Kattoremontti omin voimin

[markokoo]

Elikkäs 130 m2 konesaumakattoa, miehistöluukku, lapetikkaat, piipunhattu + pellitys, rännit, 4 kpl syöksyjä, vanhan purku, pohjatyöt oikaisuineen eli sormeakaan en nostanut homman eteen ja laskun loppusumma oli 5500 €

Suuret on haitarit suomenmaassa. Isäukko kyseli paikallisesta pelliliikkeestä maaseutupitäjällä tarjousta mökin laajennuksen yhteydessä tehtävästä pellityksestä. Pinta-ala oli kokonaisuudessaan jotain 110-120 m2 luokkaa. Tarjous oli 9800 ja siihen olisi pitänyt tehdä itse umpilaudoitus koko alalle ja muut valmistavat työt, eli sisälsi pelkät pellitykset. Ei tainnut olla rännejä tai piipun pellitystäkään. Tuohon mökkeröön tuli huopa.

[Laurakaisa]

Ei aluskatteesta haittaakaan ole, jos tuuletus toimii molemmin puolin ja ratkaisut on tehty katseenkestävästi. Monesti kuitenkin näkee että rakennetta paksunnetaan holtittomasti kun rimaa on moneen kertaan ristissä, ja sitten lopputulema on vähän kuin talolla olisi patja katolla.

Lainaan Oton ilmaisua: Tämä. Minua on monesti mietityttänyt, eikö ihmisiä kiusaa se, minkä näköiseksi talo muuttuu sen jälkeen kun siihen on nykäisty moderni peltikatto päälle? Talo kököttää niska kyyryssä kaksin- tai kolminkertaiseksi entisestä paisuneen räystäslinjan alla. Vai onko niin että tuo ei satu kuin omiin pilkunviilaussilmiini, mene tiedä. Joka tapauksessa tuo oli yksi painavimmista syistä valita meille se helkkarinmoista nysväämistä ja nyhertämistä ja edelleen jatkuvaa remonttikammoa aiheuttanut huopakatto...

[tuokki]

Lainaan Oton ilmaisua: Tämä. Minua on monesti mietityttänyt, eikö ihmisiä kiusaa se, minkä näköiseksi talo muuttuu sen jälkeen kun siihen on nykäisty moderni peltikatto päälle? Talo kököttää niska kyyryssä kaksin- tai kolminkertaiseksi entisestä paisuneen räystäslinjan alla. Vai onko niin että tuo ei satu kuin omiin pilkunviilaussilmiini, mene tiedä. Joka tapauksessa tuo oli yksi painavimmista syistä valita meille se helkkarinmoista nysväämistä ja nyhertämistä ja edelleen jatkuvaa remonttikammoa aiheuttanut huopakatto...

Tuo räystäslinjan paksuus ei aina johdu pelkästään katon paksuudesta. Tuntuu olevan muotia (joillakin katon rakentajilla), että laittavat 1 räystäslaudan tilalle kaksi tai jopa kolme lautaa. Vaikka katto ei siis paljoa paksunesi ja pakottaisi räystäslaudat tuplaavaan ratkaisuun.

Olen tässä meidänkin kyllä nähnyt tuollaisia virityksiä. Eivät todella ole kovin nättejä muuten sirossa ja pienessa rintamiestalossa. Isomma (uudessa) talossa toimvat paremmin. Itse jouduin laitattamaan kolme lautaa juuri katon paksunemisen takia (mm. ketjussa aikaisemmin mainitujen syiden takia).

T: Tuokki

[Oto Hascak]

Lainaan Oton ilmaisua: Tämä.

Se on hyvä ja tyhjentävä ilmaisu, kyllä sitä muutkin saavat käyttää todetessaan, että joku sanoi jotain hyvää tai tarkoitus on johonkin tarttua. Kyseisen ilmaisun, siis tämän, tilalla voi käyttää myös ilmaisua näin.

[NO H2O]

Kannattaa huomioida palokuorma kattoremontteja tehdessä.

Tunnetuin tapaus lienee se jossa tasakattoisen talon katto oli muutettu harjakatoksi, jättäen vanha katto uuden alle. Talo siis paloi muutamia vuosia sitten rähjähdysmäisesti...

