisi käyttöä nykymaailmassa. Ympäristössä tapahtuvat muutokset ja väkiluvun alati kasvava määrä luo monenlaisia paineita yhteiskunnissa, myös Suomessa. Jottei ihan mökkihöperöksi muutoksen keskellä tulisi, näillä dialogin muodoilla on mieltä avartavia vaikutuksia ja ehkä maailmaa näytäytyykin sen jälkeen ihan toisessa valossa.
Olen ilmastonmuutosta sivuavissa tutkimuksissa sivunnut erästä aihepiiriä, mikä ehkä voisi sopia tulevaisuuden rintamiestalofilosofiaan erityisen hyvin, joka liittyy persoonattoman ystävyyden kehittäminen (ilmaston)muutokseen sopeutumisessa. Jos katsoo millaisesta tilanteesta rintamamiestalot aikoinaan syntyivät, kyse oli käsittämättömän suurista muutoksista tähän hetkeen verratuna, sodasta, rintamalla kaatuneiden perheiden ja Karjalasta tulleiden asumisen järjestämistä. Tahto järjestää asiat oli niin voimakas että niin vain tapahtui. Tällä hetkellä voi olla vaikea kuvitella sellaista kansallista voimanponnistusta, ja tilannetta ei paranna se, että entistä suurempi kansalaisten määrä syrjäytyy köyhyyteen, missä ei ole näköalaa paremmasta huomisesta, vaan tarjolla on leikkauksia leikkausten perään.
Pelko tuntemattomia ja köyhyyttä kohtaan voi kasvaa ja siitä voivat kieliä entistä tehokkaammat talon turvajärjestelyt. Omat kokemukset ja kirjallisuudestakin löytyy viitteitä siihen, että pelkoa tuntematonta/muutosta kohtaan voi hoitaa ja avuksi siinä on ehdotettu ( suur)ryhmädialogia. Dialogilla tarkoitetaan ajatuksenvaihdon opettelua, ei vuoroin valittamisen opettelua, sillä ehkä yllättävää kyllä, dialogi ei ole ihmisellä myötäsyntyinen ominaisuus, vaan kehitettävissä oleva taito. Ohjatussa suuryhmässä tapahtuvassa ajatustenvaihdossa luovuus on voimakkaasti läsnä ja sen myötä voi persoonaton ystävyys l. koinonia ryhtyä kehittymään. Uskoisin, että tämä ilmiö voi kehittyä muillakin dialogimenetelmillä, mutta nimenomaan suurryhmän perusteisiin sen katsotaan kuuluvan.
Jos ajattelee sitä, että 400 000 ihmistä sai uuden kodin sodan jälkeen, melkoisen muutoksen tilassa maamme on ollut. Sinällään mielenkiintoisa on sekin, että juuri nämä dialogin muodot kehittyivät vasta II maailmansodan jälkeen ja pidän hyvinkin mahdollisena sitä, että näille menetelmille olisi käyttöä nykymaailmassa. Ympäristössä tapahtuvat muutokset ja väkiluvun alati kasvava määrä luo monenlaisia paineita yhteiskunnissa, myös Suomessa. Jottei ihan mökkihöperöksi muutoksen keskellä tulisi, näillä dialogin muodoilla on mieltä avartavia vaikutuksia ja ehkä maailmaa näytäytyykin sen jälkeen ihan toisessa valossa.
Pimeintä on aina juuri ennen auringon nousua!
-
Jari Holopainen
- Jäsen

- Viestit: 16
- Liittynyt: Pe Elo 01, 2008 13:41
- Paikkakunta: Helsinki
Re: voi meitä parkoja..
Edellä kirjoittamaani viestiin liittyen toteaisin vielä sen, että näihin ryhmädialogeihin osallistuminen olisi ja on vapaaehtoisesta. Muutos voi kuitenkin olla joskus niin pakottava, että elämäntilanteisuus radikaalisti.
Rintamiestalon ja ilmastonmuutoksen suhteen olisi hyvä olla tietoinen ainakin siitä ilmiöstä, mitä ilmastonmuutoksella ylipäätään tarkoitetaan ja miten sen perusteella oikeutetaan päätöksiä niin politiikan kuin kansalaisenkin elämässä.
Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n käytössä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan kaikkia ilmastossa havaittavia muutoksia, olipa ne suuntaan tai toiseen. Ehkä viimeaikaisessa keskustelussa eniten herättänyt ongelma liittynee ihmisperäisyyden l. antropogeenisuuden osuuteen 1900-luvun lopulla tahtuneeseen maapallon keskilämpötilojen nousussa: ilmastopaneeli päätyi viime raportissaan siihen, että ihmisperäisen ilmastonmuutoksen todennäköisyys on nyt 90 %. Eikä tässä vielä kaikki: todennäköisyyden arviointi on ehkä hieman yllättäen asiantuntijapohjainen, vaikka sen voisi ajatella perustuvan aineistopohjaiseen arviointiin.
Ilmiössä on erityisen huomattavaa se, että vuosituhannen vaihteen jälkeen maapallon keskilämpötila on kääntynyt laskuun, vaikka hiilidioksipitoisuuden määrä on noussut. Tämä ilmiö voi kertoa ennen kaikkea siitä, että lämpenemisen taustalla ajateltu kasvihuonekaasupitoisuuksien nousu, erityisesti hiilidioksidin, suhde lämpötilan nousuun ei olekaan ajan suhteen vakaa. Ilmiön taustalla voivat olla maapallon eri systeemit, jotka reagoivat omilla tavoillaan tapahtuneeseen lämpötilan nousuun.
Tämä on asia, josta jokaisen kannattaisi olla tietoinen.
Rintamamiestalossa asujan kannattaa olla tietoinen myös siitä, millaisia päätöksiä tämän 90 % todennäköisyyden perusteella oikeutetaan. Tieteessä tapahtuu lehdessä julkaistu Haluttu pelätty ilmastonmuutos-artikkelissamme kävi ilmi, että ilmastonmuutos on lisännyt mm. ydinsodan riskiä maailmassa. Edelleen rakentamisen kentällä vetoaminen ilmastonmuutokseen on hyvin tavallinen argumentti, vaikka moni ei välttämättä edes tiedä, mitä sillä tarkoitetaan.
Haluaisin vielä sitä painottaa, että en omasta mielestäni ole ilmastoskeptikko millään muotoa. Jonkun poliittisen näkökulman valinneen mukaan saatan sitä ollakin. Ennen kaikkea olen kiinnostunut ihmisestä ja siitä, miksi asiat ovat sillä tavoin kuin ne ovat. Sanotaankin, että monta silmäparia näkee asian paremmin kuin yksi: siksi näitä pohdintoja esittelen tällä areenalla. Jos vielä unelmista puhutaan, minulla olisi sellainen visio, että rakennettaisiin päivitetty rintamamiestalokylä, joiden taloissa olisi huomioitu esim. matalaenergiaratkaisuja ja esim. energiantuotanto ja jätevesien käsittely voitaisiin yhdessä hoitaa keskitetysti. Ehkä voisi olla yhteinen saunasysteemikin. Edelleen alueella (ehkä energiakeskuksen yhteydessä) olisi kylätalo, jossa voisi järjestää dialoginmuotoja ja muuta toimintaa. Mutta ennen kaikkea talojen muotona olisi lähellä perinteistä rintamamiestaloa ja sitä kautta anonyymiutta. Talon ohella varsinainen yhteinen asia olisi kuitenkin ihmisyys ja työmuotona dialogi.
Rintamiestalon ja ilmastonmuutoksen suhteen olisi hyvä olla tietoinen ainakin siitä ilmiöstä, mitä ilmastonmuutoksella ylipäätään tarkoitetaan ja miten sen perusteella oikeutetaan päätöksiä niin politiikan kuin kansalaisenkin elämässä.
Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n käytössä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan kaikkia ilmastossa havaittavia muutoksia, olipa ne suuntaan tai toiseen. Ehkä viimeaikaisessa keskustelussa eniten herättänyt ongelma liittynee ihmisperäisyyden l. antropogeenisuuden osuuteen 1900-luvun lopulla tahtuneeseen maapallon keskilämpötilojen nousussa: ilmastopaneeli päätyi viime raportissaan siihen, että ihmisperäisen ilmastonmuutoksen todennäköisyys on nyt 90 %. Eikä tässä vielä kaikki: todennäköisyyden arviointi on ehkä hieman yllättäen asiantuntijapohjainen, vaikka sen voisi ajatella perustuvan aineistopohjaiseen arviointiin.
