Oma nurkka

[tuuma]

Niin, mullahan kävi eilen ukko tuuppaamassa katolta kriittisimmät lumet alas. Siis ehkä viisi prosenttia kattoalasta, mutta kun talvi on vasta edessä niin ei ole järkevää enempää puhdistella.

Nyt on lunta pihassa entissä enemmän ja huomenna tulee vieraita nuoremman tyttären synttäreille: huomenna saan siis huhkia pihaa siistimmäksi.

Mä olen monasti haaveillut että kaivaisi kulkureiteille että ajoluiskan kohdalle lämmitysputkiston ja voisi aina silloin tällöin sulattaa väylät kun keli on sopiva. Meillä suurin ongelma on silloin kun kelit lauhtuu niin pakkautunut lumi sohjoutuu vain osittain ja piha muuttuu perunapelloksi jos ehtii vielä sitten jäätyä uudestaan kuten nyt niin paha asiaa korjata ennen seuraavaa suojakeliä. Silloin kun voisi hetken lämmittää altapäin niin saisi kolattua kaiken laiskuutta jääneen pakkautuneen lumen pois.

Hyvää syntymäpäivää, pikkuiselle! Hyvää kolauspäivää, isälle!

[jtbo]

Pitää aika ryminää se lumi, kun tulee katolta alas, parina päivänä oli suojasäätä, tai siis pakkasta niin vähän, että lumet tuli alas katolta, vesi ei ole tippaissut katolta vielä lainkaan sitten Marraskuun.

Sen verran työpainotteista on ollut, ettei ole paljoa koneella muuta kerennyt tekemään, sitten on ollut tuota lumishowta hieman, about 40cm 7 päivän sisään + katolta lumet alas, no yhä sitä etenkin varaston katolla on aivan kiitettävästi. Peräkärrystä on 5-6m talon seinään, mutta kärryn korkeudelta on lunta kärrystä seinään saakka.

Aamusta oli -28C ja nytkin -27C, ennuste taisi luvata -16C

Mitähän katit oikein ajattelee tuosta lumenpaljoudesta, niiden kulkureitti kun on kutistunut aika pieneksi, varaston alta pääsevät peräkärryn alle, tuossa on jotain 20-30cm enää aluetta mistä taivas katille aukeaa, mutta kulkureitin vieressä on seinämät liki metrin korkeuteen, sieltä kärryn alta pääsevät sitten useampaan suuntaan samanlaisia polkuja pitkin, rakentelin lumiluoliakin, jos vaikka käy niin, että lumia tulee alas niin ettei pääse sisälle varastoon, toki laitoin myös yhden puulevyn siten, että vaikka kuinka tulisi lunta, niin yhdestä kulkuaukosta pääsee kyllä sisään ja ulos, mutta jos oikein huonosti käy, niin on varasuojia.

Lapion kanssa kun heiluin, niin laajensin polkujen verkostoa useiden pensaiden luo, siellä pääsevät vaanimaan saalista ja sopivasti polkujen risteyksiä, niin hyvä juosta toistensa perässä, joku mielenhäiriö noilla eilen oli, kun kaikki kolme ahtautui ruokapaikalle ja emokin loikki jopa ruokakippojen sille puolelle, jossa yleensä nitä kippoja täytän ja ihan vain kun vaihdoin veden taas uuteen, kaikki halusivat vettä lipittää samaan aikaan.

Miuku syö nyt kädestä ihan samoin kuin kipostakin, eikä se pahemmin arastele muutenkaan, emo ja mouku taas kyllä nuuhkivat kädessä olevaa evästä, saattavat nuolaistakkin, mutta sitten jämähtävät suolapatsaiksi. Mouku varsinkin arastaa vielä paljon, riippuen toki päivästä, mutta se ei kyllä kovin herkästi kestä paikoillaan kun tuon evästä, tulee se sitten toki tutkimaan kun olen asettunut paikalleen, mutta miuku on sellainen että se vaan katselee uteliaana.

