Vettä anturan päällä, mutta ei salaojassa

[villelap]

En nyt ihan ole perillä, että kuka nuo salaojat on siis tehnyt? Edellinen asukas vai sinä itse?

Sehän on tosi yleinen virhe, että salaojat jätetään liian pintaan.

Eikö tekijälle voi esittää reklamaatiota ja vaatia korvauksia?

[lmfmis]

Niin notta, tuo on peltojen salaojituksesta. Ei nyt aivan siltään merkittävästi verrannollinen rakennusten perustuksiin.

Kyllä tyyppillliset rintsikkakellarit on perustettu suoraan saven päälle jolloin tilanne on "kuin pellossa" ja kuten tuossa on esitetty. Voin myös todeta omasta kellarista: slaojista huolimatta kosteus nousee keskellä taloa perustusseiniä pitkin. Ja hyvin nouseekin.. Tuossa on se että sen salaojan pinnanlasku ei ole riittävä koska kapillaarisesti se vesi nousee edelleen perustukseen - siis osin myös salaojan vaikutuksesta. Sisäänpäin kuivuva rakene ja sisäpuolinen sajaojitus helpottaa.

Salaojiukseen riittää kyllä isodrän/fuktisol kerros, jos vedet muuten poistuu. Omassa kellarissa oleva kaivo on plussaa ja siitä on kiva katsella veden tuloa ja menoa

Harmittaa vain että 15 vuotta takaperin omien salaojaremonttien yhteydessä noiden valmistajat olivat merkittävästi ahneempia ja jätin laittamatta ihan kustannussyistä. Muistaakseni kerroin oli huiman 9-kertainen patolevy-eps verrattuna. Nythän hinta-ero ei ole niin suuri.

[KariFS]

Jos haluaisin sanoa pahasti, niin väittäisin että tässä on ollut ihan laiskuus kyseessä. Ei ole viitsitty laittaa ojia tarpeeksi alas. Jos yritän oikein kovasti niin varmaan oltu vaan vähän huolimattomia "ihan hyvät ne on noinkin". Eipä siinä olisi kaivurilla mennyt enempää aikaa kun tuon olisi tehnyt kunnolla.

Ehkäpä se varsinainen pointti on, että kaikki dokumentointi antaa selvästi ymmärtää että ojat on tehty pilkulleen ja vimpan päälle.

Sevaanonsillaiettä yhteen aikaan oli vallalla käsitys että savimaalla ei kannata ihan nykyraksamääräysten mukaista ojitusta vanhaan taloon laittaa, koska
a) se ei poista kuitenkaan sisäpuolen mahdollista kapillaarista kosteuden nousua ja
b) mahdollisesti kovin alhaalle sijoitetut salaojat saattavat "häiritä tasapainoa" eli anturan alla oleva savi muuttaa tilavuuttaan => talo painuu.

Sitten voi se salaojituksen tavoitekin olla erilainen eri tekijöillä. Toisille on OK jos tehdään rakenteen ehjänä säilymisen kannalta suht riskitön, eli ei aivan niin syvää salaojitusta, vaan sellainen mikä estää vesilätäköiden syntymisen kellariin, ja että lattia muutenkaan ei ainakaan tunnu kostealta. Toimii hyvin verstas- ja muussa harrastuksessa sekä säilytystiloina. Toiset sitten haluaa amerikkamallin lattialämmitetyn "kotibaarin" tai vastaavan jossa on hirsipaneelit seinällä ja laminaatit lattiassa. Tässä jälkimmäisessä sitten piikkaillaan lattiaa auki, rakennellaan uusia anturoita, laitetaan mursketta ja fuktisolia ym. Eli aivan eri kaliiberin homma.