Ilmiössä on erityisen huomattavaa se, että vuosituhannen vaihteen jälkeen maapallon keskilämpötila on kääntynyt laskuun, vaikka hiilidioksipitoisuuden määrä on noussut. Tämä ilmiö voi kertoa ennen kaikkea siitä, että lämpenemisen taustalla ajateltu kasvihuonekaasupitoisuuksien nousu, erityisesti hiilidioksidin, suhde lämpötilan nousuun ei olekaan ajan suhteen vakaa. Ilmiön taustalla voivat olla maapallon eri systeemit, jotka reagoivat omilla tavoillaan tapahtuneeseen lämpötilan nousuun.
Tämä on asia, josta jokaisen kannattaisi olla tietoinen.
Rintamamiestalossa asujan kannattaa olla tietoinen myös siitä, millaisia päätöksiä tämän 90 % todennäköisyyden perusteella oikeutetaan. Tieteessä tapahtuu lehdessä julkaistu Haluttu pelätty ilmastonmuutos-artikkelissamme kävi ilmi, että ilmastonmuutos on lisännyt mm. ydinsodan riskiä maailmassa. Edelleen rakentamisen kentällä vetoaminen ilmastonmuutokseen on hyvin tavallinen argumentti, vaikka moni ei välttämättä edes tiedä, mitä sillä tarkoitetaan.
Haluaisin vielä sitä painottaa, että en omasta mielestäni ole ilmastoskeptikko millään muotoa. Jonkun poliittisen näkökulman valinneen mukaan saatan sitä ollakin. Ennen kaikkea olen kiinnostunut ihmisestä ja siitä, miksi asiat ovat sillä tavoin kuin ne ovat. Sanotaankin, että monta silmäparia näkee asian paremmin kuin yksi: siksi näitä pohdintoja esittelen tällä areenalla. Jos vielä unelmista puhutaan, minulla olisi sellainen visio, että rakennettaisiin päivitetty rintamamiestalokylä, joiden taloissa olisi huomioitu esim. matalaenergiaratkaisuja ja esim. energiantuotanto ja jätevesien käsittely voitaisiin yhdessä hoitaa keskitetysti. Ehkä voisi olla yhteinen saunasysteemikin. Edelleen alueella (ehkä energiakeskuksen yhteydessä) olisi kylätalo, jossa voisi järjestää dialoginmuotoja ja muuta toimintaa. Mutta ennen kaikkea talojen muotona olisi lähellä perinteistä rintamamiestaloa ja sitä kautta anonyymiutta. Talon ohella varsinainen yhteinen asia olisi kuitenkin ihmisyys ja työmuotona dialogi.
Pimeintä on aina juuri ennen auringon nousua!
Re: voi meitä parkoja..
Monessa paikassa olen nähnyt kehoituksia pysäyttää ilmastonmuutos ja perään kehoitus vaihtaa uuteen siihen ja tähän, väitänpä ettei kyseisten mainoksien laatijat nyt ainakaan tajua hölkäsen pöläystä koko asiasta, vaikken voi väittää itsekkään kaikkea ymmärtäväni. Koen kuitenkin lähinnä koomisena kaikki kehoitukset pysäyttää ilmaston muuttuminen, joka prosessina käynnistyi varmaankin niihin aikoihin kuin planeettamme omasi ilmakehän ensimmäistä kertaa, toki ihmisen näkökulmasta planeetan olosuhteet ovat stabiilit, mutta olihan aikoinaan mantereitakin vain yksi :)
Ihmisiä on niin paljon tällä pallolla ja prosessi on niin valtava, että vaikka kaikki suomalaiset lakkaisivat olemasta, niin yhtään mitään vaikutusta ei voitaisi havaita, koko eurooppa jos lakkaisi olemasta voitaisiin havaita muutos, mutta se tuskin olisi siltikään merkittävä muutos, en näe mieltä kulkea otsa kirkkaana ilmastonmuutoksen torjujien kärkikastissa ellei saataisi oikeasti ihan kaikki mukaan, siltikin epäilenpä ettei vaikutus olisi sanottava.
Mutta on tässä vouhotuksessa sentään se hyvä puoli, että ihmiset edes jossain määrin miettivät mm. roskaamistaan ja oikeasti tärkeät paikalliset ympäristöongelmat helpottuvat tätä myöten.
