Eli otetaan 100 kuution (sisämitta ennenkuin joku kysyy) tila 10x10x10 metriä.. toisessa on 150mm purua ja toisessa 400mm lasivillaa, minkälainen kilowattimäärä säästyy energiaa???
Eli olisiko eristeen vaihto ja lämmityskustannussäästö taloudellista. tai vaivan arvoista.
Noh jokainen laskee tietty oman lämmityksensä mukaan.
Tämä mistä aiemmassa kirjoituksessa puhuin, tarkoitin ilmeisesti kaksisuuntaisuudella puun kykyä varastoida lämpöä. Ottaa ja luovuttaa sitä. Eikö se ole ideaalia lämmitystä, kun tulisi joka paikasta tasaisesti.
Eli pystyuunilla lämmitetty hirsi / puruseinä on hyvä asua? Se varastoi uunin tuottamaa hetkellistä lämmönnousua ja luovuttaa sitä hitaasti myös takaisin päin, tasaten lämpöä. Tämä ei ilmeisesti onnistuisi lasivilla seinällä.? menekö taas met...
Suomenlinnassa tein remonttia. Talvipakkasella aloitin ja 'luola' oli jäässä. Kolmen viikon päästä siellä oli 'kylmä' vieläkin, vaikka mittäri näytti 24 astetta. Seinä oli jääkylmä. Lämmitys paahtoi yötä päivää. Ilmeisesti lämmettyään tuo kivikasa olisi pysynyt lämpöisenä viikkoja ilman lämmitystä.
Utelen tätä siksi, että en tee eristeratkaisua u-arvon mukaan vaan myös mukavuuden, ellei älytöntä säästöä tule. Joitain laskureita olen käyttänyt, mutta numerot eivät kerro kaikkea. Jos tähän pöhköön järkeilyyn ei muuta vastausta osaa antaa, niin ihan asumiskokemukset, jos on asunut parissa vanhemmassa talossa kävisi hyvin.
Vaikka laittaisin pystyuunit...
Itse suhtaudun nykyeristepaksuuksiin epäillen. Tämä kesä näytti kai pahimman: kastepiste oli yli 20 asteen, ilmankosteus 80-90% ja jos ulkonseinällä liki parhaillaan 35 ja sisällä 18-20 astetta ilmastoinnilla, tämän ei pitäisi parissa viikossa vaikuttaa, mutta jatkui yli kuukauden nuo helteet. Kun seinät on määrätty niin paksuiksi jne, ne tuskin enää 'hengittävät tehokkaasti, eli kosteuden tiivistyessä se ei enää tule ulos helpolla? Tuollaisilla arvoilla kastepiste olisi liene aika lähellä sisäpuolista muovia. Öisinkin oli lämmin, joten seinä ei ehtinyt jäähtyä ja imi itseensä ulkoa kosteutta koko ajan. Vieroksuttaa vaistomaisesti. Ilmeisesti tiivis finnfoam tyyppinen eriste olisi ideaali nykytaloihin, ettei seinä pystyisi lainkaan imemään kosteutta. Vaikea ja tarkka toteuttaa...
En ole nero, mutta tuntuu, että jokin mättää näissä uusissa määräyksissä ja kukaan ei tunnu tietävän varmaa vastausta. Rakennepiirustuksiakin tutkiessani katselin, että kantava runko oli osassa taloista 'vanhanaikainen', mutta nykyeristeiden vaatimat koolaukset jne melkein tuplaisivat rakennuksen painon, mutta eivät lisänneet esim rungon kantokykyä kiinnitettynä runkotolppaan. Tuntui vielä oudommalta. Perustuksetkin samanlaiset kuin ennen. Silti näitä rakennetaan.
Onko tätä kukaan edes tutkinut vai oliko se taas vaan asuntoministerin idea,kuten, että lumet pitää luoda katoilta. Kuinkas kävikään...moni putosi ja osa kuoli.
No, kumminkin tuossa on syy, miksi vetäydyin kokonaan uudesta talosta. Tuskin rahakaan oisi riittänyt, mutta en enää harkinnut.. Tuntuu, että vanha tapa olisi parempi, jos haluaa siinä loppuikänsä olla.
Matikka ei ole parhaita puoliani, mutta maalaisjärkeily jotenki menee...lukihäiriö kirjoitusvaivana
anteeksi nyt ''puheliaisuuteni''.
