RM-Talon ulkoseinän oikea rakenne?

[Vtec-Mies]

Ota yhteyttä rakennusinsinööriin.

Kohta tuleee sellainen rakennus vai olikos se rakenneinsinööri käymään. Tutun kautta tietysti

Re: RM-Talon ulkoseinän oikea rakenne?

Viesti Kirjoittaja almasi päivämäärä Ma Helmi 23, 2009 14:40
Mikä peltikatossa on vikana? Aloita remontti ainakin laittamalla kate ensin kuntoon.

En tiedä miksi olisi tarvetta kierrättää ilmaa puhaltimien avulla eri kerrosten kesken. Kellarin ilma on usein "saastuneempaa" ja kellarissa tulisi olla omat tulo- ja menoilmat, kuten ymmärsin talossasi olevankin.

Niin, siis sanon sen vielä kerran , peltikattoni on väärin asennettu v. 92. Asennettu suoraan huovan päälle ilman minkäänlaista ilmarakoa ja naulat/ ruuvit asennettu pellin läpi pohjaan, siis vesiuran kulku-uraan. lisäksi se alkoi lievästi vuotamaan mm, kun tuuli painoi piipun "alle" lunta, eli liian lyhyet ne piipun alaosan reunapellit (mikä sitten onkin niiden virallinen nimi). Sitten samat pässinpäät asentelivat n 1/4 katon pinta-alasta mineraalivillaa ja peitti sillä kaiiki ilmaraot, joten osa ruoteista on märkiä, niskat ok.
Ilmankierto-idea ei nyt "uponnut" kuuntelioihin oikein ts. annoin huonoa arigulaatiota. Joten selitän sen ideani tai oikeammin lukemani tiedon uudestaan, niinkuin minä sen muistan (muistini tylsillä luistimilla.. ) ja lisään siihen hitusen omaa mielikuvitustani . Eli luin (taas kerran) jostain, että olisi järkevää kierrättää rintamamiestalon ilmaa ylhäältä alas. Ylhäältä huoneista imettäisiin alakertaan ilma(lue. kellariin lämmin ilma) alakerran huonetiloihin vapaaseen ilmatilaan, korvausilma tulisi keskikerroksesta yläkertaan ja keskikerrokseen tulisi korvausilma ulkoa korvausilma venttiilien kautta. No sitten se yläkerrasta johdettu lämmin ilma imetään alakerran huoneista hormin kautta ulos. Koska ovet on suurimman osan yleensä kiinni kerrosten välillä ja huoneitten välillä, ilmankierron pitäisi onnistua. Miltäs nyt kuulostaa

Keskikerrokseen myös omat raitisilmareitit (vaikka ikkunasta tiivistettä pois) ja omat poistoilmat. Pelkän takan kautta ei ilma vaihdu riittävästi. Onko liesituuletinta? Painovoimaisessa ilmanvaihdossa tulisi liesituulettimen siipipellistä olla pala pois että ilma vaihtuu vaikka tuuletin ei olisi päällä. Lisäksi jos keskikerroksessa on vessa tulisi siellä olla poistoilma hormiin tai oma erillinen poistoilma katon läpi.

Keskikerroksen raitisilmaventtiilit siis puuttuu, mutta asiasta selostin hieman ylempänä. Joo takka on kyllä vain lämmittämistä varten ja lämmitettäessä ilmaa vaihtuu luonnollisestti ja paljon. Liesituuletin on ja johdettu omaan hormiin ja huom! nykyään ei saa käyttää liesituulettimessa sitä haitari-alumiinia, vaan peltiputki jonka ympärillä palovillaa joka on metalliverkoitettu!! Vessa on "alipaineistettu" eli johdetaan kostea ilma suoraan ulos seinän kautta (siitä varmaan joku löytääkin sanomista )

Vintissä tulisi myös olla omat ilmanreitit. Usein keskikerroksesta nousee ilmaa vinttiin ja erityisen tärkeaa olisi miettiä vintin poistoilma. Onko vapaata hormia vai pitääkö laittaa katon läpi.