Niin eilen kun lipittivät yhdessä vettä, niin kehräsivät sitten toisilleen, tuota ei ollutkaan ennen tapahtunut.

Lauhempaa kun oli, niin kyllä nuo kovasti juoksentelivat pihallakin, sekä myös kävivät vähän tutkimassa ympäröivää maailmaakin, mutta lunta taitaa olla hieman liikaa katin makuun, eivät tuolla metsässä isommin kuljeskele. Jotain 60-70cm kaikkiaan tuota lunta taitaa olla, että eihän se toki ole paljoa verrattuna mitä siellä etelässä on, mutta kyllä tuota ihan riittävästi jo on, en minä kaipaa lumitöitä, 2-3h päivässä voisi käyttää paremminkin, vaikka onhan se toki hyvää liikuntaa.

Edellistalvena ei tainnut olla oikein noita suojakelejä ja piha on kyllä ollut täysin kova täällä tänäkin talvena, ei ole niin lauhaa vielä ollut, että olisi sohjoa pihassa ollut, sitten enemmän keväästä sitä keliä alkaa tulemaan, mutta pahinta se on sitten kun sohjo alkaa olla väistynyt ja maa näkyy, kas kun se routa kun sulaa niin pihamaahan uppoaa mikä tahansa, on kuin juoksuhiekkaa sitten.

Puitakaan ei ole paljoa enää jäljellä, ehkä noin 2 mottia, katoavat aika nopeasti, mutta tiedossahan jo oli, että ei 8 riitä koko talveksi, vaan kun ei oikein enempääkään ollut varallisuutta haalia noita, säästeliäästi pitää yrittää lämmittää nyt sitten, kun täällä kesäkuun alkupuolellakin voi joutua vielä lämmittämään, riippuen vähän millainen kesä tulee, yksi kesä oli kyllä sellainen, että heinäkuussakin oli päiviä milloin sai takkaa lämmittää, seuraavasta kesästä kaiketi tulee kylmä.

Ei ole muuten plussalla vielä käynyt, -1C ja 0C välillä kylläkin, että ei kai tuota suojaksi voi laskea, tosin on se veikeää, jos Marraskuusta tulee Tammikuuta kylmempi, mutta ei se nyt niin mahdottoman kaukana ole, Tammikuu kun on aika liki keskiarvon luokkaa ollut ja Marraskuu 100 vuoden ajalta 5 kylmimmän joukossa.

[pvalila]

Positiivista, olet elossa.

Ei täällä lunta juuri tuota 60 -70 cm enempää ole, kun oli nyt hetki leudompaa niin lumet menivät kasaan.

Kumma juttu, aikaisemmin sehän oli Mouku joka oli selvästi rohkein; nyt on miuku menossa ohi.

Katit eivät ehkä uskalla jäädä varastoon, jos kokevat, ettei sieltä välttämättä pääse pois.

Lumi saattaa tehdä varastosta jättikokoisen kissanloukun.

[jtbo]

Positiivista, olet elossa.

Ei täällä lunta juuri tuota 60 -70 cm enempää ole, kun oli nyt hetki leudompaa niin lumet menivät kasaan.

Kumma juttu, aikaisemmin sehän oli Mouku joka oli selvästi rohkein; nyt on miuku menossa ohi.

Katit eivät ehkä uskalla jäädä varastoon, jos kokevat, ettei sieltä välttämättä pääse pois.

Lumi saattaa tehdä varastosta jättikokoisen loukun.

Juu, Mouku on mennyt takapakkia lähinnä, emokin pian sitä rohkeampi, en oikein tiedä mikä sitä arastuttaa, kyllä se leikkii ja söi se tänään kädestäkin, mutta se on kuitenkin ensimmäinen joka ottaa etäisyyttä, kun kävelen ruokapaikalle, mutta jospa se nyt oppisi.

Emo ja Miuku tutkivat uteliaana kun lumia vähän siirtelin, paras oli, kun miuku vaan katseli suojasta ihan vieressä kun lapiolla otin siitä lumia sivummalle, se on nyt kumman rohkeaksi tullut.

