eskoensio kirjoitti:Tiedän, että mm Uudessakaupungissa tehdään varaavaa takkaa johon on upotettu ns. ladattava pellettikori, joka sellaisenaan on mielenkiintoinen koska automatiikkaa ei tarvita. Idea on todella mielenkiintoinen, koska hyvin palaessaan pelletin lämpö jää pakostakin kanavistoon ja sitä kautta pitempiaikaiseen lämmitykseen. Tästä olisi hyvä' saada käytännön kokemuksia suhteessa puun käyttämiseen joka tietämäni mukaan onnistuu samalla takalla. Pitäisi punnita puut ja pelletit ja verrata tuloksia toisiinsa.
Itse innostuin tähän ratkaisuun, koska muistaaksen oli kyseessä myös tiilestä valmistettu takkarakenne. Tuo pelletin polttaminen noissa läpivitraavissa takoissa ja koreissa on mielestäni usein "harakoille lämmittämistä" jos lämpöä ei saada otettua talteen.
(olikohan linkki jäänyt pois edellisestä vai sensuroitiinko? Mode voisi laittaa kommentin jos näin)
Tuonne vielä jonkun pikkuisen vesikiepin muuraisi yläosaan(joka ei lämpene yli 100C) ja sieltä levittäisi lämmön vaikka tuloilmapatterilla koko kämppään..
Juuri tämä takka oli esillä jossakin Turun messuilla ja keskustelin valmistajan kanssa tuotteesta. Pitäisin takan sellaisenaan ja mahdollisuudella puu/pelletti, koska valmistaja haluaa varmasti tehdä vakiotuotetta. Jos takkaan lisättäisiin joku vesikierukka niin tuo monitoimisuus maksaa ja tuo "päänvaivaa" ostajallekin tehdä ratkaisunsa.
Itselleni tulee mieleen lisämahdollisuutena lähinnä keskitetty lämmön talteenotto "vastavirtaus" periaatteella joka sitten hyödynnettäisiin lämmön säästönä, tai ääritapauksessa "pumpattaisiin" käyttöveteen, vaihtoehtona lämmön tuottamisesta ulkopakkasista.
Warmauunit puolestaan voisi kiinnittää huomiota myös tuotteen vaihtoehtoiseen ulkonäköön eri ympäristöissä, törmäsin tähän asiaan kun esittelin takkaa omalle tyttärelleni, eli nuorempaan sukupolveen kuuluvalle.
eskoensio kirjoitti:Juuri tämä takka oli esillä jossakin Turun messuilla ja keskustelin valmistajan kanssa tuotteesta. Pitäisin takan sellaisenaan ja mahdollisuudella puu/pelletti, koska valmistaja haluaa varmasti tehdä vakiotuotetta. Jos takkaan lisättäisiin joku vesikierukka niin tuo monitoimisuus maksaa ja tuo "päänvaivaa" ostajallekin tehdä ratkaisunsa.
Itselleni tulee mieleen lisämahdollisuutena lähinnä keskitetty lämmön talteenotto "vastavirtaus" periaatteella joka sitten hyödynnettäisiin lämmön säästönä, tai ääritapauksessa "pumpattaisiin" käyttöveteen, vaihtoehtona lämmön tuottamisesta ulkopakkasista.
Warmauunit puolestaan voisi kiinnittää huomiota myös tuotteen vaihtoehtoiseen ulkonäköön eri ympäristöissä, törmäsin tähän asiaan kun esittelin takkaa omalle tyttärelleni, eli nuorempaan sukupolveen kuuluvalle.
Ajattelin enempi itsemuuraten tosi pienen kiepin jonka avulla saisi paremmin takan lämmön levitettyä kämppään. Ei varaajia yms, pumppu, termari ja pieni paisari vain.
Tuo hybridi tarkoittaa kahta polttoainetta. Takka näyttää varaavan lämpöä kiinteään aineeseen. Jos siihen tai johonkin muuhunkin sekoitetaan vesikiertoa tai vesisydäntä, joudutaan muutamaan ongelmaan. Ongelma on se, miten lämmitetään yhtä aikaa molemmat, sekä vesi että takka.