Vanhasta autostakin saa varsin helposti 'päästöttömän' nykyteknologialla, vanhasta talostakin uskoisin saatavan vähintään uusien talojen tasoisen ja vanhoissa taloissa homma voi kannattaa jopa talousihmisten näkökulmasta jos huomioidaan koko käyttöikä. Sitä vaan itse toivoisi, että esimerkiksi ilmalämpöpumpuista saisi valmistuksen aiheuttamat ympäristökuormat selville, mielellään ne ynnäisi yhtälöön pähkäillessä onko se varmasti ympäristöllekin hyvä ratkaisu, sillä ei nekään tyhjästä tule, eivätkä ole myöskään ikuisia.
Ihmisiä on niin paljon tällä pallolla ja prosessi on niin valtava, että vaikka kaikki suomalaiset lakkaisivat olemasta, niin yhtään mitään vaikutusta ei voitaisi havaita, koko eurooppa jos lakkaisi olemasta voitaisiin havaita muutos, mutta se tuskin olisi siltikään merkittävä muutos, en näe mieltä kulkea otsa kirkkaana ilmastonmuutoksen torjujien kärkikastissa ellei saataisi oikeasti ihan kaikki mukaan, siltikin epäilenpä ettei vaikutus olisi sanottava.
Mutta on tässä vouhotuksessa sentään se hyvä puoli, että ihmiset edes jossain määrin miettivät mm. roskaamistaan ja oikeasti tärkeät paikalliset ympäristöongelmat helpottuvat tätä myöten.
Vanhasta autostakin saa varsin helposti 'päästöttömän' nykyteknologialla, vanhasta talostakin uskoisin saatavan vähintään uusien talojen tasoisen ja vanhoissa taloissa homma voi kannattaa jopa talousihmisten näkökulmasta jos huomioidaan koko käyttöikä. Sitä vaan itse toivoisi, että esimerkiksi ilmalämpöpumpuista saisi valmistuksen aiheuttamat ympäristökuormat selville, mielellään ne ynnäisi yhtälöön pähkäillessä onko se varmasti ympäristöllekin hyvä ratkaisu, sillä ei nekään tyhjästä tule, eivätkä ole myöskään ikuisia.
Re: voi meitä parkoja..
Asuntojen suhteen on käynyt aivan samoin kuin autojen suhteen:
Ympäristöystävällisemmät menetelmät talojen eristyksen parantamiseksi ja lämmittämiseksi kompensoidaan komeasti sillä että rakennetaan aina vaan isompia taloja joiden lämmittämiseen kuluu enemmän energiaa kuin vanhojen talojen lämmittämiseen. Tästä seuraa että on ympäristöystävällisempää asua vanhassa talossa ellei muuta asumaan selvästi aikaisempaa pienempään ja uudempaan taloon.
Ympäristöystävällisempien polttomoottoritekniikoiden tuoma etu taas kompensoidaan sillä että autojen pitää olla aina vaan isompia ja raskaampia, jolloin hiilidioksidipäästöt vain kasvavat. Tästä seuraa että on ympäristöystävällisempää ajaa vanhalla autolla ellei siirry selvästi pienempään ja kevyempään autoon.
Ympäristöystävällisemmät menetelmät talojen eristyksen parantamiseksi ja lämmittämiseksi kompensoidaan komeasti sillä että rakennetaan aina vaan isompia taloja joiden lämmittämiseen kuluu enemmän energiaa kuin vanhojen talojen lämmittämiseen. Tästä seuraa että on ympäristöystävällisempää asua vanhassa talossa ellei muuta asumaan selvästi aikaisempaa pienempään ja uudempaan taloon.
Ympäristöystävällisempien polttomoottoritekniikoiden tuoma etu taas kompensoidaan sillä että autojen pitää olla aina vaan isompia ja raskaampia, jolloin hiilidioksidipäästöt vain kasvavat. Tästä seuraa että on ympäristöystävällisempää ajaa vanhalla autolla ellei siirry selvästi pienempään ja kevyempään autoon.
ikämajaRajamäki
-
Jari Holopainen
- Jäsen

- Viestit: 16
- Liittynyt: Pe Elo 01, 2008 13:41
- Paikkakunta: Helsinki
Re: voi meitä parkoja..
