toi porakaivon hinta korpee itseäni enemmän kuin vähän mutta minkäs tekee kuin yrittää vaan kilpailuttaa näitä porareita 
ja ottaa pumppu muualta! vai pitäisikö sittenkin alkaa jatkaa noita paria ur kairaa mitä itseltä löytyy ja huomata joskus et se poorroova terä nousikin seläntakaa pintaan 
ei saa..na ihan kaikkea ei pitäis itse tehdä..Tuohon tuo ratkaisun puhallinkonvektoripatterit. Matalalla veden lämpötilalla, kuten lattialämmityksessä, saadaan paljon tehoa.vmj kirjoitti:Entäpä sitten maalämmön ja vesikeskuslämmityksen yhdistelmä: patterien kohdalla "lämmönvaihtimen" pinta-ala on reilusti pienempi kuin lattialämmityksessä. En ajatellut koko torpan lattioita laittaa uuteen uskoon lämmityksen vuoksi, vaan käyttää nykyisiä vesipattereita lämmityksessä myös jatkossa. Rinnalla puuhella ja varaava takka.
Tai sitten uudet, tehokkaat, useampilevyiset patterit joiden lämmönluovutuskyky on merkittvästi parempi kuin vanhojen -> kiertoveden lämpötilaa voi laskea. Mutta joo, kyllä ne patteritkin maksaa, ei sen puoleen. Silti aika harvassa taitaa olla talo jossa patterikiertoon on ihan pakko ajaa jotain 70-asteista vettä (55-65 mallista riippuen taitaa olla maksimi mitä MLP:stä saa irti ilman vastuksia). Meillä on vielä originaalit patterit ja talo on pysynyt lämpimänä ilman lisävastusten käyttöä. Tosin ei tää(kään) talvi ole ollut mikään järin kylmä, 15 pakkasastetta on tainnut olla kylmimmillään...tuuma kirjoitti:Tuohon tuo ratkaisun puhallinkonvektoripatterit. Matalalla veden lämpötilalla, kuten lattialämmityksessä, saadaan paljon tehoa.vmj kirjoitti:Entäpä sitten maalämmön ja vesikeskuslämmityksen yhdistelmä: patterien kohdalla "lämmönvaihtimen" pinta-ala on reilusti pienempi kuin lattialämmityksessä. En ajatellut koko torpan lattioita laittaa uuteen uskoon lämmityksen vuoksi, vaan käyttää nykyisiä vesipattereita lämmityksessä myös jatkossa. Rinnalla puuhella ja varaava takka.
Näissä sinun laskuissa tuo 3 on ilmeisesti COP? Entä mistä sinä tuon 1000h kertoimen tuonne nappasit? Keskimääräiset käyttötunnit vuodessa? Meinaan kun kilowateista (teho) tuleekin yhtäkkiä megawattitunteja (energia).Ketsuppitahra kirjoitti:Eli 150m reikä + 8kW pumppu kuulostaa ihan keskenään oikein mitoitetulta systeemiltä, eli talon lämmöntarve on silloin laskettu 3x8=24MWh.
...
Meillä on 200m reikä + 12kW pumppu, pumpun ottoteho on jossain 3-4kWhn välillä suurinpiirtein, ja torpan lämmöntarve siis n. 3x12=36MWh
Miksi tuossa enää pitäisi kompuraa pyörittää, jos kerran energiaa ei mistään kerätä. Vastukset vain veteen ja kaikki energia "tolpasta".Puulämmittäjä kirjoitti:Jos edelleen vielä puuhastellaan sen maalämpöpumpun ympärillä ja halutaan jotain mekaanista laitetta käyttää, niin laitettakoon se lämmönkeruuneste heti takaisin sen kompuran imupuolelle + 4 asteisena, mitä sitä turhaan siellä "montussa" kierrättää.
Älä nyt sekoita lämpötilaa ja lämpöenergiaa keskenään.Puulämmittäjä kirjoitti:Lämpöenergiaahan saadaan vain se 10 astetta sieltä porareiästä.
Juuri näin. Uusien asioiden oppiminen vaatii vain hieman avointa mieltä.Puulämmittäjä kirjoitti:"Aatteles ite", sanoi Jope Ruonansuu.
