Kellariremontin alkeet

Keskustelua maanpinnan alapuolelta - kellari, salaojat, sokkeli jne.
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Salaojittava lämmöneriste toimii

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Salaojittava lämmöneriste toimii höyryä läpäisevänä myös yläosan eristeenä, mutta siihen on paljon halvempiakin materiaaleja.
Joko kivivilla tai rappaus Eps-levyt, joiden vesihöyrynvastus on pienempi, kuin betoniseinän.
Rappauslaastit tulee kuitenkin hankkia, juuri lämpörappaukseen tarkoitettuna versioina. Vaarana on erittäin kuivan alustan päälle tehdyn rappauksen halkeaminen, liian nopean kuivumisen takia.
Fuktisol levyn käytöstä rappausalustana ei minulla ole kokemusta, mutta saattaa olla niin, että vesihöyryä voisi tulla ulos liian nopeasti, jolloin rappauspinta ei pystyisi haihduttamaan kosteutta riitävästi.
Ruotsalaisissa tutkimuksissa on todettu ongelmia rapatuissa puurunkoisissa taloissa, joissa ilmavuotojen takia on päässyt suuria määriä kosteutta rappauspinnan alle, jolloin siitä on muodostunut ongelmia.
Ongelmaksi on muodostunut alapuolisen rakenteen homehtuminen ja rappauksen pysyminen.
Kuivumisen tulisi alkaa aina jo maanpinnan alapuolelta, jolloin yläosakin toimisi ongelmitta.
Peltiranka ei ole sen parempi ratkaisu, kuin painekyllästetty puukaan, koska ne silti homehtuvat, vaikka eivät lahoaisikaan.
Usein näkee suunnitelmissa, kosteusriskin takia käytettävän juuri peltirankaa, painekyllästettyä ja Finfoamia. Tämä on sinänsä täysin turhaa, kyllä rakenne vaan tulee saada riittävän kuivaksi ja lisäksi vielä itse itsensä kuivaavaksi, jotta voidaan luottavaisin mielin asustella terveessä sisäilmassa.
Kiinteät ilmankuivaajat ovat varsin tehokkaita, mutta jotenkin turhan tuntuisia vempeleitä, kun rakenteen saa oikeaoppisesti toteutettuna pysymään riittävän kuivana muutenkin.
Ainoa paikka jossa kiinteällä ilmankuivaajalla voisi olla perusteltua käyttöä on rossipohja, jota nyky rakenteilla tahdota saada pysymään riittävän kuivana.
Perusteluna voitaisiin pitää kustannussäästöä, mutta kuitenkin olisi rossipohjakin tehtävissä kuivaksi lämpimän alapohjan vaihtoehtona. Tällöin rossipohjan lämpötila olisi aina kastepisteen yläpuolella ja kuivuminen hoidettaisiin Diffuusion avulla tai talon ilmanvaihtokoneella.
puuhapete
Jäsen
Jäsen
Viestit: 163
Liittynyt: Pe Elo 17, 2007 10:33
Paikkakunta: Lieto

Viesti Kirjoittaja puuhapete »

Teimme hieman purkutöitä kellarissa ja huomasimme että seinät ja katto ovat kauttaaltaan pietty/tervattu. Eikös tuo toimi kosteussulkuna? voinko nyt huoletta lätkiä villaa seiniin kun kosteus ei kuitenkaan pääse haihtumaan sisällepäin? Yläpuolelta kaiveltuna välipohjan puutavara ja purut näyttäisivät olevan kondiksessa..
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Onko ulkopuolella tiivis pinta ?

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Tuskin huoletta voit kuitenkaan lätkiä eristeitä sisäpuolelle, ensin tulisi selvittää ulkopuolen rakenne.
Sisäpuolinen lämmöneristys kellarissa tai maanvaraislattiassa luokitellaan aina riskirakenteeksi.
Pikieristys voisi toimia kosteussulkuna, mutta höyrynsulkuna se ei ole parhaimmasta päästä. Muovikalvon höyrynvastus on helposti kymmenen kertaa parempi.
Voit testata kellarinseinän kosteuskäyttäytymistä helposti teippaamalla neliön kokoisen muovikalvon tiiviisti kellarinseinää vasten pien päälle. Ellei muovikalvon taakse ilmesty vesikarpaloita viikossa on seinärakenne suhteellisen kuiva.
Sisäpuolisella eristyksellä on riskinä myös olosuhteiden muuttuminen ulkopuolella, jolloin on erittäin vaikea havaita eristekerroksen alla tapahtuvat vuodot ym. Useasti ongelma havaitaan vasta, kun koko rakenne on homeessa ja tuhoutunut.
Mikäli on aivan välttämätöntä eristää sisäpuolelta on riskittömin versio yleensä rivinteerauksen käyttö, mutta neliöitä menee hukkaan yllättävänkin paljon.
Avatar
Hower
Jäsen
Jäsen
Viestit: 1866
Liittynyt: To Elo 25, 2005 13:00

Re: Onko ulkopuolella tiivis pinta ?