Ilmastonmuutoksen kohdalla mielenkiintoinen kysymys on millaista esim. lämpötilan muutos on erikokoisilla alueilla. Globaalilla tasolla lämpötila voi hyvin laskea, mutta pienimmillä aluetasoilla vastaavasti kohota ja päinvastoin. Mutta kuten sanottua, muutokseen liitettyjä mielikuvia voidaan käyttää tehokkaasti vaikuttamisen välineenä. Pahimmassa tapauksessa voinnee puhua ns. ilmastonmuutosuskovaisuudesta, jossa muutokseen liitetyt kuvat ja fantasiat ovat lähes maailmanlopulta vaikuttavia visioita.
Tärkeä kysymys onkin tietoisuus/tiedostamattomuus omien valintojen taustalla vaikuttavista motiiveista. Ja millainen on kansalaisen tilanne, jos kuuluukin ajatuksineen vähemmistöön? Melkoisessa paineessa voi joutua elämään. Esimerkiksi puulämmitteisten rintamamiestalojen kohdalla joutuu miettimään pienhiukkaspäästöjä ja niiden terveysvaikutuksia: käsittääkseni erityisen tärkeässä asemassa on uunin lämmitystaito ja paras mahdollinen käytettävissä oleva polttoaine ja uuni. Muistelen entisen ympäristöministeri Enestamin kritisoineen melkoisesti vanhempaa rakennuskantaa juuri pienhiukkaspäästöistä. Ja näinhän asia, mutta miten paljon voidaan tehdä asianmukaisilla käsittelytavoilla ja oikeilla välineillä.
Jätehuolto on hyvä esimerkki tästä, eli miten paljon vahinkoa vähällä vaivalla voi saada aikaan. Ja vastaavasti miten kiinnittämällä huomiota ja tekemällä asioita ympäristöä säästävällä tavalla, voi muuttaa niin paljon. Haaste lieneekin enemmän siinä, että muuttaa voi vain oman mielensä. Ihmiskunnan kohdalla haastetta on siinä, miten oppia ajattelemaan yhdessä.
Tärkeä kysymys onkin tietoisuus/tiedostamattomuus omien valintojen taustalla vaikuttavista motiiveista. Ja millainen on kansalaisen tilanne, jos kuuluukin ajatuksineen vähemmistöön? Melkoisessa paineessa voi joutua elämään. Esimerkiksi puulämmitteisten rintamamiestalojen kohdalla joutuu miettimään pienhiukkaspäästöjä ja niiden terveysvaikutuksia: käsittääkseni erityisen tärkeässä asemassa on uunin lämmitystaito ja paras mahdollinen käytettävissä oleva polttoaine ja uuni. Muistelen entisen ympäristöministeri Enestamin kritisoineen melkoisesti vanhempaa rakennuskantaa juuri pienhiukkaspäästöistä. Ja näinhän asia, mutta miten paljon voidaan tehdä asianmukaisilla käsittelytavoilla ja oikeilla välineillä.
Jätehuolto on hyvä esimerkki tästä, eli miten paljon vahinkoa vähällä vaivalla voi saada aikaan. Ja vastaavasti miten kiinnittämällä huomiota ja tekemällä asioita ympäristöä säästävällä tavalla, voi muuttaa niin paljon. Haaste lieneekin enemmän siinä, että muuttaa voi vain oman mielensä. Ihmiskunnan kohdalla haastetta on siinä, miten oppia ajattelemaan yhdessä.
Pimeintä on aina juuri ennen auringon nousua!
Re: voi meitä parkoja..
Ajoin juuri tänään ympäristöystävällisen ja ilmastonmuutoksen pysäyttävän diesel auton perässä ja meinasin tukehtua kun mulla ei ole raitisilmasuodatinta autossa. Eräänä keväisenä päivänä oli pakko ajaa linja-autosta ohi kun oikeasti meinas oksennus tulla ja näkyvyys oli todella heikko sen mustan pilven läpi, ollessani bussin rinnalla huomasin mainoksen kyljessä jossa luki suunnilleen niin että "pysäytä ilmastonmuutos ja käytä linja-autoa". Ei oikein tienny että oisko pitänyt itkeä vai nauraa, varsinkin kun kyseisen linja-auton sisällä oli ehkä 5 matkustajaa.
