Rakentavaa kriitiikkiä salaojittavista eristeistä?

[tuokki]

Tiivistetty murske ulospäin luiskattuna on OK. Onhan sielläseinänvierustalla hyvä pystysalaojitu vedenpainetta tarvittaessa poistamassa.
Joskus olen nähnyt rinnetaloissa salaojasepelin tuodun ylös asti, jolloin seinän vierellä ylärinteen puolella on valtava pintavesikaivo ja pintavedet menevät tehokkaasti perustuksiin.
Hyvää on yritetty, kuitenkin ajattelemattomasti.

Tarkoitatko tällä sitä, että jos laittaa murskeen salaojasta ylös asti se itseasiassa toimii, kun kaivo keräten myös kaiken mahdollisen pintaveden seinän viereen ? Onko siis fiksumpi ratkaisu laittaa se sora vain salaojaputken ympärille ja seinää vasten 100:n Fuktisolia ja sen eteen suodatinkangas ja sama tiivis maa joka sokkerin vieressä on ollutkin. Fuktisolin päälle lista pintaveisä vastaan ja rännien vedet erillisen putkiston kautta viemäriin (ei salaoja) ?

T: Tuokki

[Matti Alander]

Olet ymmärtänyt asian oikein. Rakennustapaohjeen ympäristöministeriö C 2 kosteus mukaan suositellaan pintaan 200 mm paksua vesitiivistä kerrosta.
Fuktisol tekniikalla n. 2/3 osaa kaivannosta voidaa täyttää yleensä kaivumassoilla, joissa ei ole yli kymmen senttisiä kiviä. Mikäli maaperä on kivistä on hyvä heitellä täyttövaiheessa pienemmätkin kivet kaivannon ulkoreunaan rikkomasta levytystä.
Jos taas tarvitaan kantavuutta joudutaan kaivanto täyttämään kantavalla murskeella esim 0-32 mm tiivistäen 30 cm kerroksina. Tiivistettäessä kannattaa käyttää harkintaa, jottei riko rakenteita, nykyaikaisen täryn isku on varsin raju varsinkin jos käyttää jotain 450 kg versiota.
Suodatinkangasta liikuntasaumoineen käytetään aina hienoaineksen ja salaojituskerroksen välissä, jotta salaojituskerrokset pysyvät mahdollisimman puhtaina haitallisista hienoaineksista.
Salaojaputken selän tulisi sitten olla joka paikassa betonisen anturapinnan alapuolella ja putkituksen alla 100 mm salaojittavaa sepeliä esim. 8-16 mm.
Yleinen virhe joka teettää turhaa työtä on, että kaivanto kaivetaan liian matalaksi, helpompi on tehdä aavistuksen ylisyvää ja täyttää sepelillä, jolloin kaadotkin tulee helposti vaikka haravalla.
Mikäli antura on epämääräinen on se monasti helpointa laudoittaa parilla laudalla ja valaa muotoonsa. Epätasaista anturaa on vaikea levyttää ja hyvä tuote rikkoontuu turhaan.
Asennusohjeiden mukaisesti toteutettuna seinä hengittää hyvin ulospäin, eikä kapillaarisesta kosteudennoususta ole enää huolta.
Meni vähän ohi aiheen, mutta on varmasti hyödyksi asennettaessa.

[Spautio]

Itse olen ihmetellyt jo pidempäänkin tuota salaojaputken alle laitettavaa salaojittavaa sepeliä, joka muodostaa käytännössä salaojaputken alle ojan jota pitkin vesi juoksee, ja salaojat pysyvät kuivina. Edellisen rinnetalomme rakennusaikanakin tuota kritisoin mutta tyydyin sitten toteuttamaan homman suunnitelmien mukaisesti kun ei kenelläkään ollut antaa parempaa neuvoa asiasta. Tietty tasauskerroksen tein hiekasta, kun eihän salaojasepeli pysy millään tavalla muodossaan).
Talossamme oli tosiaan 7 vuoden asumisen jälkeen salaojat täysin sellaiset ettei niissä ollut ikinä virrannut pisaraakaan vettä (ostaja kuvautti ne). Tosin talon alla oli tietty mursketta 400mm, ja seinustat täynnä salaojasepeliä joten siellähän se vesi juoksi myöskin kohti avo-ojaa.
Eikö saneerauskohteessa voisi ajateltavan parhaana ratkaisuna olevan laittaa tietty salaojaputket niin syvään kuin saa (siis kohtuus mukana, ehka maks 200-300mm anturaa alemmas, ja putken alle hiekkatäyttö, ja putken alle tietty suodatinkangas?
vai onkos tässä taasen riskinä se että suodatinkangas muurautuu ajan myötä umpeen hienoaineksesta tms? Joka tapauksessa arvelisin että jos putken alla on 100mm salaojasoraa niin ei putki ala täyttymään kuin vasta siinä vaiheessa kun tuo putken alla oleva "salaojasepelioja" on täynnä?

