alspe kirjoitti:Osaisko joku kommentoida näitä ilmavirtoja ja paine-eroja venttiilien yli joita mittasin talosta.
LTO-kone Vallox 95, tuloa ja poistoa keski- ja yläkerroksessa. Kellarissa on hormipoisto.
1.krs:
tulo 7 Pa, 7 l/s
poisto 80 Pa, 21 l/s
-70 Pa ja -14l/s
2.krs
3 tuloa yht. 29 l/s (paine-erot venttiileissä noin 10 Pa)
2 poistoa yht. 20 l/s (paine-erot venttiileissä noin 80 Pa)
-70 Pa ja +9l/s
Kokonaisuus on noin -5 l/s. Kummaista on, että yläkerrokseen tulee enemmän kuin poistuu ja se miksi painehäviöt tuloventtiilien yli on niin pienet ja poistoissa niin suuret? Voisiko tätä saada tasattua siten, että avaa ylemmän kerroksen poistoja? Mahtaisko tällöin 1.krs poisto määrä pienentyä ja se erotus poistuvan ylhäältä? LTO-kone on 2.krs:ssa
Olisko tähän kellään mitään vinkkiä miten saisin tuloa enemmän 1.krs:een? Avaanko kylmästi tuloa tai kiristän 2.krs tuloja? Entä pittäkö poistoja, kuristetaanko niitä jos kuristetaan kakkosen tuloa jotta paine-ero pysyy oikeana?
Kenellä koneellinen tulo tehty RMT:hen?
osaako joku sanoa voiko koneellista ilmanvaihtoa saada edes säätämällä tasapainoon jos IV-koneen puhaltimien suoritusarvot ovat esim. 85 l/s tulo ja 95 l/s poisto kuten on Vallox 95:ssa? Toimiiko kone niin, että jos kuristat poistoa jostain niin toisaalta se imee kahta kauheammin niin kauan kuin puhaltimen paineenkorotus riittää? Näyttäisi olevan aika jytky puhallin nimenomaan poistossa, 130Pa. Tulopuolella 75 Pa puhallin. Onkohan tuo juuri sitä varten, ettei kokonaisuutta saa niin helposti säädettyä "väärin" vaan pysyy alipaineisena?
mvaarimo kirjoitti:Käytätköt testo 510 painemittaria? Ja siihen liitettynä pitot-putki? Voiko näin ilmamäärät tarkistaa nykyisillä venttiilien säädöillä poistamatta venttiilejä? Mittari näyttää m/s mutta onko sitten siitä helppoa laskea litrat? Tarkoituksena ei olisi heti mennä säätämään venttiileitä, vaan ainoastaan tarkistaa että ne on säädetty oikein. Tarviiko mittaukseen myös muita apuväineitä, esim sellaista muovista mittaustulkkia ja –koukkua?
Minulla on Testo 510 + koukku ja letkut. Venttiileistä mitataan paine-ero huoneen ja venttiilin välillä. Koukulla mitataan staattinen paine eli koukku pitää saada yleensä venttiilin taakse tai muuhun kohtaan, jossa virtaus ei puhalla suoraan putkeen.
Kaava, jolla se litramäärä lasketaan on qv = k x paine-eron neliöjuuri. (Minun ja Fläktin kirjan mielestä tuossa sloisan viestin kaavassa on kirjoitusvirhe) K-arvo katsotaan avautuman mukaan taulukosta tai jos kierteen nousu on tiedossa, niin saahan sen avautuman kierroksistakin laskettua. Jos venttiilin mukana tulee se käyrästö (graafinen) taulukko, niin siitä voi katsoa arvot myös suoraan ilman laskinta.
Se tulkki on kätevä, mutta saman asian ajaa kyllä työntömittakin. Sähköinen versio, jossa on nollaus helpottaa mittausta, kun voi nollata silloin kun venttiili on kiinni (tai referenssikohdassa).
Onko Testo 510 täysin luotettava vermes? Ilmeisesti edullisempi hinta on siitä kun se ei näytä suoraan ilmamääriä?
Taas nostellaan kun on Testo 510 ostettu Kimrokilta. Tarkoitus iltasella mittailla venttiilit läpi.