Toisaalla käsketään vaihtaa auto uudempaan ja vähemmän saastuttavaan mutta samalla verotetaan uudet autot tavallisen pulliaisen ulottumattomiin, halvimmaksi tulee ajaa auto niin loppuun kun se vaan ikuna liikkuu. Missä on valtion tuki ilmastomuutoksen eteen, pakotteilla kyllä koitetaan.
Mitä saastuttaa vanhan auton paalaaminen tai talon purku ja uuden rakentaminen, kuinka kauan sillä vanhalla saisi saastuttaa siihen suhteutettuna?
Näillä hölmöillä mainostuksilla saadaan aikaseksi enemmän hallaa kuin hyötyä, kuka kohta enää uskoo mihinkään ilmastonmuutos mainoksiin kun heti epäillään mainoskikkoja ilman mitään pohjaa. En minä ainakaan.
Toisaalla käsketään vaihtaa auto uudempaan ja vähemmän saastuttavaan mutta samalla verotetaan uudet autot tavallisen pulliaisen ulottumattomiin, halvimmaksi tulee ajaa auto niin loppuun kun se vaan ikuna liikkuu. Missä on valtion tuki ilmastomuutoksen eteen, pakotteilla kyllä koitetaan.
Mitä saastuttaa vanhan auton paalaaminen tai talon purku ja uuden rakentaminen, kuinka kauan sillä vanhalla saisi saastuttaa siihen suhteutettuna?
Näillä hölmöillä mainostuksilla saadaan aikaseksi enemmän hallaa kuin hyötyä, kuka kohta enää uskoo mihinkään ilmastonmuutos mainoksiin kun heti epäillään mainoskikkoja ilman mitään pohjaa. En minä ainakaan.
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
Re: voi meitä parkoja..
Ilmastonmuutoskeskustelu on saanut valitettavan käänteen. Uskotellaan, että ilmastoa tutkivien tiedemiesten keskuudessa vallitsee konsensus siitä, että ilmastonmuutos on ihmisen toiminnan ansiota. Näin ei todellisuudessa ole, vaan eriäviä mielipiteitä on likipitäen saman verran kuin yhteneviä. Täytyy myöntää, että eriäviä mielipiteitä omaavien tiedemiesten selitykset pohjautuvat enemmän tieteeseen ja faktoihin ja ovat järkeenkäypiä hämärien tietokonemallien ja huonosti juonnettujen power-point esitysten rinnalla, joista kylläkin kolahtaa Nobelin palkinto vaikka faktat loistavat poissa olollaan. Itse myönnän olevani kerettiläinen ilmasto-uskovaisten joukossa. Suosittelen kaikille katsottavaksi BBC:n dokumenttia Great Global Warming Swindle. Löytynee googlesta / You Tubesta. Voi silmät aueta. Olen kylläkin energian säästön kannalla hupenevien fossiilisten luonnonvarojen vuoksi, en luonnollisen ilmastonmuutoksen vuoksi. Helpon energian loppuminen voi johtaa paljon dramaattisempiin ongelmiin kuin ilmaston lämpeneminen. Sitä paitsi maapallon luonnollisessa ilmastonmuutosten sarjassa koskaan ei tiedä milloin lämpötilat kääntyvät jälleen laskuun. Ilmastossa ei ole muuta varmaa kuin se, että se on aina muuttunut. 800 vuotta sitten viikingit viljelivät maata Grönlannissa. Tuota tuskin voidaan laittaa ihmisten hiilidioksidipäästöjen piikkiin, ellei sitten esi-isiemme metaanipäästöt olleet uskomattoman suuria :) Toivon vain, että nykyiset rintamamiestalojen asukkaat eivät tekisi samaa virhettä kuin 70-luvulla tehtiin. Ts. perusparannetaan ja tiivistetään talot piloille. Itse pyrin välttämään talotekniikkaa, sillä uskon silloin välttäväni ongelmia. Olen myös sitä mieltä, että parhaiten sähkölaite säästää silloin, kun sitä ei ole tai se on sammuksissa. Ei rintamamiestaloa ole tarkoitettu PC-ohjattavaksi nippelitekniikkaa pursuavaksi elektroniikkateollisuuden mannekiiniksi. Villasukat jalkaan talvella, niin voi hieman laskea lämpötilaa ja itse asiassa asumismukavuus ja terveellisyys vain nousee. Pullamössö jätettäköön kauppaan ja syödään kotimaista ruisleipää perkele :)
- Kauppis
- Jäsen

- Viestit: 873
- Liittynyt: To Huhti 10, 2008 10:34
- Paikkakunta: Kiihtelysvaara - idässä
- Kotisivu: http://palaios.com
- Viesti:
Re: voi meitä parkoja..