Myönnän että omalta osalta vähän "kalahti", eli tuli tehtyä myös varmaankin jonkun mielestä "liian pintaan" ne ojat. Mutta tosiasia on se että kellari ei enää haise kostealle, kosteusolot eivät muutu vaikka sataisi pari viikkoa, lattia on lämpimämpi ja kuivempi, maali ei 5 vuoden aikana ole kuplinut seinissä ja lattiassa lisää jne. Toki mittarilla mitaten ei aivan vastaa nykyisiä (maanpäällisten!!) lattioiden vaatimuksia mutta 100% toimiva tarkoitukseensa kuitenkin. Jos oikein muistan aloituksesi niin tässä taisi olla kyseessä pintavesien valuminen seinää pitkin patolevyn takana? Siihenhän ei mitkään salaojat auta vaan maan pinnalla olevissa asioissa on sössitty.

[kakkaroolari]

Mä tuumin kanssa että ei toi nyt niin paha ole. Salaojat on anturiiden tasalla joo, mutta reilusti lattian alapuolla? Meillä tuli laitettua ulkopuolla suunnilleen samoihin korkoihin. Ennen kaivoa on toki reilusti anturan alapuolla, mutta korkeimmalta kohraa kolmen seinustan jälkeen ylin kohta on ihan anturan tasalla. Toi meni noin että sai kaadot kuntoon. Rappusten nurkalle on mullakin jäänyt lätäkkö parin metrin päähän seinästä, yksi syöksytorvi tarvis vielä laittaa. Syksyllä tuli pintavesi kans sisään mehukellariin kun sato monta päivää. Tossa kohtaa ihmettelin että kuinka pirussa, anturan ympäri on fuktisolit mutta toi on sen salaojan korkein kohta, putki on anturan alareunan tasolla ulkoapäin katottaessa. Mittailin vähän korkoja myös sisältä ja hokasin että lattia on valettu perkele anturoitten väliin! Piirustuksissa on isot anturat mutta todellisuudessa ne on vaan tuuman leveämmät kuin seinät. Paikoin kivilatomon päällä. Nyt vasta hokasin että mehukellarin lattialla näkyy antura sisälle näin. (jos liite näkyy) Se salaoja on tossa seinän takana varmaan ton kynnyksen kohdalla. Ei juolahtanu ulkopuolla hääriessä mieleenkään että noi antura möykyt olis lattiaa korkeemmalla. Noo, jos joskus otan lattian auki laitan sinne putket myös alle niinkuin ketjun aloittajalla oli tarkotus. Sitten vielä pintavesien ohjaus lopullisesti kuntoon tästä kyseisestä nurkasta niin en usko näkeväni vettä enää sisällä.

[Kyytsis]

On siis edellisten omistajien tekemät nämä ojat, vuonna 2000.

Nuo ovat nyt pahimmillaan vain 2,5cm lattian pinnan alla (siis putken yläpinta).

[Kyytsis]

Pahoittelut hiljaiselosta. Tältä nämä salaojat näyttävät ulkopuolella. Antura siis tuossa alhaalla, patolevy päättyy siihen päälle ja putki menee mutkalla minne menee...


Myyjä on vakaasti sitä mieltä että vuonna 2000 oli hyvän rakennustavan mukaista tehdä noin ja että koska varsinaista haittaa ei ole niin asia on puhtaasti meidän keksimä ongelma. Vettähän toki kellariin tulee, mutta kun se vesi voi kuulemma tulla muualtakin.

Ville

ps. kai tämä on sellainen varoittava esimerkki, että älä tee näin.

[Spautio]

No ei ole kyllä hyvän rakennustavan mukaista vuonna 2000, meidän talon vuonna 1965 piirrustuksissakin oli salaoja (100mm muoviputki) piirretty anturan alapuolelle (meillä toteutus oli sitten toista, sieltä löytyi noin 65mm:n hiekkaa täynnä oleva salaojaputki joka oli välillä noin 80cm ylempänä kuin anturan alapinta, koska kalliota ei oltu muistettu louhia tarpeeksi, perusmuurin ja kallion välissä oli siellä täällä laudan mentävä rako, ja joissain paikoissa myös muottilautakin oli tallella, lisäksi salaojaputki ei johtanut mihinkään).
Eihän tuossa ole tehty edes anturan ja perusmuurin välistä betoniluiskausta, bitumisively ja -kermi (itse korvasin kermin Maxsealilla) puuttuu jne, täysin hyödytön ollut tuo salaojaremontti, hyvä että otit paikkoja auki!
Onkohan sinne patolevyn taakse jätetty vielä vanhat piet/bitumitkin?
Edit: ja miten niin ei ole varsinaista ongelmaa, kuvistasi päätellen on seinärakenteiden alaosat ja lattiat ihan märkiä. Ihme tyyppi toi teidän talon myyjä (kuten meidänkin talon myynyt ja rakennuttanut tyyppi).

