Vettä anturan päällä, mutta ei salaojassa

[Kyytsis]

Tänään kävi salaojaurakoitsija joka oli sitä mieltä että ulkopuolet on tehty ihan 2000-luvun alun standardeilla eikä niihin kannata puuttua. Ovat ihan ok, vaikka voisivat olla 100mm alempanakin, tosin siinä voi olla syy miksi ovat tuossa, kalliota pinnassa tms.

Pääteltiin että laitetaan sisäpuolelle salaojat tuolle seinälle. Kaivetaan pihalla oja joka vie kivipesään ja annetaan purkaa sinne. Toinen vaihtoehto voisi olla tehdä pihalle kaivo josta pumppu nostamaan vedet vaikka sadevesijärjestelmään. Tuolta talon alta ei varmaan vettä tule kuin keväällä lumien sulaessa.

[Kyytsis]

Voikohan salaojat laittaa sisäpuolella leca-soran joukkoon (toki suodatinkankaan kanssa) vai pitääkö olla salaojasoraa?

[Matti Alander]

Ikävä kyllä ei tuo salaoja ja eristysremonttisi ole nyt aivan 2000 luvun ohjeiden mukaan toteutettu. Voisit kaivaa vaikka netistä ympäristöministeriön ohjeen C 2 kosteus vuodelta 1998 ja lukea sen läpi.
Edelleenkin olen sitä mieltä, että kyseessä on pinta ja sulamisvedet. Seinän vierusta on seppelöity salaojituskerroksella ylös asti ilman tiivistä pintavettä johtavaa pintaa.
Patolevyn asennus ilman suojalistoja ei myöskään ole patolevyn valmistajan ohjeen mukainen. Epäilen myös vettä johtavan anturan luiskauksen puuttumista, jolloin pystysalaojitus pinnasta voi johtaa vettä anturasta päin seinää.
Kallio sitten vielä antaa omat haasteensa ja on näiden ongelmien aiheuttajien ykkösaiheuttajia.
Sisäpuolelta voi tietysti myös salaojittaa, mutta oikein tehdyn ulkopuolen kanssa sitä ei pitäisi tarvita. Putkitusta harvemmin lattian alla tarvitaan, tiiviin Pohjanmaan kallistaminen alimpaan nurkkaan sepelin 8 - 16 mm avulla ja sieltä poistumisen varmistaminen salaojitukseen pitäisi riittää. Tarvittaessa voidaan tietysti pumpata ellei korko riitä.
Salaojittavaa eriste lattian alla on turvallisempi, koska se on hyvä kapillaarikatko ja hyvä lämmöneristys. Mitä parempi lämmöneristys lattian alla on niin sitä tehokkaampaa on myös betonilaatan kuivuminen.
Näihin salaojitusremontteihin liian usein lähdetään ilman suunnitelmia, hieman hätiköiden ja sanoisinko liikaa säästäen.
Tämä oli tietysti jälkiviisautta, jota on helppo esittää, mutta jos se herättäisi tämän kevään kaivajia ja toisi toimivampia rakenteita.

[lmfmis]

Pääteltiin että laitetaan sisäpuolelle salaojat tuolle seinälle. Kaivetaan pihalla oja joka vie kivipesään ja annetaan purkaa sinne. Toinen vaihtoehto voisi olla tehdä pihalle kaivo josta pumppu nostamaan vedet vaikka sadevesijärjestelmään. Tuolta talon alta ei varmaan vettä tule kuin keväällä lumien sulaessa.

Tai laita sisälle kaivo jos lattia on kerran auki ja tyhjennys pumpulla.

Meillä talon alla olevan veden pinta oli korkeammalla kuin kellarin laatta. Eli kun bitumieristeestä sitten iski rautakammen läpi, pulputti vettä lattialle iloisesti kuin lähteestä.

Nyt on siis se kaivo talon keskellä.

[Kyytsis]

Suojalista patolevyn reunassa on, se puuttui vain yhdeltä pätkältä ja tietenkin sieltä mistä vettä ei tule sisään...

Totta sekin että meiltä puuttuu talon seinältä tiivis pinta joka johtaisi vesiä pois seinältä, sellainen pitää laittaa. Salaojittavaa tulee lattian alle 100mm ja sen päälle 100mm EPS, mutta varmuuden välttämiseksi noita salaojia sisälle kaavailtiin salaojittavan eristeen alle.

Raskas vaihtoehto:
- Kaivetaan talon ympärys auki, salaojat alemmas
- talon ympäriltä maan muokkaus
--> budjetti kyykkää

Kevyempi vaihtoehto1:
1. Ulkopuolelle pintavesien ohjaus kuntoon. Eli tiivis kerros talon seinästä ulospäin ja sulamis/sadevesien ohjaaminen talon sivuitse
2. sisäpuolella tuolla seinällä kaivautuminen syvempään, 200mm kapillaarisoraa + 200mm salaojittavaa eristettä, maan pinnan muotoilu poispäin.