Jos varaaja on pieni, vesi alkaa helposti kiehua mutta uuni ei olekaan vielä lämmin. Jos taas varaaja on suuri, uuni ja sisätilat ovat kuumat mutta vesi ei ole vielä lämmintä. Valitettavasti ulkoilman lämpötila eli lämmön tarve vielä vaikeuttaa kahden osan yhteen sovittamista.
Jos esimerkiksi kesällä haluttaisiin saada lämmintä käyttövettä, varaajan pitäisi olla pieni ettei tarvitsisi lämmittää pitkään ja samalla huonetta kuumaksi. Talvella taas varaaja pitäisi olla suuri että sinne saataisiin varastoitua iso lämpömäärä. Juuri sopivassa suhteessa uunin lämmönvaraavuuteen nähden. Kaikille on tuttu tilanne että uunia haluaisi vielä lämmittää että lämpö riittäisi seuraavaan päivään mutta ei voi kun sisällä on jo liian kuuma ja vaikea nukkua.
Oppes kirjoitti:Tuo hybridi tarkoittaa kahta polttoainetta. Takka näyttää varaavan lämpöä kiinteään aineeseen. Jos siihen tai johonkin muuhunkin sekoitetaan vesikiertoa tai vesisydäntä, joudutaan muutamaan ongelmaan. Ongelma on se, miten lämmitetään yhtä aikaa molemmat, sekä vesi että takka.
Jos varaaja on pieni, vesi alkaa helposti kiehua mutta uuni ei olekaan vielä lämmin. Jos taas varaaja on suuri, uuni ja sisätilat ovat kuumat mutta vesi ei ole vielä lämmintä. Valitettavasti ulkoilman lämpötila eli lämmön tarve vielä vaikeuttaa kahden osan yhteen sovittamista.
Jos esimerkiksi kesällä haluttaisiin saada lämmintä käyttövettä, varaajan pitäisi olla pieni ettei tarvitsisi lämmittää pitkään ja samalla huonetta kuumaksi. Talvella taas varaaja pitäisi olla suuri että sinne saataisiin varastoitua iso lämpömäärä. Juuri sopivassa suhteessa uunin lämmönvaraavuuteen nähden. Kaikille on tuttu tilanne että uunia haluaisi vielä lämmittää että lämpö riittäisi seuraavaan päivään mutta ei voi kun sisällä on jo liian kuuma ja vaikea nukkua.
Itse en ainakaan nyt enään hyödynnä takkaa lämmitykseen enkä käyttöveteenkään, sillä tuo vilppi tuli hankittua kun kesällä sillä on kuitenkin "edullisempaa" lämmittää tarvittavat lattialämmitykset kph ym... ja siinä sivussa saa samalla esilämmitetyn veden ;) Se on totta mitä tuossa puhuit varaajan koosta, niin sitä ei varmaan kukaan pysty optimaallisesti laskemaan, joten itsekin meinasin lisätä 1m3 kerrallaan lisää lämmityspuolelle, kunnes tulee ns. omiin tarpeisiin sopiva varausmäärä. Pitäisi ensi viikolla tulla erilliset sähkönmittauslaitteet vilppiin ja ilppiin niin alkaa hahmottumaan enempi mikä syö sähköä minkäkin verran ja millä kannattaa kesälläkin lämmittää edellämainittuja tiloja. Mutta se että alkaa muuttamaan järjestelmää johonkin niin pitäisi miettiä ensi investoinneista saakka hyvin tarkkaan mitä tekee, ettei tartte katua jälkeenpäin, koska järjestelmiä ei viitsi eikä kannatakaan joka vuosi uusia. Itse ainakin pidin järjestelmän aloitus mietinnässä todella tärkeänä varaajan monipuolista kytkentä mahdollisuutta, että voi vaihtaa myöhemminkin sinne uusia lämmönlähteitä jos ja kun niitä joskus tulee ja toinen oli sähköttömyys, kun nykyaikanakin sähkökatkoja vielä tuntuu olevan, eikä agrikaattia aina jaksaisi ensimmäiseksi ulos viedä.
Minä taas en käytä öljyä enkä sähköä käyttöveden lämmitykseen ollenkaan. Rintamamiestalon asuinkerros lämmitetään kokonaan kehittämälläni vesitäytteisellä takalla. Se sisältää myös lämmönvaraajan ja käyttöveden lämmityksen. Kiveä lämmönvaraajana ei ole. Pilkkeitä kuluu n. 1500 kg vuodessa.