[Hower]

Itse olen ihmetellyt jo pidempäänkin tuota salaojaputken alle laitettavaa salaojittavaa sepeliä, joka muodostaa käytännössä salaojaputken alle ojan jota pitkin vesi juoksee, ja salaojat pysyvät kuivina.

Joo, ja vettähän voi sinänsä helposti jäädä makaamaan paikoilleen jos kaivonnassa ei ole kaadot kunnossa ja uskotaan sepelipinnan kaatoihin.
Elikkä kun:

helpompi on tehdä aavistuksen ylisyvää ja täyttää sepelillä, jolloin kaadotkin tulee helposti vaikka haravalla.

Tähän Matin ohjeeseen voisi lisätä, että ne kaivannon kaadot kyllä pitää olla oikein. Ei se auta, että väärään suuntaan kaatava maa peitettään sepelillä ja kivet haravoidaan oikeaan kaatoon salaojan alle. Vesi kun makaa maan pinnasssa ja menee sen kaatojen mukaisesti sepelikerroksessa jos menee. No nouseehan se vesi joskus salaojaputkeenkin ja valuu sitä pitkin jos maanpinta on väärin, mutta turha kai sitä vettä on siellä säilöä?

En oo ikinä nähnyt meidän salaojien tarkastuskaivoissa vettä.

[Ves_ku]

Mun mielestä salaoja on hyvä kun sen putkituksessa ei vesi kulje kuin purkukohdassa veden olessa korkella. Tämä luonnolisesti silloin kun putki on oikealla syvyydellä, oikein asennettu ja sepelin alla kaato oikein. Eli puoleen perustukseen kaivettu putki ei edellämainitun ehdon täytyttä ole hyvä salaoja.

[Spautio]

Mun mielestä salaoja on hyvä kun sen putkituksessa ei vesi kulje kuin purkukohdassa veden olessa korkella. Tämä luonnolisesti silloin kun putki on oikealla syvyydellä, oikein asennettu ja sepelin alla kaato oikein. Eli puoleen perustukseen kaivettu putki ei edellämainitun ehdon täytyttä ole hyvä salaoja.

No mutta eikös olisi sitten ihan sama tehdä vaikka suodatinkankaalla ympäröity sala-salaoja sepelistä ja jättää salaojaputki kokonaan pois, jos sen putken toiminnallisuus kuitenkin torpataan antamalla vedelle mahdollisuus kulkea sen alla olevassa sepelikerroksessa? Vai onko nykyään ajatuksena se että salaojat toimivat ns. hätävarokeinona, ja niihin kuuluu veden nousta ainoastaan talva-aikoina tms?
Kuinka hallittua on salaojavesien virtaus siellä salaojaputkien alla olevassa sepelikerroksessa, päätyvätkö ne lopulta muka oikeaan osoitteeseen eli putkeen ennen purkuliitäntää? Eikös tuossa ole sitten vaaranba se että kovasti kuormitettu purkupään salaojaputki (tai sen suodatinkangas) tukkeutuu ajan myötä?

[Ves_ku]

Mun mielestä salaojaputki on lähinnä se avoin varakanava jossa vesi viimeistään siinä vaiheessa kulkee jos/kun sepelipatja on tukossa tai ylipäätään edes on jotain salaojitettavaa. Tukkiutuminenkin on kuitenkin aika epätodennäköistä jos salaojasepeli levitetään alusta alkaen suodatinkankaan päälle ja sepeli pyritään vuoraamaan mahdollisimman hyvin maa-ainesten sekoittumiselta.

Loppuviimein harvassa on ne kohteet joissa oikeasti on tarvetta pohjaveden laskuun salaojalla. Eli se, että putkesta ei koskaan ole vettä tullut ei automaattisesti ole toimimattomuuden, tukoksen, väärän asennuksen tms. merkki vaan kertoo useinmiten hyvästä rakennuspaikasta. Oletusarvohan ei kumminkaan ole se, että rakennetaan normaalin pohjavesitason alle.