Kevyempi vaihtoehto2:
1. ulkpuolelle tiivistä kerrosta kuten yllä
2. sisäpuolelle salaojat ja kaivo, pumppaus pois sisäpuolelta

Täydennetään vielä, että nyt kellarissa alkaa taas olla kuivaa. Eli tosiaan ulkopuolelta tulevia vesiä kun sataa paljon/lumi sulaa. Heti kun kylmeni ja oli kuivaa niin kellarissa näkyy.

[Harri68]

Johtaako ne sadevesiputket varmasti jonnekin? Siis perusvesikaivoon tms. Meinaan, täälläkin oli rännikaivot syöksyjen alla ja putkeakin oli. Pikkupätkät, eivät johtaneet mihinkään.

[Kyytsis]

Jep, kyllä menevät omaan kaivoonsa.

[Jenkka]

Harmin paikka, että probleema ei poistunut.

Kirjoitit, "lattialle" , siis betonilaatan päällekö vaiko siihen hiekalle/soralle, jonka päältä piikkasit jo sitä maavaraista vanhaa laattaa pois?

Kaverilla myös vanhan laatan poispiikkauksen jälkeen vettä kertyi märän maaperän aikaan sinne lattian koloihin, oli kallio tosin pinnassa hänen talossaan.

Ratkaisuna pieni kokoojakaivo pumpulla myös kellariin ja salaojaa, papulecaa ja isodräniä valun alle. Ulkopuolinen salaojaremppa isodräneineen hänellä siis tehtynä jo vuosia ennen kellarin lattiarempaa.

[Kyytsis]

Siis ei ole lattiaa, vaan silttipohja anturan alateunassa.

Yksi idea lisää.. Reilumpi salaojittava kerros ongelma seinälle. Mutta jotenkin ne vedet pitää poistaa. Varmaan kaivo ja pumppu.

[Matti Alander]

Patolevyn suojalistaa ei ole tarkoitetu vesitiiviiksi, sillä on paremminkin tarkoitus estää epäpuhtauksien pääsy patolevyn ja seinän väliin. Listan puuttuminen ei ratkaise tätä ongelmaa, mutta asentaa sekin kannattaa jo ennen täyttövaihetta.
Sisäpuolelta voi tietysti aina vettä pumpatakkin lattian alta, mutta jos vesi tulee seinän läpi on se myöhäistä.
Muutenkin näissä lattiaremonteissa kannattaa jonnekin kohtaan asentaa aina esim. 315 mm tarkkailuputki, josta voi tarvittaessa vettä pumpata pois.
Käytettäessä salaojittavaa eristettä voidaan käyttää vähemmän sepeliä, mikä maaperä edes jotenkin on kantavaa. Maakallistukset lattian alla kohti pumppauskohtaa voivat olla hyvin minimaaliset. Näin huonekorkeutta pystytään säästämään.
Maakallistusten parantaminen ja pinnan tiivistäminen on vielä kohtuullisen halpaa, joten siitä kannattaa aloittaa. Patolevyrakenteella eduksi olisi jos kellarinseinä voisi kuivua sisäänpäin, joten vältä tiiviitä pinnoitteita sisäpuolella.
Rännivesijärjestelmän vuodot voit myös tarkistaa silmämääräisesti, aivan liian usein ne on koottu ilman kumitiivisteitä. Myös halvat rännisuppilot ovat usein rakenteeltaan sellaisia, että vuotavat juurestaan kuin seula.
Jo yli 20 vuotta toteutamamme lattian säästörakenne alimmaisena salaojittavaa eristystä kapillaarikatkona 100 mm ja päällä 100 mm lattia Eps eristystä on toiminut hienosti. Kosteuden pitämiseksi maaperässä ja maaperän lämpiämisen estäminen onnistuu paremmin mitä parempi eristys on. Tällä rakenteella vesihöyryn vastus on myös kohtuullinen ja laatta kuivuu myös alaspäin, mikä vähentää myös uuden laatan käyristymistä.
Parasta tietysti olisi 200 mm salaojittavaa, mutta kun nuo remontit meillä tavallisilla tallaajilla tahtoo viedä aina kaikki varat ja vähän pankiltakin.

[villelap]

Miten mahtaa olla tuon salaojakaivannon pohja aikanaan kaivettu?

Jos pohja on vaikka savea ja se ei vietä purkusuuntaan koko matkaltaan tasaisesti niin silloinhan salaojavedet jää johonkin kohtaan makaamaan sinne sepelin sekaan. Lisäksi kaivanto pitäisi olla kaivettu luiskaamaan kevyesti poispäin talon seinästä. Salaojavedethän kulkee todellisuudessa siellä sepelikerroksessa salaojaputken alla. Ainoastaan silloin kun salaojavettä tulee tosi paljon, se nousee putkeen asti, koska sepelikerros ei ehdi sitä purkamaan. Periaatteessa mitään putkiahan ei tarvittais jos kaivanto saatais viettämään kokonaisuudessa pois talosta ja sepelikerros olisi hyvin suojattu.