Onko alakerran venttiilien ilmamääräsuhteella väliä jos vintti on alipaineessa siinä mielessä miten kellarista imeytyy korvausilmaa? Mietin, että jos asuinkerros (niiden venttiilit) on tasapainossa ja vintti alipaineessa niin ilmahan imeytyy jokatapauksessa alakerrasta ja siten kellaristakin?
mvaarimo kirjoitti:TSI-henkinen RMT asuja voi lisäksi pohtia, että kannataisiko opetella säätäminen ihan itse. Tarvittavat mittarit maksaa noin 200 euroa (itse ostin painemittarin Kimrok oy:stä) eikä se omakotitalon ilmanvaihdon säätäminen mitään rakettitiedettä ole. Veikkaan että säätäjä-ässä veloittaa yhdestä käynnistä suunnilleen saman verran, joten laitehankinta on aika nopeasti kuoletettu. Jos osaa käyttää laskinta ja ymmärtää neliöjuuren ja piparjuuren eron, niin tuollaisella edullisella mittarilla hoitaa pienet säädöt helposti.
Kun on itsellä mittarit, niin voi kokeilla rauhassa erilaisia säätöjä ja puhallinnopeuksia ilman sen suurempia lisäkustannuksia.
Käytätköt testo 510 painemittaria? Ja siihen liitettynä pitot-putki? Voiko näin ilmamäärät tarkistaa nykyisillä venttiilien säädöillä poistamatta venttiilejä? Mittari näyttää m/s mutta onko sitten siitä helppoa laskea litrat? Tarkoituksena ei olisi heti mennä säätämään venttiileitä, vaan ainoastaan tarkistaa että ne on säädetty oikein. Tarviiko mittaukseen myös muita apuväineitä, esim sellaista muovista mittaustulkkia ja –koukkua?
Tee se itse mittailusta, onko kellään käsitystä, että miten iso riski ilmanvaihtokoneella ylipäätään on saada talo homehtumaan jos omat mittaukset onkin hieman pielessä? Mä oon nyt mitannut ja säätänyt itse Testo 510 mittarilla ja pitotputkella siten, että IV olisi vain hieman alipaineinen jotta ilmaa ei revitä kellarista tai listojen väleistä. Mittaaminen on kumminkin aika tarkkaa (tulos vaihtuu pikkaisen miten pitot sattuu olemaan) ja se pitäisi tehdä puhtailla suodattimilla. Vaihdoin viikko sitten suodattimet ja aamulla huomasin että puhaltaapas alakerran tuloventtiili perskuleen lujaa.
Eli tämä vaivaa aika-ajoin, onko käsitystä miten iso riski on homehduttaa talo koneellisella ilmanvaihdolla jos sen yrittää säätää lähelle tasapainoa kumminkin hieman alipaineen puolelle.
^ Kannattaako TSI-mittaus ja siihen tarvittavien vermeiden hankinta kun okt:n koneellisen ilmanvaihdon tasapainoitus maksaa jotain 200e ja siitä saa mittauspöytäkirjan?
Joo ei se rakettitiedettä ole, tötterö venttiilin päälle ja mittausta, kolmen kertaan kun kiertää kaikki venttiilit läpi niin alkaa olemaan säädöt jollain lailla kartalla.
Spautio kirjoitti:^ Kannattaako TSI-mittaus ja siihen tarvittavien vermeiden hankinta kun okt:n koneellisen ilmanvaihdon tasapainoitus maksaa jotain 200e ja siitä saa mittauspöytäkirjan?
Joo ei se rakettitiedettä ole, tötterö venttiilin päälle ja mittausta, kolmen kertaan kun kiertää kaikki venttiilit läpi niin alkaa olemaan säädöt jollain lailla kartalla.
Minusta se kannattaa koska käsittääkseni nämä iv-mittaajat ovat enempi vähempi aivot narikassa "vedetään ohjekirjan mukaan ilmavirrat ja lopuksi 10% alipaineeseen". Yhtäkkiä tuntuisi, että aika paljon imutellaan sieltä täältä korvausilmaa jos vanha talo vedetään alipaineeseen kuten uudet talot.
Onko käsitystä muuten, onko pitot-putki ja käyrästö vai tötterömalli tarkempi mittaustapa?
