Kotapata lämmittimenä

[thhs]

Kartioliitin on selkeä homma.

Purin hieman liitoksia, vaati lämpöä, kylmää ja perkeleitä. Laitoin sitten sketsinä tuon pumpun uudelleen. Tuo pumppu oli purettaessa entisestä mestasta 3 kk vanha, siinä oli vielä ihan tuoreet kumitiivisteet. Suntin kartioissa oli lähtöpuolella ollut paperitiiviste, pitää ehkä laittaa sinne vastaava kasatessa.





Kaikenlaista tuli mieleen:

Onko kattilan kaikki putket (suntissa kaksi ja päällä näkyvä, takana oleva "paisunta" merkitty yhteydessä toisiinsa kattilan säiliöön? Todennäköisesti. Silloin voisi tuon toisen piirin rakentaa niin, että lähtö olisi keskellä päällä olevasta (ja paisunta samassa lähdössä) ja paluu kattilan taakse alas. Tätä varmaan maatilallinen tarkoitit, kun sanoit "suoraan kattilasta".

Tarvitaan siis toinen toimiva pumppu. Tämän kakkospiirin kyllä rakentelee sitten ajan kanssa, kun laittaisi lähdöt hollille ja sulut perään valmiiksi.

Onko 25 mm pexille sopiva liitin noihin näkyviin lähtöihin siis 25 x 1 UK?

Ja sitten semmoinen tuli mieleen, että saako edullisesti sellaista härpäkettä, joka käy tuohon suntin akseliin ja osaa vahtia lähtevän veden lämpötilan vakioksi.

[Maatilallinen]

Suntin kartioissa oli lähtöpuolella ollut paperitiiviste, pitää ehkä laittaa sinne vastaava kasatessa.

Onkohan se sitten tasotiivisteliitin, eli oliko vastakkain kaksi tasaista pintaa vai kartiopintaa?

Onko kattilan kaikki putket (suntissa kaksi ja päällä näkyvä, takana oleva "paisunta" merkitty yhteydessä toisiinsa kattilan säiliöön? Todennäköisesti. Silloin voisi tuon toisen piirin rakentaa niin, että lähtö olisi keskellä päällä olevasta (ja paisunta samassa lähdössä) ja paluu kattilan taakse alas. Tätä varmaan maatilallinen tarkoitit, kun sanoit "suoraan kattilasta".

Juu, kaikki kattilan vesitilassa, paitsi tietysti lämminvesikierukka Ja juuri tuota tarkoitin.

Onko 25 mm pexille sopiva liitin noihin näkyviin lähtöihin siis 25 x 1 UK?

On, eli puserrusliitin.

Ja sitten semmoinen tuli mieleen, että saako edullisesti sellaista härpäkettä, joka käy tuohon suntin akseliin ja osaa vahtia lähtevän veden lämpötilan vakioksi.

Katteleppa vaikka huutonetistä tms... eli suurin osa varmaan Ouman merkkisiä, mutta muitakin on. Saattaa käydä tuuri ja saada halvalla, tai sitten ostat kokonaisen öljykattilan parilla satasella joltakin maalämpöön siirtyneeltä, niihin tulee usein mukaan kiertopumppu ja Oumani

[thhs]

Piru vie kun ei nuo nettikaupat oikein tunne tuota 25 x 1" UK liitintä vaikka 25 mm putkea myydäänkin. No jospa niitä jostain löytyy? K-rauta ei tuntenut tuota läpivientiliitosta paisuntapyttyyn

Pitää katsella tuommoista Oumannia tai vastaavaa. Toki ainakin alkuun tuo ei lämpene, ellei tuolla rakennuksessa oleilla, joten lattiaan menevän veden lämpöjä voi vahtia jakotukin luona. Toki lähtevän veden lämpömittariinkin voisi investoida, sellaisin taitaisi saada tuon suntin jälkeen asennettua.

Mitä lie maksaa kupariputki, voisi mahdollisesti rakentaa siitäkin vedot? Onko kalliimpaa/halvempaa kuin PEX.

Sitten tuli mieleen semmoinen, että miten korkealta kattilaan ja paisuntasäiliöön nähden tämmöisessä avosysteemissä voi veden kierrättää. Saisin putket pannuhuoneesta kätevimmin yläkerran kautta, jolloin ne toki kulkisivat hieman alempana kuin paisunta-astia, mutta kuitenkin metrin verran kattilan yläpuolella.