Hankin nyt uuden lumikolan, aika järkyttävän helppoa tuolla kolailla, lumet siirtyy melkein itsestään, eikä edes selkään mitenkään käy, toisin kuin vanhalla, joka olikin jostain 80 luvulta, mikä lie alimittainen.

Nyt onkin paljon kolaamista, että saa nuo kulkureitit kaikki auki, sekä tallin edustan putsattua.

Katit ei suostu tulemaan ulos sieltä varastosta, se on enemmänkin ongelmana, varmaankin saisin mätettyä täysin umpeen kaikki kulkureitit tuota lunta, ei ne paljoa korvaansa lotkauta, eivätkä juuri ulkona viihdy, ovat oppineet jo niin hyvin meikäläisen ruokkimiseen, että tosiaan saattaisi paniikki iskeä, jos ruokaa ei tule, vaikka Mouku menee aina kauemmas, niin kyllä sekin oikeastaan odottaa sitä, että tuon evästä, olisi kai tänään halunnut leikkiäkkin, kun vähän narulla leikitin ja sitten kävin sapuskan, niin tuijotti vaan asennossa.

Miuku on onnistunut johonkin sotkemaan kaulansa, joku klöntti karvoissa roikkuu, mutta en sitä poiskaan saanut, kun ei se tahdo, että kaulaa hipelöin, se tosin ei hyvänä hetkenä haittaa, että pidän kättä ihan vieressä, joskus vähän saa silittää, mutta enimmäkseen kokee parhaaksi, että on reilu 10cm väli minimissään.

Mun torpan katolla ei tosiaan lumet kestä kuin pakkasella, ei sinne oikein jäätä pääse muodostumaan, tulevat alas heti kun tulee pikkupakkanen, tuo vähän huolettaa, että katti jää putoavan lumen alle, vaan nyt ne ovat kulkeneet sellaista reittiä, jossa ei juurikaan tuota alle jäämisongelmaa tule vastaan. Yhden kulkuaukon kohdallehan jo syksyllä laitoin kattopellin palan, siinä on jonkin verran tukia, mutta ei mitään käsitystä kuinka hyvin se lunta kestää, painoa siinä päällä on nyt aika tuhottomasti ja seuraavalla viikolla taitaa tulla yhä vain lisää, kahden ranteen paksuista tavaraa siinä on kyllä, mutta ei ole sen kummemmin lyöty kiinni.

[pvalila]

Ei kai noilla kateilla juuri muita ihmiskontakteja ole kuin sinä? Vai olisiko joku ollut Moukulle paha? Vähän epätodennäköistä, kun ovat aika pitkään lähinnä vain varastossa oleskelleet.

Lapsilla on kasvaessaan erilaisia kausia, luultavasti myös noilla kateilla. Nuo kaudet ajoittuvat vähän yksilöllisesti, mutta kyllähän sitä luulisi molempien pentujen suunnilleen tasatahtiin niitä läpi käyvän: nehän ovat saman ikäisiä.

[jtbo]

Ei kai noilla kateilla juuri muita ihmiskontakteja ole kuin sinä? Vai olisiko joku ollut Moukulle paha? Vähän epätodennäköistä, kun ovat aika pitkään lähinnä vain varastossa oleskelleet.

Lapsilla on kasvaessaan erilaisia kausia, luultavasti myös noilla kateilla. Nuo kaudet ajoittuvat vähän yksilöllisesti, mutta kyllähän sitä luulisi molempien pentujen suunnilleen tasatahtiin niitä läpi käyvän: nehän ovat saman ikäisiä.