Tästä puhuinkin jo hieman ylempänä tässä viestissä, eli millaiseksi olen kaavaillut. Nykyään missään huoneessa ei ole tulo-/ menoilman kanavistoa, ainoastaan kellarissa ( onneksi )

Kun ilmanvaihto on mietitty ja kosteuskuormaa on saatu vähennettyä ilmanvaihdon kautta, voidaan miettiä eristystä. Jääkö vintille jonnekkin purueristystä? Millä katon vinoosuudet eristetään?

Joo, kun katto poistettu, korotetaan määräysten mukaan että saadaan oikeat ilmaraot. En ole vielä ajatellut jääkö purua, luultavasti ei, katsotaan mitä se rakekennusmestari ehdottaa.

Suurin kosteuskuorma tulee vintin kattoon. Pahimmat lahovauriot on vintillä on yleensä kun ei ole tuulettuvaa tilaa (täyteen tungettu villalla, eikös sinullakin ollut näin?) eristeen ja vesikaton välissä.

Joo kyllä näin oli.

Kosteus pyrkii ulospäin ja jos vastaa tulee liian tiivis pinta, tiivistyy kosteus siihen. Muovi on ihan hyvä asia oikeassa paikassa. Muovilla parannetaan rakenteen ilmanpitävyyttä ja estetään sisältä tulevan kosteuden pääsy rakenteeseen.

Totta tämäkin (kai), katsotaan mitä se insinööri siis ehdottaa

Itsekin mietin jossain vaiheessa pitäisikö kellarin ilman antaa nousta keskikerrokseen ja vasta sieltä ulos mutta koska kellari on kellari voi siellä olla vaikka mitä mikrobeja lattiassa ja seinissä joten parempi että ilma pysyy omassa kerroksessaan.

Tästä mainitsin siis edellä, kellarin ilma ulos hormiin imulla ja korvausilma yläkerrasta kellariin/ alakertaan. Olisi näin valmiiksi lämmitettyä kuivaa ilmaa. Miltä kuulostaa

Ainut huono puoli tuossa painovoimaisessa ilmanvaihdossa on sisäovet. Koska painovoimaisen ilmanvaihdon alipaine ei ole niin kova kuin koneellisessa ei ilma vaihdu kunnolla oven ollessa kiinni. Siihen ei auta raot oven alareunassa eikä mikään muu kuin pitää ovia auki.

On huonmattu, koska en ole vielä tehnyt vessan/ pesuhuoneen oveen reikiä alareunaan.. teen ne ensi viikolla.

Ongelmaksi asti tämä tosin muodostuu vasta kun on lapsia tai vieraita. Toivotaan että siihen mennessä on rikastuttu niin paljon että on varaa ostaa koneellinen ilmanvaihto jossa TULO ja POISTO samassa huoneessa.

juuri näin ja ei muuta kuin lotto-/ arpa onnea

Mineraalivillassa on kyl öljyemulsio sideaineena, jonka tehtävä on pitää kosteus pois villasta....joten se ei ime sitä sisäänsä.

Nimimerkillä villatehtaassa töissä

Ai.. jaa.. ok.. kiitos tiedosta, tämä olikin uutta. Saakos sun kautta RMT-asevelihintaan villaa

[Tomppa]

Niin, siis sanon sen vielä kerran , peltikattoni on väärin asennettu v. 92. Asennettu suoraan huovan päälle ilman minkäänlaista ilmarakoa ja naulat/ ruuvit asennettu pellin läpi pohjaan, siis vesiuran kulku-uraan. lisäksi se alkoi lievästi vuotamaan mm, kun tuuli painoi piipun "alle" lunta, eli liian lyhyet ne piipun alaosan reunapellit (mikä sitten onkin niiden virallinen nimi). Sitten samat pässinpäät asentelivat n 1/4 katon pinta-alasta mineraalivillaa ja peitti sillä kaiiki ilmaraot, joten osa ruoteista on märkiä, niskat ok.