Kiitos tähän asti hyvistä neuvoista, jospa tämän vielä saa lämmittämään

[Maatilallinen]

Piru vie kun ei nuo nettikaupat oikein tunne tuota 25 x 1" UK liitintä vaikka 25 mm putkea myydäänkin. No jospa niitä jostain löytyy? K-rauta ei tuntenut tuota läpivientiliitosta paisuntapyttyyn

Kannattaa käydä ihan putkiliikkeessä, ei noita rautakaupoista yleensä oikein saa, ja saattaavat olla kalliimpiakin.

Mitä lie maksaa kupariputki, voisi mahdollisesti rakentaa siitäkin vedot? Onko kalliimpaa/halvempaa kuin PEX.

Putkiliikkeestä kysymällä selviää, kupari tietysti olisi parempi kuin PEX.

Sitten tuli mieleen semmoinen, että miten korkealta kattilaan ja paisuntasäiliöön nähden tämmöisessä avosysteemissä voi veden kierrättää. Saisin putket pannuhuoneesta kätevimmin yläkerran kautta, jolloin ne toki kulkisivat hieman alempana kuin paisunta-astia, mutta kuitenkin metrin verran kattilan yläpuolella.

Kunhan ei mene ylemmäksi kuin paisunta-astian pohja niin ei haittaa. Ilmaruuvit/kellot tietysti laitettava korkeimpiin kohtiin, muuten ei saa ilmaa pois.

[Oppes]

Tässä taisi olla alunperin tarkoitus käyttää saunan vesipataa lattialämmityksen energialähteenä. Padan vesitilavuus lienee alle 100 l. Sitten padasta luovuttiinkin ja valittiin tilalle käytetty puukattila. Vesitilavuus taisi nousta 200 litraan. Muuten, jos haluaa ruostuneen liitosmutterin auki, helpoin tapa on lyödä sitä vasaralla ja pitää vastakkaisella puolella isompaa vasaraa. Muutaman iskun jälkeen mutteri aukeaa helposti.
Sitten on suunniteltu erilaisia veden lämpötilan vahteja koska kuumaa vettä ei voi lattian sisälle laittaa. En ole kuitenkaan huomannut että varaajaa olisi minkäänlaista. Jos lämmitetään puilla pelkkää kattilaa niin heti kun tulet saa palamaan, niitä on ruvettava sammuttelemaan koska vesi kiehuu. On omakohtaista kokemusta kun rakensin talon -78. Lämmitin aluksi Aria puilla ja siitä ei tullut mitään. Monta kertaa vuorokaudessa piti tulet sytyttää. Sitä nokipikeä on kattilassa varmaan vieläkin.
Palaan vielä mieliaiheeseeni kalvopaisuntaan. Tuossa väitettiin että putkia ei voi viedä paisunnan yläpuolelle. Kysyn vain että miksiköhän? Väite on samanlainen kuin että kaivosta ei voi nostaa pumpulla vettä veden pintaa korkeammalle. Todellisuudessa pumpun staattinen paine rajoittaa nostokorkeuden ei järjestelmän esipaine. Kiertopumpuissa se lienee 1 bar paikkeilla eli 10 metriä.
Yksinkertaisella käsipumpulla järjestelmän saa helposti täytettyä ämpäristä.

[Maatilallinen]

Sitten on suunniteltu erilaisia veden lämpötilan vahteja koska kuumaa vettä ei voi lattian sisälle laittaa. En ole kuitenkaan huomannut että varaajaa olisi minkäänlaista. Jos lämmitetään puilla pelkkää kattilaa niin heti kun tulet saa palamaan, niitä on ruvettava sammuttelemaan koska vesi kiehuu. On omakohtaista kokemusta kun rakensin talon -78. Lämmitin aluksi Aria puilla ja siitä ei tullut mitään. Monta kertaa vuorokaudessa piti tulet sytyttää. Sitä nokipikeä on kattilassa varmaan vieläkin.

Varmaan lienee tarkoitus käyttää laattaa "varaajana", eli kun lämmitetään lattiaa suhteellisen kuumalla n. 35-40 asteisella vedellä niin siihen varautuu lämpöä, joka pitää tilan lämpimänä seuraavaan lämmityskertaan asti? Jos tehoa otetaan kattilasta kokoajan niin ei se niin helposti ylikuumene.