Ei kai siinä Moukun kanssa muusta ole kyse kuin siitä, että ovea yritin laittaa kiinni silloin kun se oli tutkimassa sisätiloja, vaikka tein sen piilosta, niin kyllähän tuo on niin viisas, että osasi ymmärtää narun ja oven yhteyden, eiköhän narun heiluttajankin arvannut, joten luulen, että se tietenkin kuvittelee, että se on jotain mahdottoman kamalaa mitä saattaa tapahtua jos ei pidä varaansa, se aina katsoo meikäläistä epäluuloisen ilmeen kera, Miuku taas on kirkkain silmin utelias. Se toki on, että enää noiden silmät ei ole lautaset, vaan ovat vähemmän varautuneessa tilassa, mutta mulla on vähän usko mennyt siihen, että kerkäisi kesyttämään riittävän nopeasti, Helmikuu on jo sellainen potentiaalinen kuukausi jolloin saattaa emo pentuja hätistää, joten pitäisi miettiä 100% varma keino saada jokainen kerralla kiikkiin, ei se kovin houkutteleva vaihtoehto kylläkään ole, mutta lekurissa noita pitäisi kanssa käyttää mieluusti, eikä ne itse sinnekkään kävele.

Ei noilla tosiaan muita ihmiskontakteja taida olla, kun ei ne oikein pihastakaan mihinkään lähde, lauhan aikaan kävivät pikaisesti tunnin verran jossain, mutta siinä kaikki, ei ne edes pihalla käy joka päivä, joten kovasti epäilen, että olisi sitäkään.

[pvalila]

Tuo epäonnistunut yritys maksoi sitten sen, että rohkeimmasta tuli varautunein.

Mikä hitto meni pieleen, eikö tuollaisen pitäisi olla varsin luotettava ansa?

Niin, emo ei kyllä suostu siihen, että vanha pentue jää nurkkiin kun uusi on tulossa.

Ja kun nuo on kerran varastosta pois ajettu, et sinä niitä luultavasti enää näe: emon reviiri ulottuu sen verran kauas.

Voi olla niin, ettet sinä noita kaikkia kiinni saa. Aika loppuu kesken, ja se oikea hetki on ehkä jo mennyt ohi.

Kovin, kovin villeiltä nuo kyllä tuntuvat eli ehkä onkin parasta, että vapaiksi jäävät?

Ei kai siinäkään ole mitään järkeä, jos sulla on kohta sisällä asunnossa kolme kattia eikä niistä yksikään tule iltaisin syliin omasta aloitteestaan?

**********************

Tulee niin mieleeni se mun kirjanpitäjäni kissajuttu.

Mun kirjanpitäjänihän sai muutamassa kuukaudessa tarpeekseen villieläimen kanssa asumisesta ja vei löytökattinsa piikille: ei se tilanne olisi siitä enää paremmaksi muuttunut, vaikka hän olisi kuinka pitkään odottanut.

Komea katti se oli kun mikä, Tallinnan kaduilta löydetty. Moni ihminen halusi sitä auttaa, mutta jos katti ei kesyynny, eikä se luontoon kuulu, niin kaiken auttamisen päätepisteessä on eläinlääkärin piikki.

Helpointa ja halvinta olisi muuten ollut vain jättää ikkuna vähän raolleen, kattia ei olisi ikinä enää kuulunut.

[jtbo]

Kyllä se on huonoin kohtalo katille, että tuonne luonnon armoille jätetään, ei ne oikeasti pärjää siellä luonnossa ja reviiritön katti on täysin hukassa, siinä vielä jos sattuu olemaan muita katteja, niin hengestään saa taistella.

Katti on vaan hyvin terävä aisteiltaan, kuuli kai narun kiristyvän tai aisti oven liikkuvan ja vaikka oli neljän metrin päässä ovesta ja vielä siten ettei suoraan ovelle nähnyt niin katsoi narua ja seurasi mihin naru menee, sekunnin osissa syöksyi ovesta pihalle, itse olin yhden nurkan takana piilossa, josta se ei suoraan mun käsiä ainakaan voinut nähdä, mutta kyllähän se nyt osaa päätellä.

Siitä on kuitenkin jo kauan aikaa, sen jälkeen se on ollut varautunut, mutta ei se nyt suoraan kammoa, pitää vaan huolen siitä, että ei jää ilman pakotietä ja ettei ole hallittavissa, sekä vähän enemmän väliä. Kyllähän se tassulla otti tänäänkin kädestä tukea, kun kalaa hotki, joita pidin sormien välissä, että kyllä se ihan rohkeakin osaa olla, mutta vähän sellainen varmanpäälle ottaja se on enemmän. Se on raakaa peliä, yksi virhe voi maksaa paljon.