[KariFS]

Kaipa noihin uudennäköisiin laudoituksiin sitten silmä tottuu, ainakaan minun mielestä esim PTM:n keltaisen talon räystäät eivät näytä yhtään pahoilta. Meillä on samanlaiset, laitettu edellisen omistajan toimesta profiilipellin laiton yhteydessä. Sopusuhtaisuus riippuu myös talon muusta ilmeestä, eli jos on pystylaudoitus, nurkissa ja ikkunoiden ympärillä 3-4" vuorilaudat jne, niin aika hyvin istuu mielestäni vähän leveämmät räystäslaudoituksetkin. Mutta sitten sellaisessa talossa missä on vaikkapa perinteinen vaakapaneli ja ikkunoissa pelkät smyygit, eikä vuori- tai nurkkalautoja, niin siinä varmaan leveä räystäslauta on raskaan näköinen.

Ei tämä meidän katto aivan sellainen ole kuitenkaan minkä itse wannabe-esteetikkona laittaisin, mutta olkoon noin, reilu kymmenen vuotta on katolla ikää, joten voi olla että joskus kuuskymppisenä sen sitten laitatan uusiksi jos henki vielä pihisee ja tuossa asutaan. "Sitten joskus" tulee konesaumakatto ja piipusta lähtee pellitys pois, mutta se tosiaan sitten joskus.

Muuten olen sitä mieötä että vanhat moskat kannattaa purkaa alta pois. Meillä on alunperin ollut tiilikatto, ja aluskatteena päre. Päreet on jätetty sinne ja aivan kuiva se katto on niiltä osin mistä pääsee näkemään. Päre on kuitenkin turhaa palokuormaa, joten jos ja kun katto joskus uusitaan, päreet saavat lähteä ja tilalle tulee raakaponttilaudoitus ja päälle tosiaan se konesauma. Varmaankin

[Keijo]

Tyhmä omitoimiremontoija kysyy, että miten se palokuorma vähenee, jos päreen tilalle tulee raakapontti? Jos puinen aluskate korvataan modernilla muovisella, niin sitten palokuorma voisi pienentyä, mutta kyllä se raakapontti palaa siinä kuin pärekin.

[kappalainen]

Tyhmä omitoimiremontoija kysyy, että miten se palokuorma vähenee, jos päreen tilalle tulee raakapontti? Jos puinen aluskate korvataan modernilla muovisella, niin sitten palokuorma voisi pienentyä, mutta kyllä se raakapontti palaa siinä kuin pärekin.

Olisiko palonopeus hitaampi. En ole perehtynyt.
Lisääntyy se paloturvallisuus kun vaihdetaan purut vaikka kivivillaan. Silti siellä on se puinen runko edelleen.

[KariFS]

Tyhmä omitoimiremontoija kysyy, että miten se palokuorma vähenee, jos päreen tilalle tulee raakapontti? Jos puinen aluskate korvataan modernilla muovisella, niin sitten palokuorma voisi pienentyä, mutta kyllä se raakapontti palaa siinä kuin pärekin.

Emmätiä. "Palokuorma" saattoi olla väärä termi, mutta jos nyt koittaa vaikka tulitikulla enste sytyttää laudanpätkää kyljestä palamaan ja sitten pärekasaa, niin "tö point" selvinnee

Jotenkin kun ajattelee että päreet ovat siellä missä ovat, eli pellin alla ilmarako molemmin puolin, niin voisi kuvitella että "veto" on aika muikea, jos sattuu kipinän jostain saamaan. Purut ja piiruthan eivät kovin helposti pala yksinään, saati kivivilla, mutta päreenkaltaisia puunpalasiahan käytetään esim sytykkeenä.

[lehmikangas]

"Palokuorma" saattoi olla väärä termi, mutta jos nyt koittaa vaikka tulitikulla enste sytyttää laudanpätkää kyljestä palamaan ja sitten pärekasaa, niin "tö point" selvinnee

Ja tätä kun ajattelee, niin nykyvaatimus palavien materiaalien etäisyys savupiipusta on vähän erikoinen. Olikohan että alle 3 senttinen lauta saa olla piipun pinnassa kiinni (eli esim huopakaton alla raakapontti), mutta se kattotuoli kun on 5 cm paksua, niin pitää olla 10 cm kaukana.