[Kyytsis]

Millaiset määräykset olivat voimassa salaojitus ennen 1998 C2 rakennustapaohjeita?

Vastapuolen argumentti tosiaan on, että vaikka ojat on vastoin määräyksiä ja suunnitelmia laitettu, ovat ne silti asennettu sen aikaisen tavan mukaan (2000). Jos saisi jostain kättä pidempää siitä että ei niitä ennenkään ihan noin asennettu niin siitä olisi iloa.

[Jenkka]

Varmaan, jos työ on urakoitu on myyjä olettanut (oikeutetustikin), että tehty kunnolla.

Olisko Espoon rakennusvalvonnasta apua?

[Kyytsis]

On urakoitu ja erikseen valvottu. Ja lopputulos kuvassa.

[turisti]

On urakoitu ja erikseen valvottu. Ja lopputulos kuvassa.

Toi on kyllä hianoo. Sama homma viime kesänä omilla huudeilla. Otin siis kaivurin kaivuuhommiin ja tein itse loput. Ensimmäinen versio oli kaivurimiehen mukaan ok ja "näin me aina tehdään" oli vahvistava kommentti. Kaato oli väärin päin sikäli kun sitä oli ja kaivannon syvin kohta oli juuri anturan yläpinnan tasossa. Eli kalliisti maksettuna olisin saanut sontaa.

[KariFS]

Nojuu, nuo putket ovat kyllä yhtä tyhjän kanssa.

Itsellä on niin että putkien korkeimmassa kohdassa putken alapinta on hieman anturan alapinnan alapuolella. Lattiarakenteen alapinta taasen on anturan yläpinnan tasalla. Ohjeisiin nähden siis ylhäällä on minunkin putket mutta on niillä jotain edellytyksiä sentään toimia.

Tämä siis selityksenä/lisäyksenä aiempaan kommenttiini.

[Matti Alander]