Hyvä tietää, etten ole ainoa, joka epäilee ilmastonmuutos-hypen olevan se kollektiivinen uhkakuva, mitä ihmisten sosiaalisuus tarvitsee. Neuvostoliitto on kaatunut, eikä enää tarvitse elää atomipommin varjossa. HIV ja BSE ja lintuinfluessa painivat kohta samassa sarjassa. Jenkkilässä kun ei tartte enää pelätä edes Kuubaa, niin pelätään sitten yhdessä terrorismia, tai seksiä.
Monesti on mielessä pyörinyt tästä ilmastomuutospaasauksesta ajatus, että jos se onniin ihan normaalia vaihtelua, mitä nyt paisutellaan. Ihmisen mittakaavassa se tuntuu suuremmalta möröltä kuin onkaan, vaan jos se sittenkin on sitä ihan normaalia, tosin todella pitkäjaksoista, vaihtelua, mitä meille nyt saarnataan suurena vaarana ja myydään sitten sen varjolla jotain uutta ja ihanaa teknologiaa, jonka pitäisi ehkäistä sitä itteään tmv.
Vai onko jossain pitävästi osoitettu esmes merenpinnan nousseen kaikkialla? Tietääkseni nuo meret on toisiinsa yhteydessä. Tuavalu ja muut mikronesian valtiot uppoavat uppoamistaan, ei sen vuoksi, että meri nousisi, vaan maa laskee. Ai miksi? Ovat vulkaanista alkuperää.
No joo..
Monesti on mielessä pyörinyt tästä ilmastomuutospaasauksesta ajatus, että jos se onniin ihan normaalia vaihtelua, mitä nyt paisutellaan. Ihmisen mittakaavassa se tuntuu suuremmalta möröltä kuin onkaan, vaan jos se sittenkin on sitä ihan normaalia, tosin todella pitkäjaksoista, vaihtelua, mitä meille nyt saarnataan suurena vaarana ja myydään sitten sen varjolla jotain uutta ja ihanaa teknologiaa, jonka pitäisi ehkäistä sitä itteään tmv.
Vai onko jossain pitävästi osoitettu esmes merenpinnan nousseen kaikkialla? Tietääkseni nuo meret on toisiinsa yhteydessä. Tuavalu ja muut mikronesian valtiot uppoavat uppoamistaan, ei sen vuoksi, että meri nousisi, vaan maa laskee. Ai miksi? Ovat vulkaanista alkuperää.
No joo..
isompi leka tänne!
Re: voi meitä parkoja..
Yhdessä tv ohjelmassa kerrottiin että tietyssä syklissä maan magneettikenttä heikkenee ja vahvistuu, nyt se heikkenee ja tuon tulivuorten seinämästä tehtyjen mittausten mukaan sen olisi pitänyt jo ajat sitten olla heikoimmillaan jolloin magneettiset navat vaihtavat paikkaansa. Magneettikenttä suojaa auringon säteilyltä ja avaruussäteilyltä, heikkeneminen lämmittää maan ilmakehää ja aiheuttaa syöpää. Säteilyjen kasvu taas aiheuttaa kaiken mailman ongelmia, ei pelkästään syöpää ja lämpenemistä. Tuossa on yksi kirjoitus aiheesta http://www.helsinki.fi/~emiettun/islant ... /magn.html
Ei nää asiat ole ihan niin yksiseliteisiä, kuka pystyy sanomaan että mikä on ihmisen osuus ja mikä ei?
Hiilidioksidi on vain yksi tekijä monen muun tekijän kanssa. En nyt muista sitä lukua että paljonko yksi norsu tai virtahepo laskee kasvihuonekaasuja vuodessa, on senkin joku laskenut. Pitääkö niillekkin keksiä joku suodatin
Ei nää asiat ole ihan niin yksiseliteisiä, kuka pystyy sanomaan että mikä on ihmisen osuus ja mikä ei?
