Rakentavaa kriitiikkiä salaojittavista eristeistä?

[Ves_ku]

Pieni perustelu olisi paikallaan.

Rakennusfysiikan tulikitseminen on aika mielenkiintoista touhua. Kun ollaan maanpäällä, niin höyrysulku asennetaan yhteistuumin sisäpuolelle. Kun mennään maan pinnan alle niin höyrysylku halutaankin ulkopuolelle. Juu, teroriassa nappulavevy ei tätä ole, mutta tuulettuvuus aika teoreettistä.

Jos nappulalevyä käyttää salaojittavan eristeen kanssa tuhoutuu sen erinomaisin, eli perustusta kuivaava vaikutus. Vesi pääsee vaakatasossa salaojittavasta eristeestä läpi vain jos se joutuu upoksiin. Höyry siitä luonnollisesti vaakaan läpi kulkee, mutta lämpötilaeron vuoksi maata kohden. Tällöin kuitenkin on aivan sama mitä sokkelia vasten on. Vesi hakee reittinsä takuu varmasti sokkeliin oli rakenne mikä tahansa. Tämähän estetään sillä usein salaojalksi mielletyllä putkella.

Tältä foorumilta voi lukea hirveän määrän perusteluita siitä miksi Fuktisol yms. toimii. Vastavasti vähissä on perustellut kannat nappulalevyn suhteen.

Täällä foormilla pyöritään välillä hiukan ns "vanhojen" tapojen orjina.

Tätä hieman ihmettelen. Mielestänit tämä patolevy tai piki on juurikin niitä joista ei osata luopua koska näin on aina ollut.

[Hower]

Vesi pääsee salaojittavastta eristeestä läpi vain jos se joutuu upoksiin

salaojasepelistä irtovesi pääsee valumaan läpi niinkuin on tarkoituskin.
"Salaojittavalla" eristeellä luulisi olevan salojittava ominaisuus.

[Ves_ku]

Hiukan tuli epäselvä ilamaisu. Tarkoitus oli sanoa, että vaakatasossa vesi ei eristeen läpi mene vaan painovoima hoitaa sen samalla tavoin salaojaan kuin sepelissäkin.

[Matti Alander]

Salaojittava eriste kestää huonosti UV säteilyä ja siksi se on varastoitaessa suojattava pressulla, tai säilytettävä sisätiloissa.
Talvi ei tee tuotteelle ulkosäilytyksessä myöskään hyvää, jos sen sisällä on seisovaa vettä, joka jäätyy ja mahdollisesti repii materiaalia.
Kellarin seinässä ja lattian alla tuote ei pääse jäätymään, sekä rakenne on aina sellainen että vesi juoksee maan vetovoiman ansiosta pois. Myöskään vedenpainetta ei pääse syntymään hyvän salaojituskyvyn ansiosta.
Olen ollut työmaalla, jonka seinärakennetta avattiin laajennusosan toteuttamiseksi ja salaojittava eriste ei ollut 12 vuodessa muuttunut miksikään.
100 mm kerros riittää pystysalaojituskerrokseksi hyvin, 200 mm kerrosta käytetään perustuksen kuivumisen tehostamiseksi. Mitä suurempi lämpötilaero maaperän ja perustuksen välillä aikaansaadaan, sitä suurempi on vesihöyrynpaine ja kuivuminen ulospäin tehokkaampaa.
Koska tuote toteutetaan liimaamalla solupolystyreenipallot Bitumilatexilla toisiinsa on kuulien pysyminen kiinni toisissaan jonkin verran haasteellista ja tuotteen hellävaraisempi käsittely olisi toivottavaa. Alkuaikoina tehdaslaatu oli hieman vaihtelevaa, mutta nykyisin laatu on hyvinkin tasaista.
Asentaessa on syytä olla myös huolellinen, kuten kaikessa muussakin rakentamisessa.
Salaojittavia eristeitä on käytetty jo 60 luvulta ja niitä on testattu monissa laitoksissa myös VTT:llä, eikä mitään
negatiivista ole tullut koskaan vastaan, kunhan asennusohjeet vaan on luettu ja käytetty ruostumattomia kiinnikkeitä.
Tuotteella on myös niin hyvät kuivaavat ominaisuudet, että on hyvin sietänyt pieniä asennusvirheitäkin.

[Karhis]

Mutta mulle ei selvinyt vieläkään, onko jotain muita vaihtoehtoja kuin nää:

1) jätetään sellaiseksi kuin on, koska näin se on ollut jo viimiset 50 vuotta...
2) Laitetaan patolevy ja pitäis kyllä olla sisäpuollelakin hengittävä rakenne
3) salaojittavat, ne rintsikan suosituimmat ja nyt jo uskaltaa vedeneristää sisälläkin
4) voihan joku niitä urtsilevyjä ulkopuolellekin levittää, mutta kuka nyt muovittais vanhan talonsa ulkopuolelta
(ainakaan niin kalliilla tavaralla....)