Justiin lämmitin veden 54 asteeseen, jos käytäis saunassa. Vettä on 500 litraa. Tässä kymmenen asteen ulkolämpötilassa sisälle ei tule mitenkään kuuma. Takassa on säädettävä lämmön luovutusteho.
Öljykeskuslämmitystä kuumentaa vanha Jämä puukattila. Se vie 1000 litraa öljyä vaikkei sillä juuri mitään lämmitetäkään. Yläkerran kaksi huonetta tarvittaessa. ja talvella pitää järjestelmä pitää kierrolla. Yksi patteri tuulikaapissa jo jäätyi ja halkesi. Huomenna rupean touhuumaan sitä ulos tuon tilalle pienen Arimax kattilan vuodelta 1995. Se on käyttämätön ja ollut vain Nesteen mallina erilaisilla messuilla kun ne on mainostaneet öljyään. Siinä on vettä vain 15 litraa eli käyttövettä ei saa. En laita mitään varaajaa. Keskuslämmitysjärjestelmään tulee vettä niin vähän että taidan laittaa siihen pakkasnesteen. Sitten ei ainakaan jäädy.
Ilmalämpöpumppua en myöskään käytä ollenkaan lämmitykseen. Ehkä helteellä jäähdytykseen. Täytin justiin sähkömittarilukeman ja vuodessa sitä on kulunut 2846 kWh. Ei ole mielestäni paljon.
millaiset kustannukset teilä on kiinni näissä teidän järjestelmissä? tietysti tämä taitaa olla lievää harrastus toimintaakin ja kaikkea ei tietenkään lasketa!
mutta esim rak 46 paljonko sinun varaja, vilppi, boileri, ja vesitakka on kustantaneet yhteensä?
kiinnosta lähinnä kun itsellä tilanne on että vanha högfors on jo 32 vuotta lämmittänyt kellarissa ja aikomus olisi kellari remontin päätteeksi se päästää eläkkeelle. muita lämmönlährteitä ei ole kuin varaava takka keskikerroksessa kellarissakin on takan paikka mutta ajattelin tuon päälämmönlähteen ensin uusia ja sitten myöhemmin takka kenties. olen ollut kiinnostunut ilpistä mutta niiden tehot on tainnut olla melko kovilla viime talvina käsittääkseni ja niiden rinnalle olisi hyvä olla vaikka tällainen vesitakka tai joku uudempi öljykattila jolla kovien pakkasten yli. ja sitte on tietysti se maalämpö mutta sekin on melko kallista hupia...
mites oppes koksa sinun nettisivut aukeaa? olen sitäkin vaihtoehtoa seuraillut.
Todella pienellä sähkönkulutuksella on oppes vuoden päässyt! Minkäkokoista taloa pidät yllä? Meillä on tullut maksaman vilppi,ilppi varaaja,takka ja savupiippu kaikenkaikkiaan n.9500€ ja todella paljon omaa verta hikeä ja kyyneleitä. Joku voi sanoa että tuolla tekisi jo maalämpöä ym... mutta näin on meillä edetty hissukeen lisäämällä järjestelmää ja onhan tuossa jo edellisen asukkaan 36000kw/h vaihtunut 21500kw/h ensi talvi näyttää sitten enempi kun pääsee täyden talven takan kanssa lämmittää ja saa nauttia talossa kovilla pakkasilla kunnon lämpöä, kun olemme joko vilukissoja tai nautimme lämmöstä, +24 sisällä ympäsi vuoden
Vesikiertoinen hyvä pellettitakka puolestaan maksaa koosta riippuen noin 4.000 - 5.000 euroa ja toimii automaattisesti ja hyvällä hyötysuhteella. Toinen vaihtoehto on laittaa kokonaan uusi lämmityskattila hyvällä pellettipolttimella varustettuna jolloin n 10.000 on lähellä koko investoinnille, varastosta riippuen. Varaaja tietysti nousee tarkastelun kohteeksi, eli miten käyttövesi toimii.