Se että pellit on kiinnitetty profiilin pohjasta on aivan oikein kunhan kiinnitykseen on käytetty kateruuveja.Nykyään 90% profiilipelleistä kiinnitetään pohjakiinnityksellä vaikka ennen ne kiinnitettiinkin profiilin päältä.Vesiura sensijaan on se ura joka on limityksessä alle jäävän pellin reunassa eli vesiura ei jää näkyviin.Ne piipun alaosan pellit on "viralliselta" nimeltään juuripellit.
Ihan ei ole kuitenkaan asentajilla ole ollut homma hanskassa kun tuuletus puuttuu kokonaan ja piipun juuret vuotaa.Sinne piipunjuuren voisi olla ihan paikallaan laittaa profiilikaton harjatiivisteen pätkät jotka estävät tuiskulumen pääsyn pellin alle.Kyseessä on siis solumuovinen tiiviste jota saa jokaiselle profiilille oikean muotoisena.Toki jos koko katto menee uusiksi niin sittenhän et tarvitse tiivisteitäkään.

[almasi]

Eli luin (taas kerran) jostain, että olisi järkevää kierrättää rintamamiestalon ilmaa ylhäältä alas. Ylhäältä huoneista imettäisiin alakertaan ilma(lue. kellariin lämmin ilma) alakerran huonetiloihin vapaaseen ilmatilaan, korvausilma tulisi keskikerroksesta yläkertaan ja keskikerrokseen tulisi korvausilma ulkoa korvausilma venttiilien kautta. No sitten se yläkerrasta johdettu lämmin ilma imetään alakerran huoneista hormin kautta ulos. Koska ovet on suurimman osan yleensä kiinni kerrosten välillä ja huoneitten välillä, ilmankierron pitäisi onnistua. Miltäs nyt kuulostaa

En kyllä vieläkään ymmärrä mitä tällä säästetään. Nuo kanavapuhaltimet pitävät kuitenkin aikamoista ääntä ja en usko että hyöty on suhteessa työmäärään kaikissa putkivedoissa. Tietenkin jos alakertaan on tarkoitus myöhemmässä vaiheessa laittaa ilmanvaihtokone, poistoilmalämpöpumppu tmv. ymmärrän jo hyödyn ilmastointikanavissa. Itsekkin haaveilen poistoilmalämpöpumpusta, sellaisesta halvemmasta versiosta jossa raitisilma tulisi ulkoa räppänistä mutta poistoilma olisi koneellinen ja hukkalämmöllä saisi lämmitettyä vettä ja vaikka kellaria. Tai tietty parashan olisi kun sekä tulo- että menoilma olisi hallittua.

[almasi]

Niin, siis sanon sen vielä kerran , peltikattoni on väärin asennettu v. 92. Asennettu suoraan huovan päälle ilman minkäänlaista ilmarakoa ja naulat/ ruuvit asennettu pellin läpi pohjaan, siis vesiuran kulku-uraan. lisäksi se alkoi lievästi vuotamaan mm, kun tuuli painoi piipun "alle" lunta, eli liian lyhyet ne piipun alaosan reunapellit (mikä sitten onkin niiden virallinen nimi). Sitten samat pässinpäät asentelivat n 1/4 katon pinta-alasta mineraalivillaa ja peitti sillä kaiiki ilmaraot, joten osa ruoteista on märkiä, niskat ok.

Eli peltikattosi on suoran kiinni alushuovassa ilman tuuletusrimoja ja ruoteita. Alushuovan alla on varmasti umpilaudoitus, johon on alapuolelta tungettu villat kiinni. Osa katon aluslaudoituksesta on siis märkää, kattotuolit ok. Ja tämän kastumisen on aiheuttanut tuulettuvan tilan puute eristeen ja aluslaudoituksen välistä.
Käsitin jostain kirjoittamastasi viestistä että sinulla on korkea vinttikerros talossasi ja eristetty vinolapeosuus aika pieni, vintin sivut kylmänä varastotilana. Yläkolmiossa käsittämäni mukaan on tuulettuva tila (130cm?). Eli ensiarvoisen tärkeää olisi saada poistettua eristeet jotka kiinni aluslaudoituksessa ja tarkastaa että räystään alta pääsee ilmaa vinttiin ja ilma poistumaan päädyissä räystään alla olevista räppänistä.
Vuotaako katto muualta kuin piipunpellityksen juuresta? Koska kattosi on noinkin uusi ja jos piipun juuren saisi tiivistettyä pitäväksi, voisi joltain asiantuntijalta selvittää mitä riskejä olisi jos ei kattoa vielä remontoisi. Peltikatto kondensoi yleensä paljon, mutta jos kondenssivesi pääsee jostain poistumaan ja alushuopa on myös vaihdettu ja ehjä, mitkä on riskit?