Mutta onko oikeasti olemassa vaihtoehtoa???

Kysyy hämmentyneenä KArhis

[ryhtireino]

-ei kestä lainkaan jäätymistä, ts. syksyllä sateessa + yöpakkanen niin eriste on entinen

Mitäs tämä takoittaa?
Mulle uusi tieto.

Näin mulle kävi; ts. tapsa-myrskyn rankkasateisiin jäi pari paketillista eristettä, yöpakkasten jälkeen kun koetin nostaa nippua niin eristenippu painoi monin verroin normaalia enemmän.... kun eristettä sitten koetti nostaa, jäi aina palanen käteen. Katkenneessa kohdassa eristeen sisällä oli jäätyneitä vesihelmiä. Nyt keväällä eristeet olivat sulaneet ja kuivuneet, mutta eristelevyn mekaaninen kesto oli huomattavasti huonompi kuin uuden, kuivan eristeen. Tästä päätellen, kastuminen ja pakastuminen palleroiden välissä ennen asennusta ei siis tehne hyvää?

Eihän tuolla mitään merkitystä ole kun eriste on paikoillaan, - vaikka jäätyisikin - mutta käsitellessä pitää näemmä ottaa huomioon että vesisateeseen + pakkaseen nuo eristeet ei näemmä kuulu.

Mistä tulikin mieleen yksi kritiikin paikka eristeelle lisää, uusiokäyttö tuskin on mahdollista: fuktisol-rakenteen kun purkaa jostain niin eriste on melko varmasti entinen (?) wanhat styroxit ja finnfoamit sen sijaan voipi osin käyttää vaikkapa polvenalusina tai ei-niin-herkässä käytössä estämässä muurin ja tolppien routimista... :)

Tulikin tuosta styroksin uudelleen käytöstä mieleen.. Meillä on patolevy ja tyroksit laitettu yli kymmenen vuotta sitten, ja täysin päin persettä tehty. Mutta tuossa huomasin että nuo mustat muurahaiset nakertavat styroksiin koloja, ja aika syviäkin tekevät. En tiedä syökö ne sitä, vai nakertavatko vain sitä irti, mutta pystyy erottamaan sellaista todella hienojakoista jauhoa mitä on jäänyt jäljelle niiden kolojen kaivuun jäljiltä. Mites Alanderin tuotteissa, pystyvätkö muurahaiset "syömään" niitäkin, onko tullut tämmöistä vastaan?

[tessu]

Kyllä,jätetään semmoseksi kun on ollu,tässä ollu jo yli 60v ja ainoostaan on salaoja vedetty savimaahan rinteestä alaspäin,kaato kahteen suuntaan!
Tietty salaojakaivantoon myös soraa laitettu,eipä ole kellarin tullu vettä et ainakaa näkys,sillon sanovat ihmiset et jos alkaa sitä savea kaivamaan kivijalan vierestä ja altakin on se jopa riski että koko helahoito sortuu monttuun,ei sit kaivettukkaan!
Paljon riippuu paikasta miten kukakin tekee,monella ei ole tullu vettä kellariin vaikka on savimaa ja talo ollu siinä sen 80v ilman ojan ojaa,savihan kun ei läpäse mitään mut kun sitä aletaan penkomaan ja pöyhimään niin kappasvaan kun läpäseekin.
Oikea tapa kyllä on tuo että korjaa kaiken ja tekee nuo nykyajan suojaukset näin VARMASTI pysyy vesi poissa! sehän on tosi Onneksi tää tönö on rinteessä niin vedet juoksee jo valmiiksi poispäin ja kaadot kun pitää aina kivijalasta ulospäin niin ei pintavesi pääse lammikoiksi asti viereen,ja syöksytorvista kans on betonikaukalot loitommas,ONNEKSI se isäukko laittoi edes nuo salaojat mitkä nyt on hyvä se on vähäkin!
Hintoihin se tulis jos tässäkin koko pihan mylläis!

[Matti Alander]

Mikäli ei ole ongelmaa kosteuden ja viileyden kanssa tuskin kannattaa alkaa turhaan remontoimaan. Jos taas aikoo ottaa kellarin asuinkäyttöön on rakenteet peruskorjattava ja nykyaikaistettava, jotta kalliit sisustusmateriaalit eivät mene hukkaan.
Pienet mustat muurahaiset ovat merkki kosteudesta, ovat niitä samoja joita löytyy kosteasta kivien alta. Eristeiden syöminen olisi niille melko kova homma ja siitä tuskin on vaaraa.
Salaojittavat lämmöneristeet kuivaavat seinänvierustat tehokkaasti, eikä näistä mustista tuholaisista ole haittaa.

