Vesieristys

[Hower]

Selvää pässinlihaa.
Jos lattiarakenteet sun muut ulkopuoliset systeemit (toimivat salaojat) on uusittu nykyvaatimusten mukaisiksi (kuiviksi) niin siitä vaan vesieristeet.
Jos taas (niinkuinmeillä) pelataan vanhemmilla ja perinteisillä kapillaarisilla rakenteilla niin sitten ei. Olen kyllä suihkunurkan (reilut 1m2) vesieristänyt mutta en muuta pesuhuonetta ja saunaa (yht. 12m2).

[Rinnewood]

Tänään piikkasin auki tuon kellarisaunan lattian n.20-40mm vahvuisen pintavalun. Siellä oli musta paksu pikibitumi laitettu joskus aikoinaan eristeeksi. Alla on alkuperäinen betonilaatta joka ei ole kovin paksu, ainakin aukipiikattujen viemärien kohdalla. Muuten ihan kuivaa perushiekkaa laatan alla. Tarkoituksena olis tehdä eräänlainen perinteitä kunnioittava penninvenytysremontti..

Mites tuo piki, pitäiskö uusia pikikerros ennen uutta pintavalua vai tarviiko sitä olla? Mikä merkitys sillä on alunperin tarkoitettu olevan? Suihkuhuoneen pintavalun alla ei ollut mitään, mutta pintavalu oli selkeästi irti varsinaisesta laatasta. Niin ja saunassa tuota pikeä ei ollut kiukaan kohdalla.

[satumikkonen]

Seinä rakenne on 88mm rivinteeraus/ 200mm sokkeli/fuktisoli ulkopuolella..

[madde]

heh, ovatpa olleet ennen vanhaan viisaita: se pikikerros on varmaan sama asia kun tämän pv:n kosteuseriste. Meidän entisessä talossa, joka oli rakennettu -91 oli samalla tavalla "kosteuseristetty" eli bitumilla reunat eristetty eikä mitään ongelmia..

Jos laitat F:t ja E:t niin eikö sillin ole sama vetää se kosteuseristyskin..? Rakennehan on muuttunyt alaspäin kuivuvaksi ja jos tönösi sijaitsee rinteellä ni käsi sydämellä, mitä ihmeen kosteutta voisi muualta tulla ku suihkuhuoneesta? Jos ihan järjellä ajattelee.. Sulla kuitenkin rakenne muuttuu täysin toisenlaiseksi kuin mitä entinen, johon ei missään nimessä pidä mennä laittamaan kosteuseristyksiä. Nyt kun eristät sen suht oikein ni sama on vetäistä mönjät, ei se mun mielestä voi mennä pahasti väärin vaikka itse kävin kovaa taistelua itseni kans tästä aiheesta.

Tänä iltana opin miten oikaisulaasti tulee laittaa lattiaan, naapurin mies kävi neuvomassa ja mä olin hyvänä adjutanttina. Huomenna haen kosteussuoja-aineet ja su aloitan tämän haaran opettelun.

Mä perustelin ittelleni tämän siitä syystä, et mun lattiarakenne ON nyt muuttunut entisestä ja siksi laitan kosteusmönjät. Jos menisin aiemmalla systeemillä ja tekisin samoin ku 60 v sitten ni silloin ois sama virittää se hirsiköysi valmiiksi, sus´ siitä tulisi

[Tomppa]

Seinä rakenne on 88mm rivinteeraus/ 200mm sokkeli/fuktisoli ulkopuolella..

Jos rivinteerauksen alla on kapillaarikatko niinkuin tässä tapauksessa ilmeisesti on niin voit huoletta vesieristää.Meillä on täsmälleen samanlainen rakenne niin seinissä kuin lattiassakin sillä erotuksella että meillä rivinteeraus on tehty 68 mm harkolla.Kylppäri on kauttaaltaan vesieristetty mutta esimerkiksi kodinhoitohuonetta ei.Muutenkaan en näe mitään tarvetta vesieristää kuin niitä paikkoja joissa veden kanssa läträtään oikein kunnolla.Tosin taitaa määräykset nykyään vaatia vesieristyksen tilaan jossa on lattiakaivo.