Viesti Kirjoittaja Hower »

Matti Alander kirjoitti: Mikäli on aivan välttämätöntä eristää sisäpuolelta on riskittömin versio yleensä rivinteerauksen käyttö, mutta neliöitä menee hukkaan yllättävänkin paljon.
Lämmöeristystä ei kokonaan hoideta maanalaisella ulkopuolisella salaojittavalla eristeellä.
Se yläosa täytyy eristää myös jollakin. Varsinkin märkätilat on asiallista tehdä kivirakenteisena, joten joka tapauksessa se lattiapinta-ala pienenee jonkin verran. Käytännössä ns. rivinteerauksen paksuudelta.
Ei kai sinne yläosaan pelkästään mitään pattia tehdä, lattiaan asti se pintarakenne ulottuu.
mira
Jäsen
Jäsen
Viestit: 167
Liittynyt: La Kesä 23, 2007 21:52
Paikkakunta: Valkeakoski

Viesti Kirjoittaja mira »

Tämä on mullakin edessä, pieni "peruna"kellari on alkuperäiskunnossa.
Mitään eristyksiä ei ole tehty, ja salaojat kaivamme ensi keväänä.

Poistin kaiken homehtuneen puumateriaalin ja putkien sisääntulo"luolasta" multaisen aineksen ja rojut (sukista sanomalehtiin, haju oli aikamoinen), niin että jäljelle jäi hiekkaa.

Nyt on vedetty kaupungin vesi sisään kellariin ja varaksi pumppu vanhalle kaivolle. Jäähän ei saisi siis talvella vedet mennä.

Nyt sitten:

Lecasoraa "luolaan" hiekan päälle?

Jonkunsortin uretaani/villaeristys putkien läpivientiin joka on betoniseinässä?

Rivinteeraus?
Osaanko tehdä itse? Kyllä tuo muuraaminen varmaan onnistuu, mutta täytyykö muuta osata/tietää? Mistäs saisin kädestäpitäen-ohjeet?

Mitäs teen vanhalle betonilattialle? Entäs rappukäytävälle joka on siis osittain maanalainen?
Villa ja levy puuosaan, mutta mitä betoniin?

Jonkun sortin pakkasvahti tai lämmitin joka sopii kellaritilaan?

Kysymyksiä taitaa olla koko ajan enemmän kuin vastauksia :roll:
"kahdesta pahasta kannattaa valita molemmat ja kilpailuttaa ne"
Remppa-pappa
Jäsen
Jäsen
Viestit: 20
Liittynyt: Ke Elo 29, 2007 9:46

Ehdotus vain...

Viesti Kirjoittaja Remppa-pappa »

On monesti tullut mieleen että eikö olisi hienoa jos tiettyjen vakikirjoittajien lisäksi myös muutkin 'asiantuntijat' osallistuisivat keskusteluun?

Näitä asiantuntijoita voisi olla esim muidenkin kuin yhden jatkuvasti nimeltä mainitun eristetavaramyyjän tekniset neuvojat sekä esimerkiksi nämä suomalaisissa yliopistoissa / VTT:llä jne. olevat tutkijatahot jotka täälläkin usein viitatut tutkimukset kosteuskäyttäytymisestä ovat kirjoittaneet. Uskoisin että tämänkaltainen mahdollisuus palstan lukijoilta esittää kysymyksiä ja kauppiaiden / asiantuntijoiden vastaavasti vastata kysymyksiin edistäisi palstan jo nyt laadukasta tarjontaa entisestään.

Ellei ideaa heti teilata niin voisiko esim ylläpito harkita josko tämä olisi toteutettavissa? Yksi keino voisi olla listata eristemerkit/valmistajat joiden vaihtoehtoja halutaan verrata ja sitten näille valmistajille/myyjille avoimesti kommunikoida mistä hommassa on kyse ja pyytää heitä kirjoittamaan palstalle tietyt ja samat elementit sisältävä eristysratkaisukuvaus eri vaihtoehtojen tarjoajilta johonkin kuvitteelliseen -mutta samaan- savimaalla olevan rintamamiestalon kellarineristykseen (sekä ulkopuolinen että sisäpuolinen eristysvaihtoehto)? Tästä keskustelusta herääviin kiistakappaleisiin voisivat nämä tutkijatkin mielellään kommentoida -jos ja kun pysyy asialistalla eli ei aleta kenenkään tuotetta mollaamaan tai jumituta eipäs juupas linjalle.
"Kukaan ei ole hyödytön. Aina voi olla edes huonona esimerkkinä."
Avatar
heikkih
Jäsen
Jäsen
Viestit: 425
Liittynyt: Ke Heinä 18, 2007 10:40
Paikkakunta: Oulu

Re: Ehdotus vain...