[säkäri]

Jaahas, palataas siihen alkuperäiseen asiaan.
Pyysin tarjousta Jaakko-tuotteelta, eli kattopellit,räystäs- ja päätylistat 200m2=2600€ sis.rahti. Musta tiilikuvio.
Tähän vielä aluskate, raakalaudat, rännit ja syöksyt,,,,, niin voitais päästä rehvakkaasti laskien 4000€, eli nyt näyttää pahasti siltä et alan itte vääntämään uutta katetta kattoon.

Tosta otsalaudotuksesta, omilla kulmilla näkee suht paljon kolminkertaista laudoitusta, kun naapuritalo joka samanikäinen niin siihen on lätkästy vain ylin ja alin laudotus... tiiä sitten.

Ja sitten aloin laskemaan kuinka paljon menee rahaa salaojituksen ja sadevesiputkien laittoon, kaivurivuokran ja soran kera....

[kyssäkrääkky]

kuka noin halavalla tekee?


"Kirjoittaja Jarppi78 päivämäärä Ti Loka 23, 2012 15:53

Ja loppulasku tuli nyt kattoremontista... . Elikkäs 130 m2 konesaumakattoa, miehistöluukku, lapetikkaat, piipunhattu + pellitys, rännit, 4 kpl syöksyjä, vanhan purku, pohjatyöt oikaisuineen eli sormeakaan en nostanut homman eteen ja laskun loppusumma oli 5500 € + 500 m lautaa joka oli 249 € (ostin ite).. työn osuus olikohan n. 2500 € jos oikein muistan eli siitäkin tulee vielä takasin :)"

[tessu]

Naapuriinkin nakerrettiin peltikattoa kesällä muutaman viikonajan! no ei ne jokapäivä ees katolla ollu mut hintaakin tuli
siks toiseks jos on entinen huopakatto ja sen alla laudat ok niin mitäs se enää tarvii kun pellin päälle,noin ne teki tässäkin -70 luvulla ja onhan se siel pysyny vaikka sillon naulattiinkin ja hurjalta tuo nyt kuulostaa,tosin on jo entiset omistajatkin haudassa et hyvinhän se kesti

[säkäri]

Terve taas,
palaan tähän vanhaan aiheeseen... mutta, olen nyt pari viikkoa miettinyt ratkaisua jottanotta kattoremontin aloittaisin nyt talvisaikaan.
Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon? Kattoremppoja kyllä tehdään talvella, mutta en ole saanut päähän mitä ns. huonoja puolia talvella remppaamisessa
voi olla, kuin lyhyt valoisa aika, kova pakkanen jne.? Jos yön aikana sataa lunta esim. uusien rimoituksien päälle, niin pitääkö vaan karkeasti harjata lumet hyvin alta pois ennen kuin tulee pellit paikalleen? Mitäs jos tuiskulunta pääsee keskeneräisen pellityksen alle? Haittaako jos lunta hieman jää....?

Edellistalvena näin kun yhteen torppaan tehtiin talvella uus tiilikate, mutta niillä kävi munkki kun 3 päivään ei tullut lunta... nyt sitä valkoista sontaa on taas ripotellut jatkuvasti....

Kyseessä siis ehjän huovan päälle laitettava peltikate.

[Kuvaja]

En ole kattoa talvella tehnyt. Muita pikku askareita kyllä.
Noita jo mainitsemisia asioita ei kannata sivuuttaa. Kylmä on oikiasti kylmä, kun on pakko tehdä ja aikataulu tiukka. Vaikka nyt ei siltä tuntuiskaan, niin sitten kun on tilanne päällä, tulee lieleen vähän oikoa sieltä täältä... Lumi on liukasta ja hankaloittaa liikkumista. Ja jos sitä lunta yhtään satelee ja sen päällä liikku, tiivistyy se jääksi. Ja jäätä ei voi harjata. Eli se lumi esim. katolla laudoituksen päällä voi olla harmina.
Mutta siis itse tekemisestä ei ole kokemusta.