Pidän nyt tätä vaihoehtokeskustelua yllä, koska nuo sähköt ja öljyt näyttävän nousevan hinnoiltaan pilviin vaikka niitä jauhaisi pumpuillakin. Tietysti lämpöpumppu ja uusiutuva energia mm pelletti täydentävät hyvin toisiaan.
Talo on -54 valmistunut rintsikka. Kerrosala on n. 80 neliötä ja yläkerta 50. Tässä on neljä huonetta ja takimmaiseen on patterikierto uunista. Yläkertaa lämmitän vain jos on vieraita. Kesällä nukutaan siellä välillä. Niin, meitä asuu tässä vain kaksi.
Tämä suunnittelemani Vesimiilu uuni tulee maksamaan 4000 € ja siitä ylöspäin varusteista riippuen. Niitä ovat esimerkiksi käyttöveden lämmityskierukka, patterikierron pumppu, termostaattisäätöinen lämmönluovutus ja erikoinen pintaverhous. Normaalisti se on oltrattu pelti. Kuvio voi olla kivi tai puujäljitelmä ja oikeastaan mikä vain tai niiden yhdistelmä.
Uunissa poltetaan lähtökohtaisesti pilkkeitä joiden pituus on 25 senttiä. Palopesän pohja on 320 x 320 ja puiden pitää pystyä laskeutumaan. Kun uunin lämpötilaa nostetaan kymmenen astetta, siihen varautuu lämpöä n 7 kWh. Myös pellettien tai prikettien poltto onnistuu.
Erillistä varaajaa ei tarvita eikä myöskään paisuntaa. Uuni ei ole "painelaite" vaikka on täynnä vettä. Käyttöveden lämmitys tapahtuu uunin sisällä.
Ensimmäinen tuotantokappale on juuri valmis ja aloitan koepoltot. Kotisivu on luvattu valmiiksi tällä viikolla. Siinä on täydelliset selostukset uunin historiasta, ominaisuuksista ja koko lämmitysajatuksistani. Sivuja en itse osaa tehdä esityskuntoon.
Sähköä en tosiaan käytä lämmitykseen ollenkaan. Vain alle 100 W kiertovesipumppuja ja keskuslämmityksen poltin. Keskuslämmityksen suljin huhtikuun alkupäivinä.
Kieltämättä mielenkiintoisen ja valmiin näköinen tuo vesimiilusi äkkinäkemältä. Tuossa kun noita kirjoituksia lueskelee saa äkkiseltään sellaisen "pönttöuunin" kuvan ja että kaikki kaikki paikat on nokea tulvillaan. Nyt vain pitäisi löytää muutama referenssikohde ja käytännön lisäkommentteja muiltakin kun itse valmistajalta. Nuo lämmitys ja takka-asiat kun ovat monilla hieman elämäntapakysymyksiä ja harkintaa pitää käyttää näillä perusteilla.
Periaatteessa puun poltto tehokkaasti ja hyvällä hyötysuhteella on taloudellinen tapa tuottaa lämpöä, ei siitä pääse mihinkään.
Mulla on uuni auton lavalla täydessä polttokunnossa. On tarkoitus lähteä pienelle esittelyturneelle juhannuksen jälkeen. Voin käydä missä päin Suomea tahansa. Voitte itse todeta miten vesimiilu palaa. Vastausosoite on kotisivussa.
Nyt kun on pikkuhiljaa alkanut ilmat jäähtymään ja valkeaa laitettu muutaman kerran takkaa, niin voisin päivitellä vähän kulutuksia tältä vuodelta ja siitä päivästä alkaen kun takka saatiin käyttöön 8.1.11. Sähköä on kulunut tuosta päivästä tähän iltaan 12416 kwh. En saanut vielä tänä kesänä kuitenkaan keräimiä vielä katolle, mutta antaa niiden hintojen ja tekniikan kehittyä vielä minun osaltani vuoden eteenpäin. Vertailuna 2009 samanajnkohdan kulutus on ollut 16116 kwh. taisi olla aika samantyyppinen alkuvuosi ja kevät mikäli oikein muistan? Joten edellisen asukkaan 36000kwh ja lämmintä tilaa -30m2 vähemmän on mennyt oikeaan suuntaan Nyt on tälle talvelle tehty n.7m3 sekapuuta joista 50% koivua, niin katsotaan mihin niillä päästään.