Viesti Kirjoittaja heikkih »

Menköön nyt tänne vaikka ehkä tämä sivuaihe olisi pitänyt nostaa omaksi aiheekseen.
Remppa-pappa kirjoitti:On monesti tullut mieleen että eikö olisi hienoa jos tiettyjen vakikirjoittajien lisäksi myös muutkin 'asiantuntijat' osallistuisivat keskusteluun?
Hassua mutta itse olen ehtinyt olemaan kiitollinen ettei muiden menetelmien papisto ole hyökännyt tänne kiistelemään.
Muista menetelmistähän löytyy helposti tietoa ja ohjeita esim. rakentaja.fi -foorumilta tai suoraan vaikkapa parocin sivuilta.
(Pitäisikin joskus tutkia Paroc GRS:n salaojittavuutta. Sitä kun tarjotaan suoraan kellarin laatan alle.)

Heikki
mira
Jäsen
Jäsen
Viestit: 167
Liittynyt: La Kesä 23, 2007 21:52
Paikkakunta: Valkeakoski

Viesti Kirjoittaja mira »

No joo, mua kanssa kiinnostaa enempi jo tehdyt ratkasut, ja miten ne ovat ihmisillä käytännössä toimineet :-)
"kahdesta pahasta kannattaa valita molemmat ja kilpailuttaa ne"
JJ
Jäsen
Jäsen
Viestit: 1559
Liittynyt: Ma Huhti 11, 2005 12:03
Paikkakunta: Vanda

Viesti Kirjoittaja JJ »

Mira:

Mihinkäs käyttöön tuo teidän kellari tulee?
Onko lattia nyt kuiva?
Tuleeko joskus vettä sisään? Onko tullut?

Varma valinta on:
Uretaania läpivienteihin (kerrankin sopiva paikka uretaanille)
Sisäseinän muuraus (rivinteeraus) jos sille vaan on tilaa, portaikon voi jättää muuraamatta ja eristää muilla tavoin jos menee liian kapeaksi.

Luppuihin kysymyksiin voi antaa mielipiteen vasta kun tarkentaviin kysymyksiin on vastattu. Osaan olet ehkä vastannut jo aikaisemmin, mutta kun töissä olen niin ei ehdi ihan kauheasti vanhoja juttuja lukea. Kellarirempat kun ovat niin riippuvaisia käytöstä ja siitä laajudesta millä haluaa homman hoitaa.

Meidän käytännön ratkaisu on kaikkien oppien vastainen, eikä suositeltava mutta saatiin huonosta rakenteesta kuitenkin toimiva (pari vuotta nyt ollut). Joten osoittaa sen, että ei löydy yhtä oikeata vaan kaikki riippuu vanhoista rakenteista, edellisten niihin tekemistä muutoksista, käyttötarkoituksesta, budjetista, vaatimustasosta, sijainnista jne.
mira
Jäsen
Jäsen
Viestit: 167
Liittynyt: La Kesä 23, 2007 21:52
Paikkakunta: Valkeakoski

Viesti Kirjoittaja mira »

JJ:

Kellari on vain muutaman neliön koppi, ja tulee ihan vaan vesien sisään tulopaikaksi. Kulkukin on ulkokautta, eli muuta käyttöä sille ei juuri ole.
Lämpötila pitäisi siis saada vaan plussanpuolelle pakkastenkin ajaksi, ilman ihan hirveää sähkölaskua.

Kellari on kosteahko, haisee kellarille ja lattia ei ole kuiva vaan käteen sellainen nihkeän kostea myös. Ikkuna on ollut kesän auki, eikä haju tunnu haihtuvan...
Salaojat on tekemättä, ja johtunee varmaan siitä.

Rivinteeraus onnistuisi ulkoseinään jossa on ikkuna ja päätyseinään.
Seinä jossa on vedet ja viemärit täytyy jättää varmaan sellaiseksi kuin on. Joku ilmanvaihtohormi menee ylöspäin juuri samaisessa seinässä.

Rappuja ei voi rivinteerata, ne ovat nytkin tosi kapeat. Lämminvesivaraaja tulee rappujen yläpäähän, joten joku eristys täytyy rappuunkin saada.

Asuttu ei olla vielä ollenkaan ja siitä ei ole tietoa tuleeko keväällä vesi kellariin. Entisen omistajan mukaan ei tule, mutta epäilen kyllä.