[satumikkonen]

Meille ei tule kun pesuhuoneeseen kaivo ja saunaan kuivakaivo... Varaajalta kuivakaivo myös. Mites jos käyttäis ardexin 8+9 vesieristettä, kun sen voi lyödä Rh 95%. Kun muut eristeet vaatii alle 90 Rh% !!!Kestäis vähän enemmän ulkopuolista "kosteus rasitetta" ??

[Koivu]

Tänä iltana opin miten oikaisulaasti tulee laittaa lattiaan, naapurin mies kävi neuvomassa ja mä olin hyvänä adjutanttina. Huomenna haen kosteussuoja-aineet ja su aloitan tämän haaran opettelun.

Mä perustelin ittelleni tämän siitä syystä, et mun lattiarakenne ON nyt muuttunut entisestä ja siksi laitan kosteusmönjät. Jos menisin aiemmalla systeemillä ja tekisin samoin ku 60 v sitten ni silloin ois sama virittää se hirsiköysi valmiiksi, sus´ siitä tulisi

Joskus tulee itse mietittyä, että pitäisiköhän näihin keskusteluihin ottaa osaa, kun varsinaisesti en ammattilainen ole. Ihan vilpittömästi siltä pohjalta että paras apu epätietoisille olisi jos joku antaisi kysyjälle työkalut ajatella asiaa ja sitä kautta kysyjät voisivat tehdä omia päätöksiään ja hakea enemmän tietoa. Sitten kuitenkin välillä päättääkin antaa jonkinlaista ajattelun aihetta kysyjälle, jos asian on järkeillyt vaikkapa fysiikan ja jonkinlaisen "kellareissa käyty" tuntuman kautta ja ehkä rakennusalan ihmisiltä myös saanut jonkinlaisia ajatuksia. Nyt kuitenkin viimeistään ajattelin, että ehkä taidan jättää osallistumisen enemmän aiheesta perillä oleville ettei kävisi niin että omilla mielikuvilla tulisi huvikseen täytettyä tätä tilaa. Aika monta tapaa on tehdä hyvä talo ja onhan täällä ammattilaisiakin kuten matti alander, joka kuitenkin keskittyy siihen yhteen tapaan, mikä ei sinällään ole yhtään pöllömpää. Faktoja on aika vähän ihmisten maailmassa.

[madde]

Koivu kirjoittaa täyttä asiaa. Ongelma onkin se, et itse kukin tuututtaa sitä omaa ehdotonta totuutta ja välillä tuntuu, et sitä oikeaa "totuutta" ei ole olemassakaan, kuten ei olekaan. Kun innostuu jostain asiasta tuuttaa muille, et tämä on sit kuulkaa se oikea juttu eikä ota kuuleviin korviinkaan muita mielipiteitä. Kutsun tätä vaihetta ylikierrosvaiheeksi. Sit ajan kuluttua huomaa, et ei se mun totuus välttämättä joka kohdassa ihan se oikea olekaan vaan voi tehdä niin tai näin kokonaisuuden kärsimättä. Siitä se lähtee se oppimisen tie, huomaa, et mikä oikeesti tarkoittaa hygroskooppisuus ja mitä se EI tarkoita. Jos ruvetaan pilkkua viilaamaan oikein kunnolla (mun duuni) ni Malanderin tuotteet pitäis kiertää kaukaa, koska ne ei kuulu perinteiseen rintsikkataloon mut Matin kamat on kompromisseja, kuten monet muutkin tuotteet.

Kyse on tässäkin historia; kun meidän tönöt on rakennettu ei ole vielä keksitty kaiken maailman tingeli-tangeli-tavaraa ja silloin ei ole ollut niin massiivista rakennusmääräyskokoelmaa käytössä vaan siel on ollut suo-kuokka-ja-jussi, joka on sit tehnyt talon tavarasta mikä on ollut mahd. halvinta ja toteuttamiskelpoisinta. Meidän kunnan raksatarkastaja kertoi, et hänellä on 12 tyyppitalon piirustukset arkistossa eli ainakin näin monta versiota rintsikkaa on Lapinlahdella, enemmän on varmaan muissa kunnissa. Mä totesin meidän rakstatarkastajalle, et jos haluaa opetella rakentamisen taidon kannattaa ostaa rintsikka, koska sen rakenne on toteutettu niin yksinkertaisella tavalla, et siitä on hyvä lähteä..