[PTM]

Meillä ei saatu salaojia anturan alapuolelle, kallio tuli jostain kohti vastaan. (pitäis löyttää vanhat valokuvat niin näkisitte miten saatiin tehtyä.)
Mutta tähän hätään rinteen yläpuolella oleva kaivo näyttää nyt tältä jonka halusin/saatiin kaivettua 30cm anturan alapuollelle ja täytin pohjan soralla. Kaivon pohja on noin 10cm anturan alapuolella.


Kaivossa on vettä yleensä keväisin kun lumet sulaa ja muutenkin pohjavesi ylempänä tahi kunnon rankkasateen jälkeen.

Talon/rinteen alapuolella kaivo näyttää tältä.

vedenpinta on aikalailla sama kuin ensimmäisen kaivon. Kuvan kaivosta menee putki viimeiseen kaivoon mikä purkaa sitten vedet 40m päähän ojaan.

Okei kellaria tehdessä kun kaivettiin savet pois yläpuolelle saatiin laitettua ehkä 20cm soraa mutta rinteen alapuolelle sitä sitten tuli huomattavasti enemmän n 40-50cm. keskellä kellaria oli kallio joka kaatoi talosta ulospäin sekä rinteen alapuolelle.

Huvittais kyllä tietää korkeus ero noitten kaivojen välillä. ehkä otan huomenna töistä laserini mukaan ja mittaan :D
Palatakseni vielä kovaan vesisateeseen tai päivän kestävään sateenseen yleensäkkin niin alakaivossa käy lorina tulevasta salaoja putkesta. Kosteutta ei nouse kellariin, ainostaan kylläkin toi yks kohta mistä on kuva toisessa aiheessa, mutta sekin vähäistä.

[PTM]

Mun mielestä salaojaputki on lähinnä se avoin varakanava jossa vesi viimeistään siinä vaiheessa kulkee jos/kun sepelipatja on tukossa tai ylipäätään edes on jotain salaojitettavaa. Tukkiutuminenkin on kuitenkin aika epätodennäköistä jos salaojasepeli levitetään alusta alkaen suodatinkankaan päälle ja sepeli pyritään vuoraamaan mahdollisimman hyvin maa-ainesten sekoittumiselta.

Loppuviimein harvassa on ne kohteet joissa oikeasti on tarvetta pohjaveden laskuun salaojalla. Eli se, että putkesta ei koskaan ole vettä tullut ei automaattisesti ole toimimattomuuden, tukoksen, väärän asennuksen tms. merkki vaan kertoo useinmiten hyvästä rakennuspaikasta. Oletusarvohan ei kumminkaan ole se, että rakennetaan normaalin pohjavesitason alle.

Rinteesen rakennetut on omalajinsa
Meilläkin anturassa n. 15cm pykälä. noin puolessa välin.

[Ves_ku]

Mitä tarkoitit rinteeseen rakennetun omalajisuudella? Jos kallioo ei tule vastaan niin salaoja niin syvälle, että se on alimman perustuskorkeuden alapuolella. Tietenkin rinteessä tulee vajovesien kanssa ongelmaa viettävän maan vuoksi. Tästä syystä pintamaan muokkaukset näyttelee suurta roolia veden pois pitämiseksi perustuksista.

PTM:n talo tais vielä lisäks olla kalliossa kiinni. Se on oma lukunsa veden kulkeutumisen suhteen, pirulainen kun tuppaa halkeamia yms. pitkin menemään mihin sattuu (usein väärään paikkkaan). Lisäksi se luonnollisesti ilman louhintaa rajotoittaa salaojien korkoa. Usein kallioon kiinni rakennetulle kellarilliselle talolle on ammuttu kuoppa johon lähi alueen vedet takuulla alkaa kertymään. Oman lisänsä tekee kallioon ammunnassa tulleet lisä säröt. Tästä syystä en kallioo pidä hyvänä rakennuspaikkana. Tokihan se tukeva perusta on, mutta niin monta muuta haittaa siinä tulee mukana. Tosin en pidä hyvänä rakennuspaikkana tätä oman mökin entistä järvenpohjaakaan joka lukeutuu niihin tapauksiin joissa oikeasti salaojilla joudutaan pohjavettä laskemaan.