Tänäkin vuonna tuhannet rintamamiestalojen omistajat peruskorjaavat kellareitaan. Tämä osio kannattaa lukaista ja ammattilaistenkin ohjeet tarvittaessa kyseenalaistaa.
Kellarikerroksen salaojitus ja kosteuseristyshomma on yllättävänkin suuri töinen, sekä kalliskin homma. Alalle on tullut lähivuosina paljon uusia kokemattomia yrittäjiä muunmuassa maatalouden piiristä. Erillaisia minikaivuri ja Avantti miehiä on ryhtynyt harrastamaan myös salaojituksien tekoa. Sitten siihen vielä tee se itse ja säästä porukat.
Ei ihme että jälki on kovin sekavaa. Korjaamisessa kun vielä muutenkin on haasteita, uudisrakentamista enemmän. On autotallin luiskaa, porrasmontuja, lisäsiipiä jne... Kalliot ja paaluttamattomat rakenteet tuovat vielä lisähaasteita.
Koulutetuista ammattilaisista on pulaa tai ovat liian kalliita ja naapuri tietää nämä asiat yleisesti paremmin. Sitten ovat nämä nettipalstat joista väärääkin tietoa voi saada, sekä sen seurauksena ongelmiakin.
Tarkkana on oltava myös teettäjän, jotta löytää oikeaoppiset ohjeet tästä sekamelskasta.
Hommahan ei sinänsä ole mitään rakettitiedettä ja oikea toiminta on kyllä oivalettavissa. Hyviä materiaaleja on kaupan, mutta myös huonoja, vähemmän laadukkaita. Tarvikekauppa on paljolti rautakauppojen hallussa, joista harvemmin viimeisen päälle tietoa on saatavissa. Rautakauppa pyrkii myymään mahdollisimman paljon pienin kustannuksin ja rakennusalalla halvan myyminen on helpointa. Perustuksiin sijoitettu suuri rahasumma ei myöskään maan alla näy mihinkään.
Lipsahti aiheesta jälleen kerran, vaikka oli tarkoitus kirjoittaa tekniikasta ja toiminnasta.
C 2 kosteus on hyvä viranomaisohje, jota kannattaa lueskella jos vaan kiinnostaa. Jo sitä noudattamalla saa ainakin salaojituksen oikein rakennettua. Sieltä selviää putkien sijainti, kaadot ym.
Yksinkertaistettuna on hyvä toimia perustuksien kuivaamisessa periaatteella rakentaa vedelle ja kosteudelle helpoin tie pois perustuksista. Pelkästään tiivistämällä ongelma vain vaihtaa yleensä paikkaansa.
Lämmöneristeet aina ulkopuolelle pääsääntöisesti, jotta saadaan kuivaavia lämpötilaeroja aikaiseksi ja kesäaikainen yleinen kellarinseinän kondenssi minimoitua.
Hyvä ohje on myös ajatella rakenne tiiviiksi sisältä ulospäin harvenevaksi, jotta pääsee paremmin kuivumaan.
Maanvarainen lattia sitten toimii taas samoin periaattein, kuin kellarinseinäkin, eroa ei ole muuta kuin toinen vaakatasossa ja toinen pystysuorassa. Käytettäessä mahdollisesti maaperää lämmittävää lattialämmitystä, niin tupla paksu eristekerros on suositeltavaa, jotta maaperään termisesti sitoutuva lämpö ei nosta kosteutta höyrynä maaperästä.
Mikäli kellarinseinä on syvä ja lämpöä sitoutuu myös maaperään paljon on kellarinseinällekin edullista sijoittaa 200 mm kerros esim. Salaojittavaa lämmöneristettä ulkopuolelle.
Toivottavasti tulevan kesän remontit onnistuvat paremmin kuin edellä olleissa kuvissa, joissa remontin hyödyn voi kyseenalaistaa. Olisi kannatettavaa, että piirrättäisitte ensin suunnitelmat salaojitusremonttiin, ettei homma jäisi pelkkien naapuri mielipiteitten ja urakoitsijan neuvojen varaan. Lopputulos olisi varmasti parempi ja dokumentit tallessa.
Suunnitelmien kustannus on muutama satanen, mutta työ maksaa aina tuhansia ja useamman kerran tehtynä kymmeniä tuhansia. Lämpimämpiä säitä odotellessa.

[Kyytsis]

Koska asiassa voidaan joutua käräjille vastapuolen haluttomuuden selvittää asiaa takia niin nyt olisi tarvetta asiantuntijalle jolla on tarvittava pätevyys käytettävissä olevista dokumenteista arvioida salaojien ja perusmuurin kosteudeneristyksen toimivuutta nykyisellään.

Onko suosituksia?

t.Ville

[Jenkka]

En nyt halua sanoa, ettettekö olisi oikeassa asiassanne. Asianajajien tuntipalkkiot noin 200 euroa ja alvit päälle. Kumpikin riitaosapuoli löytää itselleen (rahalla) suotuisia todistavat asiantuntijat. Näistä riidoista aina vain suurempi osa enemmän tai vähemmän nahkapäätöksiä, joissa molemmat maksavat omat kulunsa.

Teidän talonne ei ilmeisesti ole ns. Hometalo kuitenkaan? Suuremmissa käräjäoikeuksissa riittää noita hometalojuttujakin jonoksi,

Eikö sovintoon ole mitään avaimia? Vaikka jostain tinkii voi tulla hyvinkin pitemmän päälle halvemmaksi... Ikävä kyllä.