Eksyin hieman aiheesta mut Koivun pointti on oikea; kun monipuolista tietoa ei ole olemassa eikä sitä esitetä on pakko tehdä ratkaisut sen tiedon perusteella mitä sillä hetkellä on. Kyl mä olen monta krt pyytänyt ja etsinyt tietoa, joka kertoisi minulle miten mä tekisin OIKEIN mut sitä tietoa ei ole olemassakaan, ratkaisut pitää tehdä oman ymmärryskyvyn puitteissa ja perustella itselleen. Usein käy vielä niin (mulle) et mä en edelleenkään tiedä kun riehun touhuta jotain, et meneekö tämä sittenkään oikein mut se on asia, jonka kans on vaan pakko oppia elämään. Sitä oikeaa totuutta kun ei vielä ole olemassakaan. Eli puretaan sit 10 v päästä jos näyttää et persiilleen män.

Mä kitisin meidän raksatarkastajalle v. 2005 et hemmetti, nämä raksamääräykset muuttuvat 5 v välein, mähän en laita mitään koneellisia ilmanvaihtoja tähän tönöön ja et mä perun koko raklupahakemuksen jos tällaiseen mennään vanhojen talojen kohdalla. Meillä on onneksi viisas raksatarkastaja, joka heti totesi, et vanhojen talojen kohdalla pitää mennä eri systeemillä eli se osoittaa selkeää maalaisjärkeä.

Kellari (jos joku vaivautuu etsimään mun nimarin kyselyt aiheesta) on ollut mulle melkoinen päänsärky; 3 v on mennyt pelkässä suunnittelussa ja pähkäilyssä, 3 hemmetin pitkää vuotta jatkuvaa sisäistä taistelua ja opiskelua mitä tarkoittaa hygroskooppisuus ja mitä hemmettiä se Matti taas vääntää jostain sivuttaisliikkeestä koskien kosteuden siirrosta. Ja mitä tarkoittaa se, jos mä laitankin patolevyn ja finnfoamin seinälle, so what, särjenkö koko talon ja pliis, perustelkaa väitteenne. Sit Hower heittää omia, todella kriittisiä kommentteja ja taas menee pään sisässä pakka uusiksi ja tuskainen pohdintatie alkaa taas...
Koivun pointti on oikea, pahoittelen jos olen antanut liian yksipuolisen kuvan mut mä ratkaisin Villa Haga:n kosteuseristyksen nyt näin ja kerron varmasti jos puran tämä 10 v sisällä, et hei jätkät ja emännät, sutta tuli..

[JouniV]

aikamoista offtopiccia, mutta on pakko avautua

Mielestä nyt Koivu ja Madde on tämän jutun todellakin jäljillä. On itseäänikin vi***tanut oikein huolella välillä kun lukee näitä juttuja, jokaisella on SE OIKEA tapa, ja muut on aivan hakoteillä. Olen nyt pähkäillyt suurin piirtein vuoden kuinka tehdä kellarin niin ettei tarvitse ihan ensi vuonna purkaa. On hauska huomata kuinka toiset liputtaa SPU:n puolesta ja kuinka sillä on jokin PRKL:n vtt sertifikaatti, kuitenkin täällä se on jokseenkin vinoon katsottu toteuttamistapa. Niin tai näin, siitä mikä on paras tapa toteuttaa kellaria, jokaisella tuntuu olevan "oikea" mielipide jonka vuoksi on valmis antamaan puoli valtakuntaa ja toisen kiveksenkin.

Kuitenkin lainatakseni naapurin sanoja (kun tässä näitä remontteja enemmän haastellaan, kuin tehdään.) "älä enään kuutele muita, kun olet valinnut toteuttamistavan. Menet vaan lisää sekaisin ja mitään ei tule tehtyä"

Jatkan mietiskelyä sohvan nurkassa ja jätän tänäänkin tekemättä mitään kellarille

JV//