Luulen kuitenkin että sisätiloissa nuo kyllä kesyyntyisivät ja oppisivat tavoille, kun ne kuitenkin pitävät meikäläistä jonkinlaisena osana elämäänsä, ainakin ovelle tuijottelu alkaa vähää ennen kuin on sapuskan aika ja leikkiäkin odottavat, tosin nyt kun on -30C niin eivät kovin pitkästi tahdo leikkiä. Kävin nostamassa äsken boxin lämmittimen tehoa, mouku makaili siinä säätimen vieressä, eikä se nyt mihinkään sännännyt vaikka sitä räpläsin, vaikka vähän hermostuneena se katselikin touhuani. Jonkun hiiren/päästäisen nuo oli taas saalistaneet, näkyi olevan tuolla jääkalikkana varaston lattialla. Eivät ilmeisesti ole vielä hoksanneet missä jäisen sapuskan voi sulattaa, pitää yrittää opettaa ne siihen, periaatteessa ei pitäisi olla noiden mahdoton ymmärtää, mitä tuo lamppu ruokapaikalla tekee.

Miuku olisi tahtonut kanssani kattipainia, etutassut ilmassa huitoi kovasti ja välillä kevyesti tassulla kämmenselkää tapsutteli, en hetkeäkään epäile, etteikö siitä tulisi ihan oiva sisäkissakin, on se jo niin kovasti utelias meikäläisen suhteen. Periaatteessahan ei olisi ollenkaan hankalaa yksi noista ottaa talteen, hyvällä tuurilla ehkä kaksikin, mutta se olisi kateilla aika traumaattista jos yks kaks nappaisin niskasta kiinni ja kantaisin sisälle, mutta se ei olisi tosiaankaan kovin hankalaa, kun etenkin Miuku ei paljoa siitä välitä jos käteni heiluukin sen niskan yläpuolella. Olisi parempi ansastaa ne muutoin, kovan pakkasen aikaan ne olisi helppo jumittaa varastoon, pistämällä kaksi aukkoa umpeen, mutta vaikka sillä saisikin lisää aikaa kesyttämiseen, niin sitten olisi kova työ opettaa ne astialle ja siivoilla jätöksiä, sisätiloissa tuo kävisi huomattavasti helpommin, lisäksi kun sisätiloissa on mahdollista tehdä noille omaa tilaa, niin se ei olisi niin pahasti paniikkia niille ja sitten olisi aikaa useampi vuosikin noita kesyttää.

[tuuma]

Jtbo tosiaan herännyt talviuniltaan

Ehkäpä noilla on tuollakin niin hyvät oltavat etteivät parempaa osaa odottaa, ovat varmasti kovin tyytyväisiä tämän hetkiseen tilaan/tilaansa!

Kesä kun tulee niin meitin katti on suurimman osan aikaansa vain ulkona ja käy korkeintaan sisällä syömässä. Tänään tuli heti kun oven avasin aamulla sisään, eikä ole poistunut. Mutta se että on kokenut joskus että sisällä on vielä lämpöisempää on kumminkin kai se juttu mitä sun kattisi eivät vielä ole pelkuruuttaan päässeet tuntemaan, joka olisi varmaan yksi tärkeä tunne heidän aivoissaan, jotta alkaisivat jopa vaatia päästä sisään.

Ei tuo meitin mikään sylikissa ole, joskus harvoin tulee mutta max 5min siinä leikkii moottorisahaa.