Hiilidioksidi on vain yksi tekijä monen muun tekijän kanssa. En nyt muista sitä lukua että paljonko yksi norsu tai virtahepo laskee kasvihuonekaasuja vuodessa, on senkin joku laskenut. Pitääkö niillekkin keksiä joku suodatin
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
Re: voi meitä parkoja..
Pakko kai laittaa omat (tänhetkiset) ajatukset asiasta. Jos ajattelee että tällä pallolla oleva materiaali on täällä ollut pallon synnystä asti ja ei mitään ole tullut lisää ja mitään ei ole poistunut niin oma käsitykseni on että tasapainotilaan tää pallo pyrkii kuitenkin aina, kuten lämpötila.
Ajattelen tätä palloa vähän niinkuin talona. Seinien ja katon ulkopuolella on avaruus. Skenaario: Seinien sisäpuolelta löytyisi 3000 litraa öljyä
joka olisi peräisin täällä tälläkin hetkellä majailevista kärpäsistä. Kun nyt sattuu asumaan täällä kylmässä pohjolassa niin polttelempa tuon "kärpäsöljyn" talvella taivaan tuuliin yhdessä vuodessa vaikka noita kärpäsiä on joutunut kuolemaan tuonne kellarin öljysäiliöön monien tuhansien vuoden ajan. Poltto tapahtuu siis sisään, koska ulkopuolelle ei ole sitä savupiippua... kuolema tietty tulisi
mutta jos ajatellaan että sitä "öljyä" tänne ilmestyy lisää sitä mukaa kun poltan sitä ja ilma puhdistuu niin silloinhan kierto toimii.
Sitten lopulta asiaan: Pallomme ei kuitenkaan ole kuvatun kaltainen vaan tuo Aurinkohan sitä energiaa tänne pukkaa. Minusta sen hyödyntäminen tulee olemaan avain selviytymiseen mutta niin kauan kun tuota dinosaurusöljyä poltetaan ja todella lyhyessä ajassa verrattuna sen muodostumiseen niin jokin järkähdys on väistämätön. Jos pystymme järjestämään jotenkin energiankäytön siten että uusiutuminen on mahdollisimman nopeata niin silloin omasta mielestäni kierto toimisi. Eniten pelkään kun jotkut tiedemiehet on geenejä kolibakteereista muuttamalla saanut bakteerit tuottamaan polttamiseen sopivaa öljyä... Se vasta on kummaa mutta kaipa se toisaalta toimii, koska he (bakteerit siis) sitoo samalla tuota hiilidioksidiakin reippaasti enemmän. Tämä tarina tietty ihan maallikkona ja jokaisella varmaan omat mielipiteensä.
Huh, kun ajattelee rintamamiestalollista joskus sadan vuoden päästä elokuussa vuonna 2108... Silloinkin nää talot kaiken järjen mukaan on vielä pystyssä kun oikein hoivailee
Jokohan silloin lämmitetään talot puristetuista kärpäsistä 
Ajattelen tätä palloa vähän niinkuin talona. Seinien ja katon ulkopuolella on avaruus. Skenaario: Seinien sisäpuolelta löytyisi 3000 litraa öljyä
Sitten lopulta asiaan: Pallomme ei kuitenkaan ole kuvatun kaltainen vaan tuo Aurinkohan sitä energiaa tänne pukkaa. Minusta sen hyödyntäminen tulee olemaan avain selviytymiseen mutta niin kauan kun tuota dinosaurusöljyä poltetaan ja todella lyhyessä ajassa verrattuna sen muodostumiseen niin jokin järkähdys on väistämätön. Jos pystymme järjestämään jotenkin energiankäytön siten että uusiutuminen on mahdollisimman nopeata niin silloin omasta mielestäni kierto toimisi. Eniten pelkään kun jotkut tiedemiehet on geenejä kolibakteereista muuttamalla saanut bakteerit tuottamaan polttamiseen sopivaa öljyä... Se vasta on kummaa mutta kaipa se toisaalta toimii, koska he (bakteerit siis) sitoo samalla tuota hiilidioksidiakin reippaasti enemmän. Tämä tarina tietty ihan maallikkona ja jokaisella varmaan omat mielipiteensä.
Huh, kun ajattelee rintamamiestalollista joskus sadan vuoden päästä elokuussa vuonna 2108... Silloinkin nää talot kaiken järjen mukaan on vielä pystyssä kun oikein hoivailee
-En tee virheitä, ne teen tekemättäkin...