Ehkäpä siksi, että kaukolämpö on lähinnä sähköntuotannosta yli jäänyttä hukkaenergiaa. Ja toisaalta energiantuotannon hinta on saatu siirrettyä asiakkaiden laskuihin, niin samahan se energiayhtiölle on mistä he energiansa tekevät, kunhan kate% on kohdillaan. Monopoliasemassa ei kuitenkaan ole huolta kilpailijoista halvemmilla hinnoillaan.Puulämmittäjä kirjoitti:En ole vielä kuullut että minkään kaupungin kaukolämpöverkkoa olisi alettu lämmittämään maalämpöpumppu tekniikalla.
Joo, siis laskennallinen lämmöntarve vuodessa toi 36MW (vastaa esim. 3500-4000l öljyä), joka saavutetaan sillä että MLP käy 12 000 kw:n edestä sillä tolppasähköllä, olettaen että COP on 3.Hep kirjoitti:Näissä sinun laskuissa tuo 3 on ilmeisesti COP? Entä mistä sinä tuon 1000h kertoimen tuonne nappasit? Keskimääräiset käyttötunnit vuodessa? Meinaan kun kilowateista (teho) tuleekin yhtäkkiä megawattitunteja (energia).Ketsuppitahra kirjoitti:Eli 150m reikä + 8kW pumppu kuulostaa ihan keskenään oikein mitoitetulta systeemiltä, eli talon lämmöntarve on silloin laskettu 3x8=24MWh.
...
Meillä on 200m reikä + 12kW pumppu, pumpun ottoteho on jossain 3-4kWhn välillä suurinpiirtein, ja torpan lämmöntarve siis n. 3x12=36MWh
Ruotsi, Tukholma:Puulämmittäjä kirjoitti:En ole vielä kuullut että minkään kaupungin kaukolämpöverkkoa olisi alettu lämmittämään maalämpöpumppu tekniikalla.
Jep, hieman paremmin kerrottu kuin oma yritelmäpvalila kirjoitti:Ero tuohon kiertovesipumppuun on se, että lämpöpumppu voi muuttaa suuren määrään haaleutta pieneksi määräksi kuumuutta. Eli kun pumppu jäähdyttää aivan hitonmoisen määrän maata pari astetta, niin tuo maasta kadonnut lämpömäärä riittää talon sisällä olevan ilman lämmittämiseen kaksikymmentä astetta. Pikkuisen sama juttu kuin ison polttolasin kanssa: kerätään suurelta alalta ja kohdistetaan se pieneen pisteeseen.
sama vielä periaatekuvana:pvalila kirjoitti:Yritetäänpäs vielä vähän valottaa tätä pumppuasiaa.
Jos laitteen hyötysuhde on yli yhden niin koulufysiikka pitää laittaa uusiksi. Näissä pumppusysteemeissä ei kuitenkaan ole kyse tästä.
Se sähköenergia, jota käytetään lämpöpumppusysteemeissä, käytetään todellakin lämmön pumppaamiseen maasta tai ulkoilmasta talon sisälle. Tavallaan sama juttu, jos sinulla olisi pihavarastossa uuni, jota lämmitetään puilla, ja sitten sähköllä toimiva kiertovesipumppu: ei sähkön rooli siinä ole lämmön tuottaminen vaan olemassa olevan lämmön siirtäminen.
Ero tuohon kiertovesipumppuun on se, että lämpöpumppu voi muuttaa suuren määrään haaleutta pieneksi määräksi kuumuutta. Eli kun pumppu jäähdyttää aivan hitonmoisen määrän maata pari astetta, niin tuo maasta kadonnut lämpömäärä riittää talon sisällä olevan ilman lämmittämiseen kaksikymmentä astetta. Pikkuisen sama juttu kuin ison polttolasin kanssa: kerätään suurelta alalta ja kohdistetaan se pieneen pisteeseen.