Se kun jotenkin saisit nuo ymmärtämään että sisällä on tosiaan vielä lämpöisempää, mukavampaa että myös aavistuksen verran ruokaisampaa. Mutta miten, siinäpä suurempi pulma kuin että hengittääkö talojemme seinät talvella sisään vai ulospäin

[jtbo]

Kyllä ne tietää, että sisällä on lämpimämpää, on ne kuitenkin sisällä käyneet ja kun käyn ruokaa viemässä jätän joskus oven auki ja ne kyllä selvästi aistivat sisältä tulevan lämmön, kovasti tutkivat sitä mitä sisätiloista näkyy matkan päästä.

Se kammo vaan on kova, se on vähän hölmö juttu, mutta luulen, että olisivat ehkä jo sisällä jos en olisi yrittänyt jättää moukua oven sisäpuolelle, silloin kuitenkin kovasti tutkivat sisätiloja, kun jätin oven auki. Ehkä ne vielä joku päivä, huomenna pitää kokeilla jos saisi houkutettua kalan kera sisälle.

Hiiriä ei kyllä ole enää sisällä juoksennellut, nuo kai ovat aika monta saaneet kiikkiin, nyt kun vielä tein tosiaan niitä kulkureittejä potentiaalisiin hiirien majapaikkoihin

[tuuma]

Kyllähän noista voisi ihmislaji ottaa vaikka jotain opikseenkin: Onko jotain parempaa aina haviteltava, kun vaarana voi olla ennenaikainen hengenlähtö. Se että vastassa heitä tuossa tapauksessa jotain muuta ja tunnetasollakin ymmärtääkseni jotain aivan huippua mutta kun ei noita ajatuksia voi siirtää vielä muuta kuin tekemällä tekoja ja kehittämällä luottamusta, niin tuo vain on hidasta. Ihmiset ovat keksineet rahan ja se on nopeuttanut tuota prosessia meidän keskuudessamme joiltakin osin

Jep, hiiret eivät ole meitä koskaan vaivanneet, lapsuudenkodista on monia verkkokalvokuvia lattiaharjasta, joka heilahtaa, sanoen Tumps! että sana; Sainpas sinut!

[pvalila]

Se olisi kyllä varmasti virhe yrittää katteja niskasta kiinni nappasta, sitten olisi luottamus pitkään nollassa.

Jokin ansa olisi jo parempi, silloin et olisi sinä niin selvästi syyllinen.

Sekään ei saisi olla oikein sellainen, että sinä tuot sen ja sitten se heti nappaa yhden heistä.

Ansa voisi hyvin olla paikoillaan pidemmän aikaa ja olla vaaraton ensin, ja sitten kun se laukeaa niin sun ei pitäisi ikään kuin heti sitä huomata vaan jatkat vain kahden muun ruokkimista, leikkimistä jne. ja annat sen yhden kyyhöttää ansassa: syntyy vaikutelma, ettet sinä siitä yhdestä mitään tiedä eli et ole syypääkään ansaan. Jos sitten katit sulle asiasta "kertovat" niin voit olla auttavinasi kattia pois ansasta ja lopulta viet lootan sisälle.

Hyvässä lykyssä kaksi muuta seuraavat sua kun kannat ansaan jääneen sisälle?

Pennut ainakin saattavat emoansa seurata.
***********************

Sen urtsilaatikon kun teit, niin silloin olisi ollut hyvä miettiä vähän enemmän näitä ansakuvioita.

Parasta olisi se, että kissojen näkökulmasta katsottuna sinä et ole heitä ansaan laittanut vaan he ovat siihen itse menneet ja sinä olet se, joka heidät sieltä pelastaa.

[jtbo]

Vaan emohan on sellainen, että tunnistaa ansan kuin ansan ihan tuosta vaan, se kyllä osaa heti tietää mikä se sellainen ansa on.

Toki finnfoamboksiin saisi katit hetkeksi jumiin, mutta ei sitä saa roudattua sisälle ennen kuin katti on läpi boksista. Tiedän että tiettyyn aikaan voin hiipiä kattiboksin ovelle ilman, että ne kerkeävät tajuamaan mitään, mutta ei se oikein vaan toimi se homma, hankala sitä olisi roudata sisälle ja tosiaan ne aika hyvin saavat riivittyä sitä boksin materiaalia.