Periaatteessa jos tuossa ongelmakohdassa on vaikka jokin kallionpätkä tai iso kivi, se voi pysäyttää sepelikerroksessa etenevän veden ja sen takia vesi hakeutuu seinää päin. Nämä ovat vain tälläisiä mahdollisia pohdittavia skenaarioita. Kaivannon pohja olisi siis tiedettävä, mutta se on ilmeisesti mahdotonta jos itse ei ole remonttia tehnyt.

Mitenkä tuo salaojien korkeus on suhteessa anturaan. Onko salaojaputken yläpinta joka paikassa anturan alapinnan tasolla tai sen alle. Jos näin ei ole niin silloinhan salaojia ei ole tehty määräysten mukaisesti. Näissä asioissa monesti oikaistaan.

Näissä jutuissa punnitaan se kaivinkoneenkuljettaja, että osaa tehdä kaivannosta oikeanlaisen.

Ei kannata kuitenkaan liikaa asian suhteen stressata. Se on vaan yksi seinänpätkä josta tulee vähän vettä. Maailmassa on vakavampiakin asioita. Ei sen nyt luulisi kauheasti maksavan jos kavaa kesällä tuon kyseisen seinän auki kaivinkoneella ja laittaa tuon salaojaputken uudelleen. Tämän jälkeen tietäisi miten asiat kavannon pohjalla on.

Itsellä on ainakin sellainen asenne noihin salaojahommiin, että jos ostaisin talon mihin on tehty salaojat niin niillä ei olisi mitään merkitystä ellen tiedä, että ne on oikeasti tehty oikein. Pelkkää sananhelinää ilman todistusaineistoa.

[Kyytsis]

Kun taloa ostettiin niin meillä oli käytössä Raksystemsin raportti aiheesta, jossa siis näkyy miten on suunniteltu ja sitten oli noita kuvia joista katsottiin että näytti asialliselta toteutukselta.

Nythän näyttää että salaojat on 100mm liian ylhäällä, eli putken alareuna on anturan alareunan tasassa. Siihen voi olla jokin syy jota ei tiedetä, esim iso kivi, kallio tms... Kyseessä oleva seinä on salaojasysteemissä se korkeimmalla oleva, eli pelkän tämän seinän avaus ja salaojan tiputtaminen alemmas (jos mahdollista) ei auta koska muu linja ei sitten kaada enää oikein. Eli koko systeemi pitäisi korjata.

Pohdiskellaan tätä. Maatöitä pitää pihalla tehdä.

Laitetaan taas pari kuvaa. Piristykseksi.

Vesi valuu siis tuolta nuolen suunnasta, rinteestä.


Ongelmaseinusta näyttää tältä.


Ja sisällähän ne varsinaiset karkelot..

[lmfmis]

Mukava sisälampi.

Voi olla ettei salaojien uudelleensijoitus auta kauheasti kun maa ei selkeästi vie vettä mihinkään talon alta eli voi nousta silti keskelle taloa vettä salaojien nostamana. Tuosta on hyvä kirja peltosalaojituksesta jossa tuokin ilmiö selostetaan.

Laita vain se kaivo keskelle taloa. Jos on silttiä niin sehän on helppo lapiolla kaivella. Ainakin 60 cm syvä että saat pumpun sinne mukavasti, metrinen on kivempi. Muotoilet kellarin pohjan viettämään kaivoon, suojakankaat päälle, siihen sorat/lecat ja riisisuklaata ja lattiat ja rakenteet sisäänpäin kuivuvaksi.

[RTMPekka]

Hieno on lampi ;-) Sinnehän saisi kätevästi sellaisen etelän maista tutun fishspa:n ;-) Mutta vaikka kaivaisit ne salaojat sen 10 senttiä alemmas ei sillä ole kovin paljon vaikutusta anturan tai seinien kosteuteen. Tuollaisessa pohjassa vesi nousee kapillaarisesti varmaan metrin ellei enemmänkin.

Sisäänpäin kuivuva + ei pilaantuvia materiaaleja on se ratkaisu. Kaivo ja / tai salaojat sisäpuolelle auttaa myös, mutta ei kylläkään poista ongelmaa kokonaan.

muoks. Linkki: http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/leh ... /1014.html

[Kyytsis]

Kaivetaan syvempään, tehdään salaojat kunnon sora\murske kerrokseen ja sitten uusi purku kivipesään. Aikaa menee, kaivinkonetta tarvitaan. Vähän turnausväsymystä, mutta pakko tehdä kunnolla. Alkaa olla autotallille hyvät täyttömaat.