Jääkaapissa homma toimii näin: jääkaapin sisältä tuleva kaasumainen kylmäaine puristetaan pumpulla kasaan, jolloin se muuttuu nesteeksi joka on kuumaa. Tuo kuuma neste kiertää jääkaapin takana olevan lauhduttimen läpi ja jäähtyy hiukan huonelämpöä kuumemmaksi nesteeksi. Tämä huonelämpöinen neste jatkaa matkaansa jääkaapin sisällä olevaan lauhduttimeen, johon se pääsee kapean aukon läpi. Tuon kuristusaukon jälkeen nesteen paine putoaa äkisti ja, kylmäainetta kun on, niin muuttuu iloisesti taas kaasuksi. Vaan kaasuuntuminen ei onnistukaan ilman lämpöä, joten kaasuuntuva kylmäaine repii lämpöä itseensä mistä irti saa eli jääkaapiin sisäilmasta. Joka siis jäähtyy, kun siitä imetään lämpöä.
Kylmäaine jatkaa tietenkin matkaansa ja tekee uuden kierroksen: taas kompura puristaa sisään virtaavan kaasun nesteeksi jne.
Lämmityskäytössä homma toimii toisin päin, eli se jääkaapin sisustaa vastaava jäähtyvä asia on joko maaperä tai takapihan ilma, ja se minne lämpö tuupataan on talon sisusta (jääkaapissahan kuumenee kaapin takana oleva tila).
Oleellista jääkaapissa on se, että vaikka jääkaappi on jo alun perin kylmempi kuin huone, niin silti koneisto vain pukkaa sitä entistä kylmemmäksi. Samalla tavalla, vaikka talo onkin jo lämpimämpi kuin maaperä tai takapihan pakkasilma, silti lämpöpumppu kylmentää sitä ulkoilmaa/maaperää ja siinä sivussa lämmittää asuntoa.
Nuo aineen muodonmuutoksiin liittyvät jutut ovat muuten aivan tuttuja arkielämästä. Haihtuminen todellakin vaatii lämpöä: kun pesee kädet bensalla tai pirtulla, niin kyllä sen todellakin tuntee nahoissaan, mistä neste tuon höyrystymiseen tarvittavan lämmön imee. Ja toisaalta, kun kaasua puristaa kasaan niin kyllä se kaasu kuumenee: käsi vaan minkä tahansa kompuran päälle ja tasan tulee rakko sormeen. Vesi ei ole kauhean hyvä höyrystymään, mutta vanhaan aikaan kellareita jäähdytettiin kesäisin kaatamalla vettä niiden katolle.
Tavallaan kyseessä on ketju, jonka jokainen vaihe on ihan simppeli mutta kokonaisuus aika ovela.
Jum....ta Pvalila ! Nyt merkononikin tajuaa tän jutun jujun. En tiedä koulutustasi, mutta välillä kirjoituksesi tuntuu meikäläisestä että ne tulee jostain hyvin, hyvin ylhäältä... Kiitos niistä ja kiitos siitä, että väännät ne tähän muotoon kuin tässä yllä Olet ainakin perehtynyt asioihin. HillyMan kirjoitti:Tuli mieleen kun ajoin tuon keravalla olevan pakastamon ohi että meneeköhän se sieltä jumalattomasta hallista imetty lämpö harakoille, sillä varmaan lämmittäisi monta rintamamiestaloa. Kyllähän nyt ollaan eräänlaisessa murrosvaiheessa näiden lämmitysmuotojen kanssa. Kun on monta sataa vuotta lämmitetty koivuhalolla niin ei se muutos ihan kivuttomasti käy. Oikeastaan jännä nähdä mihin tuo kehitys menee, onko sadan voden päästä jokaisella oma pieni fuusiovoimala joka tuottaa niin sähkön kun lämmönkin
Sitä odotellessa palaa koivuhalko edelleen muutaman sähköpatterin avustaessa ja kahtellaan mihin nuo hätäsimmät joutuu pumppujensa kanssa.
Puulämmittäjä kirjoitti:Hyvä tarkennus tuokin ja selventävä kuvakin mukana. Vielä on vastaus avautumatta kysymykseen onko kannattavaa hakea "hinnalla millä hyvänsä" pieni määrä maalämpöä maan uumenista. Edellinen esitys hyvin kertoo että suurin osa lämmöstä tuleekin siitä lämmönkeräysnesteen lämmittämisestä paineistamalla. Taitaa sille maalämpöosuudelle tulla aika huikea hinta kun ottaa mukaan sen reiänporauskulun ja putkien hinnan jne. Sen takia jo edellä mainitsin että oikaistaan se neste heti uudestaan paineistukseen, aivan kuin jääkaapissa tehdään. ( toisin päin )