[Toljanteri]

Vaikka mulla ei ollut ongelmia kellarin kosteuden kanssa eikä kellaritilat tule asuinkäyttöön, remppatiloja. Kannatti tuo lattian eristäminen siltikin.
Kellarissa on nyt erittäin mukava ja raikas ilma ja lämpötilakin nousi noin 5 astetta.
Tuo Fuktisolin hauras rakenne ei oikeastaan haittaa lattiassa, ne murut voi kätevästi lakaista levyjen rakoihin. Hirveesti ei kuitenkaan kannata levyjen päällä rampata.

[Juha_P]

Salaojittavat lämmöneristeet kuivaavat seinänvierustat tehokkaasti

No niin tuntuu tekevän. Mulla on seinän vieressä n 15cm kaistale sepeliä ja siitä ulommas nurmikko. Mutta eihän siinä reunassa meinaa saada ruohoa kasvamaan kun se pysyy rutikuivana vaikka ollaan vähän kasteltukin. Täytyy vissiin leventää sepelikaistaletta.

[Matti Alander]

Sepelikaistaleelle hyvä leveys on 50 cm ja sen kun vielä rajaa reunakivellä niin hieno tulee.
Tietysti erillaiset laatat ja muutkin kivetykset käyvät, mutta asentaa kannattaa vasta parin vuoden jälkeen kun maaperä on tiivistynyt.
Pinnan tulisi olla vesitiivis ja suojalistan pysyä piilossa, sekä kallistua ulospäin.

[Hower]

...,monella ei ole tullu vettä kellariin vaikka on savimaa ja talo ollu siinä sen 80v ilman ojan ojaa,savihan kun ei läpäse mitään...

Tässä on ollut keskustelua ehkä pikkuisen eri asiasta kuin siitä, tuleeko "vettä kellariin" sillä tavalla, että tarttee olla vallan kumisaappaat jalassa. Puhe on ollut enemmänkin siitä, kuinka saadaan (vaikkapa kosteassa savimaassa makaavan) kellarin seinä- ja lattiarakenteet sen verran kuiviksi/kuivuviksi, että sinne jotain asumiseen liittyvää lämmintä käyttötilaa voi turvallisesti rakentaa (sauna, pesuhuone, kodinhoito, oleskelutiloja jne.) Salaojat vievät irtoveden, maaperän kosteutta ja märkyyttä ne eivät hävitä. Ja se kosteus imeytyy pohjalaattaan ja anturallisiin seiniin, mikäli ei tehdä jotain muutakin kuin pelkät salaojat.

Esimerkkejä täystuhotapauksista on ihan liikaa kun on rakennettu kiinni kosteisiin rakenteisiin uuden mallisia puu/villa/kipsilevy systeemejä.

Jos noita ulkopuolisia ja laatan alpuolisia juttuja ei laita kuntoon, on sytä pitäytyä aika tarkaan harkituissa rakentamistavoissa. Jos keltsuun ei varsinaista käyttötilaa tule niin ei toki tarvi tehdä välttämättä mitään.

[Juha_P]

Pinnan tulisi olla vesitiivis ja suojalistan pysyä piilossa, sekä kallistua ulospäin.

Jatketaas tästä vielä sen verran, että kuinka ajopihan ja parkkipaikan puoli kannattais tehdä?
Eli kun autolla ajetaan kaytännössä ihan seinustaa nuollen.
Onko lätkällä tiivistetty murske (tuhka mukana) riittävän vesitiivis pintaratkaisu? Kaato on talosta poispäin.

[PTM]

Meillä rakenne;
yläpuolelta sokkeli maan alla reilut 1,5m alapuolelta n. 1m

100mm laitettiin fuktisolia, salaojituksen yhteydessä, listat liiman kanssa tiiviisti sokkelia vasten, sekä uusi rappaus tulossa.
Seinän vierustaan n. 50cm leveydeltä 8-16 soraa, päälimmäikseksi hienompaa ja jossa 0 mukana. Kaadot on sokkelista lähtien talosta pois päin.
Sadevesijärjestelmä uusittu.

Ja tulos, olkoon rankkasade tai auringonpaiste seinät sisältä päin kuivat. Viimeiseen kaivoon kun katsoo sateella niin lorina käy, siitä vedestä mikä maasta pääsee läpi.

Edit: Yläpuoli louhittu kallioon

[Matti Alander]

Tiivistetty murske ulospäin luiskattuna on OK. Onhan sielläseinänvierustalla hyvä pystysalaojitu vedenpainetta tarvittaessa poistamassa.
Joskus olen nähnyt rinnetaloissa salaojasepelin tuodun ylös asti, jolloin seinän vierellä ylärinteen puolella on valtava pintavesikaivo ja pintavedet menevät tehokkaasti perustuksiin.
Hyvää on yritetty, kuitenkin ajattelemattomasti.