[PTM]

Mitä tarkoitit rinteeseen rakennetun omalajisuudella? Jos kallioo ei tule vastaan niin salaoja niin syvälle, että se on alimman perustuskorkeuden alapuolella. Tietenkin rinteessä tulee vajovesien kanssa ongelmaa viettävän maan vuoksi. Tästä syystä pintamaan muokkaukset näyttelee suurta roolia veden pois pitämiseksi perustuksista.

PTM:n talo tais vielä lisäks olla kalliossa kiinni. Se on oma lukunsa veden kulkeutumisen suhteen, pirulainen kun tuppaa halkeamia yms. pitkin menemään mihin sattuu (usein väärään paikkkaan). Lisäksi se luonnollisesti ilman louhintaa rajotoittaa salaojien korkoa. Usein kallioon kiinni rakennetulle kellarilliselle talolle on ammuttu kuoppa johon lähi alueen vedet takuulla alkaa kertymään. Oman lisänsä tekee kallioon ammunnassa tulleet lisä säröt. Tästä syystä en kallioo pidä hyvänä rakennuspaikkana. Tokihan se tukeva perusta on, mutta niin monta muuta haittaa siinä tulee mukana. Tosin en pidä hyvänä rakennuspaikkana tätä oman mökin entistä järvenpohjaakaan joka lukeutuu niihin tapauksiin joissa oikeasti salaojilla joudutaan pohjavettä laskemaan.

Itse asiassa kalliota ei ole louhittu yhtään. Eli talo seisoo osittain suoraan peruskallion päällä.

[PTM]

Autotallin laittia on esim tällä hetkellä ylämään puoleltakin alempana mitä antura on, joka on kallion päällä. Niin eipä toi vesi keväsinkään tuu sisälle :)

[Juha_P]

Tuota salaojittavan eristeen ja salaojien symbioosia olen pohtinut.
Siis periaatteessa ja teoriassa sokkelista/anturasta kosteus työntyy eristeeseen, jossa se tiivistyy ja valuu salaojan pois hoidettavaksi. Mutta päätyykohän sitä oikeasti purkuputkeen asti lopulta.
Eihän sitä kapillaarisesti nousevaa vettä, joka sitten höyrynä eristeeseen päätyy, voi litramääräisesti paljoakaan olla. Jollei sokkeli suoranaisesti vedessä makaa. Eikä pitäisi maata jos ne salaojat on oikealla korkeudella.

Lieneekö niin, että vedelle syntyy kierto maasta sokkeliin > sokkelista eristeeseen > eristeestä maahan jne. Salaojasysteemi vie sitten "ylimääräiset" pois.

Niin tai näin, pääasia on se ettei kosteus tässä systeemissä kulkeudu sisälle kellariin kuin korkeintaan lattianrajassa.

[Matti Alander]

Keskustelu käy vilkkaana ja moni asia pääsee tietoisuuteen OK.
Tarkoituksenahan on kuivata betoniseinää, eikä sinänsä maata. Maassa on aina lähes 100 prosentin suhteellinen kosteus.
Oikeastaan savipatjoilla on hyödyksikin veden imeytyminen savipatjaan ja vasta lopun veden kuljettaminen salaojituksella pois alueelta.
Salaojitus on isompi kokonaisuus, eikä pelkkä putki ja siihen kuuluu pohjan sepelöinti ja pystysalaojitus. Salaojittavilla eristeillä lisäksi lämmöneristys, kosteuseristys, kapillaarikatko ja kuivaajana vesihöyryn, oikeastaan vesikaasun avulla toimiminen.
Vesi virtaa aina helpointa tietä ja juuri sepeliä käytettäessä on todellisuus, että harvoin on vettä putkessa, eikä sitä pidä pelästyä. Ongelmia on vasta kun putken päät tarkastuskaivossa ovat veden alla.
Kalliossa kiinni olevat rakenteet ovat niitä vaikeimpia ratkottavia, mutta maalaisjärjellä nekin saadaan monasti selvitettyä.
On totta että harvemmin salaojitusta tarvitaan, mutta hyvä se on silti olemassa ja nukkuu yönsäkin paremmin. Kuuluuhan se kuitenkin kokonaisuuteen jolla talon kosteusteknistä toimintaa parannellaan.

[irpac]

Miten vanhassa täystiilitalossa maanvaraisessa kaksoipojassa alimman laatan päällä, toimiiko fuktisol? Eli miten edetä alemman laatan päältä rakentamalla oikeen, kun kapilaarikatkoja ei ole ?