En usko, että ne ovat niin yksinkertaisia että vaikka menisivät ansaan, etteivätkö hoksaisi kuka siihen vangiksi jäämiseen on syypää, sitä paitsi sisätiloissa jos niitä sitten pitää, niin kyllähän ne hoksaa että tuo otus ei laske ulos, ei se oikein tilannetta mitenkään muuta.

Niskasta jos kattia ottaa kiinni se vapauttaa kemikaaleja jotka rauhoittavat katin, joten se kuskaus sisälle olisi vähemmän stressaava, mutta sitten tuo kiinni ottaminen voi olla hankalampi saada stressittömäksi, siinäkin sama ongelma sitten sisällä että kyllähän ne tietää, että pidän niitä vankeina, kestäisi hyvinkin vuoden ehkä enemmänkin, että hyväksyisivät heidän uuden asuinympäristön reviirikseen, tosin se kyllä on edessä jokatapauksessa.

Pudotettava laatikkoansa, riittävän suurena, se on varmaan se ainoa oikea, mutta sellaisen hyvän tekeminen on haaste, siinä pitäisi olla myös ovi josta katin kerrallaan saa kuljetusboksiin tjms. kun ei katteja ansoineen voi kuskata, tuossakin pitäisi käyttää narulaukaisinta ja Mouku ainakin on sellainen, että se saattaa hoksata narun funktion.

Hmm, vähän ennen kuin muutin tänne näin kaksi pientä kissaa kurkistelemassa varaston alla, luulen, että ne oli jonkin kissan pennut ja tuo oli kumminkin 4-5 kuukausi vuodesta, ehkä ne omille teilleen joutuvat vasta joskus silloin kun lumi alkaa olla maasta poistunut, mutta ei sitä uskalla sen varaan laskea.

Jos joku katti olisi ansassa ja nostelisin ansan matkaani, niin muut syöksyisivät piiloon karkuun turvaan välittömästi, paitsi jos kyseessä olisi toinen pennuista, emo saattaisi sähistä ja kynsiä, tai sitten sekin menee piiloon karkuun turvaan

Silloin kun katti pelkää jotain, se unohtaa kaiken muun paitsi sen, että pitää päästä piiloon karkuun turvaan, katin aivot on jotenkin hassut, sillä on ikäänkuin erilaisia toimintamoodeja, joilla ei ole toisiinsa yhteyttä, vaikka se normaalimoodissa olisi hyväkin kaveri, niin muissa moodeissa on kuin sillä ei olisi mitään muistikuvaa ihmistoverista. Etenkin pelästyessään siltä katoaa tyystin kaikenlainen kokemus ja se pyrkii ottamaan välimatkaa, harhauttamaan seuraajan ja piiloutumaan, jonka jälkeen välittömän vaaran poistuttua se pyrkii vaihtamaan parempaan piiloon, josta voi tarkkailla ympäristöä, piiloa sitten se vaihtaa 20-30min välein, jos uhka ei poistu näköpiiristä niin katti vaihtaa maisemaa, mutta saattaa palata myöhemmin, jos uhkaa ei kuulu ei näy, niin varovasti tutkii lähiympäristön ja saattaa sitten palata, mutta se ottaa paljon aikaa, että palaa normaalitilaan. Kaikista hulluinta on, että ilmeisesti tuossa tilassa ollessaan ei katti edes tunne kipua, tai ainakaan ei välitä siitä, niin hulluja juttuja olen kuullut niiden tehneen päästäkseen piiloon.

Aikoinaan yksi katti oli tullut tutkimaan tuota varastoa, se oli jotenkin onnistunut itsensä jumittamaan vanhojen ikkunoiden väliin, sitten kun olin varastosta jotain käymässä, niin siellä oikein karvat pöllysi, kun se paniikissa yritti päästä karkuun, kun päästin pälkähästä, niin hirmuista kyytiä karkuun, portaiden vieressä olevasta aukosta sukelsi niin lujaa, että kolina kävi, kun kolhi itseään vielä siihenkin. Tuo sattui silloin kun en vielä ollut muuttanut, aika liki niitä aikoja kuin ne kaksi pientä kattia näin, mutta oli erilainen väreiltään. Onneksi satuin silloin käväisemään tuolla, vaan ne tosiaan eivät paljoa toisistaan välitä silloin kun säikähtävät ja todella helposti satuttavat itseään.