[Vtec-Mies]

En kyllä vieläkään ymmärrä mitä tällä säästetään. Nuo kanavapuhaltimet pitävät kuitenkin aikamoista ääntä ja en usko että hyöty on suhteessa työmäärään kaikissa putkivedoissa. Tietenkin jos alakertaan on tarkoitus myöhemmässä vaiheessa laittaa ilmanvaihtokone, poistoilmalämpöpumppu tmv. ymmärrän jo hyödyn ilmastointikanavissa. Itsekkin haaveilen poistoilmalämpöpumpusta, sellaisesta halvemmasta versiosta jossa raitisilma tulisi ulkoa räppänistä mutta poistoilma olisi koneellinen ja hukkalämmöllä saisi lämmitettyä vettä ja vaikka kellaria. Tai tietty parashan olisi kun sekä tulo- että menoilma olisi hallittua.

Terve taas! Sorry kun en ole kerennyt linjoille
Hyötynä olisi tasainen lämpö ja kosteus koko talossa ja varmasti vaihtuva ilma. Mitään ilmanvaihtokonetta tai poistoilmalämpöpumppua tmv. en ole laittamassa. Näihin vanhoihin taloihin ei saa semmoisia laittaa, saattavat kuivattaa liiaksi. Puurakenne tykkää parhaiten 20-60% suht. ilmankosteudesta. Itsellä tippui nyt talven alla 30% alimmillaan. silti kurkku ei kuivannut.. tosin mulla on vaan semmoinen halpa ikean mittari, mutta suuntaa antava. nyt olis 40%.
Kanavapuhaltimiakin on monenlaisia ja itse yksiköt olisi alkerrassa "meluamassa". En nyt ole sellaisia laittamassa koska säilytän hengittävän rakenteen.

[Vtec-Mies]

Eli peltikattosi on suoran kiinni alushuovassa ilman tuuletusrimoja ja ruoteita. Alushuovan alla on varmasti umpilaudoitus, johon on alapuolelta tungettu villat kiinni. Osa katon aluslaudoituksesta on siis märkää, kattotuolit ok. Ja tämän kastumisen on aiheuttanut tuulettuvan tilan puute eristeen ja aluslaudoituksen välistä.
Käsitin jostain kirjoittamastasi viestistä että sinulla on korkea vinttikerros talossasi ja eristetty vinolapeosuus aika pieni, vintin sivut kylmänä varastotilana. Yläkolmiossa käsittämäni mukaan on tuulettuva tila (130cm?). Eli ensiarvoisen tärkeää olisi saada poistettua eristeet jotka kiinni aluslaudoituksessa ja tarkastaa että räystään alta pääsee ilmaa vinttiin ja ilma poistumaan päädyissä räystään alla olevista räppänistä.
Vuotaako katto muualta kuin piipunpellityksen juuresta? Koska kattosi on noinkin uusi ja jos piipun juuren saisi tiivistettyä pitäväksi, voisi joltain asiantuntijalta selvittää mitä riskejä olisi jos ei kattoa vielä remontoisi. Peltikatto kondensoi yleensä paljon, mutta jos kondenssivesi pääsee jostain poistumaan ja alushuopa on myös vaihdettu ja ehjä, mitkä on riskit?

Huopa on alkuperäinen huonokuntoinen 50 lukuinen. Pelti suoraan huovan päällä saa huovan vettymään eli olemaan miltei aina kostea, koska ei ole mitään ilmakiertoa mikä huovan ylä- ja pellin alapintaa kuivaa. Itse asiassa huomasin just että pelti on alkanut pintaruostumaan.. se väärä asennus ja jatkuva kosteus! Urakoitsijoita on käynyt ja ovat olleet vaan sitä mieltä että ei ole järkeä säästellä tommoisia. Myös urakoitsujoiden takuut monesti raukeaa siinävaiheessa kun paskoja osia yrittää säästellä. Kyllä olen sitä mieltä että uusiksi vaan. Niissä urakkatarjouksissa on sillain pieni tuo ero että jättääkö vanhoja vai ei. Lisäksi kun mitää oikoa pintoja niin.. uusi vaan. Vesikatto on talon tärkein rakenne.