Auttaako tämä tieto? Ja rahaa on niukasti, aikaakin alkaa olla niukasti kun talvi kolkuttelee kohta ovelle :roll:
"kahdesta pahasta kannattaa valita molemmat ja kilpailuttaa ne"
Kulju
Jäsen
Jäsen
Viestit: 319
Liittynyt: To Tammi 05, 2006 10:44
Paikkakunta: Lempäälä

Viesti Kirjoittaja Kulju »

Jos kellari on suurimmaksi osaksi maan alla, niin kyllä siellä muutama aste lämpöä varmaan säilyy. Eristä tulovesiputki ja varaa sähkölämmitin kovempien pakkasten varalle. Luo lunta kivijalan juureen. Lumi on hyvä eriste. Tarkkaile ensi talvi rauhassa ja tee sille sitten vasta myöhemmin tarvittavat toimenpiteet.
JJ
Jäsen
Jäsen
Viestit: 1559
Liittynyt: Ma Huhti 11, 2005 12:03
Paikkakunta: Vanda

Viesti Kirjoittaja JJ »

Juuri niin, eli läpiviennit tiiviiksi, tarkista vetääkö tuo ilmanvaihtoputki. Eristesukkaa vesiletkujen päälle.
Kaikki multa ja maatuva aines pois, jos hiekka haisee pahalle ja siihen on sekoittunut maa-aineksia niin pikku kerros pois ja vaikka sepeliä tilalle (pysyy pina kuivana), tai miksi ei vaikka lecasoraa. Sitten vaan joku pikkanen pakkasvahti, ja pysyy varmasti plussan puolella. Muuten tuota ei kannata ruveta eristelemään. Oven tiiveys olisi syytä tarkistaa, ettei siitä pääse suoraa puhaltamaan kylmää sisään.

Salojituksenkin tarpeellisuus on kysenalainen jos kellaria ei aiota asuinkäyttöön ottaa, sadevesien ohjaus kauas talosta ja maanpitojen kallistus reilusti poispäin talosta on tärkeämpi toimenpide.

Remppa tulee tuolla tavoin halvaksi, eikä sähkönkulutus tuon lämpimänä pitämiseksi ole suuri. Lämminvesivaraaja sijoitusta en ihan tajunnut, ehkä kuva auttaisi... Mutta lämminvesivaraaja tulee siis kellariin portaikon yläpäähän? Eikös siitä pääse asuintilaan?
Avatar
Akuankka
Jäsen
Jäsen
Viestit: 258
Liittynyt: To Huhti 19, 2007 12:54
Paikkakunta: Helsinki

Re: Kellariremontin alkeet

Viesti Kirjoittaja Akuankka »

Johan kirjoitti:>Eikö kosteuden siirtymistä maasta voi estää höyrynsukumuovin tyyppisellä ratkaisulla?
kyllä ja ei. Minusta hyvä analogia kosteusblokkaus mietinnöissä on ajatella että teet venettä. Voit rakentaa veneen pohjan tiiviiksi - mikä on kyllä mahdollista - mutta lähes SAMA VESIMÄÄRÄ nousee laitoja pitkin ja siitä ylös asuinkerroksen alajuoksuihin.
Avatar
Akuankka
Jäsen
Jäsen
Viestit: 258
Liittynyt: To Huhti 19, 2007 12:54
Paikkakunta: Helsinki

Re: Kellariremontin alkeet

Viesti Kirjoittaja Akuankka »

Hower kirjoitti:Erittäin suositeltavaa on pyrkiä itse ymmärtämään miten rakenteet toimii ja tehdä valintoja sen mukaan.
Joh. Itselläni oli valaistuksen hetki #1 kun ymmärsin, että kosteus tiivistyy tietyssä lämpötilassa. Selväähän se tietysti oli jo etukäteenkin :) mutta että vesi todellakin tiivistyy silloin kun lämpötila laskee tietyn lukeman alapuolelle.

Eli haluaako että sisäilman vesihöyryt tiivistyvät kellarinseinän sisäpuolisten eristeiden taakse? Vaiko haluaako niiden tiivistyvän seinän ulkopuolella olevaan eristeeseen /patolevyyn

Toinen valaistuksen hetki oli kun tajusin, että kellarin lattian tärkein funktio on pitää allaoleva maaperä kylmänä.
Avatar
Akuankka
Jäsen
Jäsen
Viestit: 258
Liittynyt: To Huhti 19, 2007 12:54
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Akuankka »

Hower kirjoitti:Ongelmattomina ne ovat säilyneet siksi että ne originaalikunnossaan pääsevät kuivumaan sisäänpäin.
Näin on. Jatkan tästä Howerin hyvästä periaatteesta edelleen mutta yhdistämällä vanhaa ja modernia.

Eli aion laittaa koneellisen tulon ja poiston kellariin. Sisään ja ulos kuivuva rakenne saa takuulla lisätoimivuutta koneellisesta ilmastoinnista.
Vastaa Viestiin