Siksipä tuollainen pudotusansa johon kaikki kolme tulisivat kerralla syömään syöttiä olisi ehkä paras, jos siihen tullaan että pitää ansoittaa. Varastoon ne saisi toki hyvin helposti ansoitettua, jolloin yksitellen supiansalla tjms. voisi ehkä saada jonkun sisälle, mutta siinä on aina se riski, että siellä olisi joku muukin reitti olemassa pois mistä en tiedä.

Ei se ole helppoa, mutta eiköhän sitä jotain tule keksittyä tuohon, vaan toivottavasti ne nyt oppisivat ymmärtämään, että sisälläkin voisi olla ihan kivaa, jospa huominen kalalla houkuttelu tuottaisi tulosta.

[tuuma]

Hurjaa on kattia ansaan laittaa, sieltä kun sitten pääsee pois niin arvaamaton on ainakin! Mä vaan en ole tuon ansa jutun kannalla ollenkaan, se on minusta julmaa ja heitä kohtaan kovin väärin.

Silloin kun katti pelkää jotain, se unohtaa kaiken muun paitsi sen, että pitää päästä piiloon karkuun turvaan, katin aivot on jotenkin hassut, sillä on ikäänkuin erilaisia toimintamoodeja, joilla ei ole toisiinsa yhteyttä, vaikka se normaalimoodissa olisi hyväkin kaveri, niin muissa moodeissa on kuin sillä ei olisi mitään muistikuvaa ihmistoverista. Etenkin pelästyessään siltä katoaa tyystin kaikenlainen kokemus

Kissa saa tosiaan sekunnin murto-osassa kynsimisreaktion ja se on todella kaukana koirien vastaavasta. Silloin ei katso yhtään mitään muuta kuin että pelastuu hänen mielestään tukalasta tilanteesta! Vaarallisin hetki on kun takertuu neliraaja otteella ihoon kiinni ja pureutuu söpöillä kynsillään kiinni suoraan orvaskeden ohi lihaan ja lopulta huomaa että voihan tuohon hampaatkin iskeä kiinni. Au, au aua ua!

[pvalila]

Huh, noiden teidän juttujen jälkeen on vähän vaikea ymmärtää, mikä kissoissa oikein sitten houkuttelee?

Aika kamalilta villiolennoilta nuo tuntuvat! Kynnet lihaan ja hampaat perään? Jessus! Koirahan joutuu piikille välittömästi, jos kiinni käy.

*************************

Kuule, eihän jtbo noista kateista ainakaan virallisesti vastuussa ole.

Kiva noita on seurata, mutta ehkä asiat ovatkin nyt juuri siten kuin pitääkin?

Toki pennut kohta lähtevät ja uudet tulevat taas, mutta niin se nyt vain on.

Kyllähän sekin merkityksellistä on, mikä sopii jtbo:lle ja mikä ei: ei tässä pelkästään kattien hyvinvoinnista kyse ole.

Ei sekään oikein mielekästä ole, jos miehen pitää ryhtyä ainakin kahdeksi vuodeksi kolmen kissan vanginvartijaksi.

Elääkin pitää ja jtbo:n tapauksessa se tarkoittaa kyllä keikkaa sinne ja tänne; ehkä tässä nykykuviossa yhtyvät kaikkien intressit vähiten huonolla tavalla?

Jos joku katti kesyyntyy ja muuttaa sisälle, niin se on ok. Ja jos ei, niin sitten sekin on ihan ok?

Minähän en katteja tunne, tuo oli vain mun tulkintani siitä mitä olette kirjottaneet: katti kesyyntyy jos itse sitä haluaa ja jos ei kesyynny, niin ei sille kukaan mitään voi.