Jonkinlainen puhallinsysteemikin oli tulossa, sellaiset ottaa tehoa yleensä aika paljon varsinkin kuumalla vedellä, joten ei pitäisi ihan heti keittää.

Ei muuten taida olla Jämässä vedonsäädintä? Olisi hyvä estämään kattilan kiehuminen. Lattialämmityksen menoputkeen muuten voisi laittaa ns. turvatermostaatin joka pysäyttää kiertovesipumpun jos lämpötila nousee yli 45c.

Palaan vielä mieliaiheeseeni kalvopaisuntaan. Tuossa väitettiin että putkia ei voi viedä paisunnan yläpuolelle. Kysyn vain että miksiköhän? Väite on samanlainen kuin että kaivosta ei voi nostaa pumpulla vettä veden pintaa korkeammalle. Todellisuudessa pumpun staattinen paine rajoittaa nostokorkeuden ei järjestelmän esipaine. Kiertopumpuissa se lienee 1 bar paikkeilla eli 10 metriä.

Juu, mutta tässä päätettiin nyt ilmeisesti käyttää avopaisuntaa, jonka yläpuolelle putkia ei kyllä oikein voi viedä.

Vettä ei muuten lämmitysjärjestelmässä nosteta kiertovesipumpuilla, vesi nostetaan järjestelmän ylimpään kohtaan riittävän korkealla vedenpaineella. Kiertovesipumput luovat paine-eroa, joka saa veden kiertämään, mutta niiden ei tarvitse saada vettä nousemaan yläkerroksiin.

Toki kalvopaisunta-astian yläpuolelle voidaan viedä putket, kalvopaisunnan täyttö on vaan vähän hankalaa ilman vesijohtoa, siinä kun on se esipaine, niin vaikka kaataisit korkeimmalta kohdalta järjestelmää vettä sinne niin se ei riitä, pitää kaataa 2 metriä korkeammalta jollain väliaikaisletkulla, tai sitten tosiaan käsipumpulla.

[Oppes]

Mulla tää Vesimiilu on periaatteessa kuin tuo Kota. Säiliö on avoin eikä esipainetta ole. Tosin ulkoyhde on vain 14 mm muoviputki. Joka tapauksessa kiertopumppu kierrättää vettä kolmanteen huoneeseen katossa olevia putkia pitkin. Ne on metrin korkeammalla kuin veden pinta. Patteriin vesi menee alaputkesta sisään joten se täyttyy aina ilmaamatta. Mitään ongelmia ei ole ollut. Keittiön lämmön säätäminen tapahtuu pumppua jaksottaisesti käyttämällä. Pumpun mukana tulee sen ominaiskäyrä mutta ne on hukkuneet joten paineita en osaa sanoa.

Betonilattia varaa lämpöä hitaasti huonon lämmönjohtavuuden vuoksi. Vesi jäähtyy kierrossa vain vähän. Jotain "puskuria" tarvitaan. Toivotan onnea kokeiluun.

[thhs]

Sillä päädyin tähän avopaisuntaan, koska sain sen käsityksen, että kalvopaisuntajärjestelmä ei toimi rakennuksessa, jossa ei ole jatkuvasti saatavilla käyttöveden painetta. Olenko nyt ymmärtänyt väärin?

[Oppes]

Et ole. Avopaisunta toimii paremmin muutenkin tässä ja monessa muussakin tapauksessa. Sinne kun kaataa ämpärillä vettä niin se on siinä. Ja niin kuin kerroin mulla on Vesimiilu uuni jossa ei ole edes avopaisuntaa. Pistät kiertopumpun menoveteen lähtöputki ylöspäin mutta kuitenkin kattilan sivulle vesipinnan alapuolelle. Näin se on aina ilman toimenpiteitä täynnä vettä. Vesi kiertää helposti metrin paisunnan pinnan yläpuolelta.

[thhs]

Varaajaa tässä systeemissä ei ole. Paljonkohan tuollainen Jämä itsessään syö vettä? 16 mm putkea on lattiassa 185 metriä ja sitten vielä 25 mm putkea 12 metriä suuntaansa. Näppärä laskee siitä vesimäärän?

Varaajana ajattelin kokeilla tuota 4,5 m3 betonivalua, jossa nuo putket ovat neljässä piirissä. Optimitilanne olisi tuo, että muutamalla kalikalla saisi veden lähes kiehuvaksi ja kiertovesipumppu sitten pyörittäisi tuota shunttaamalla max 45 asteisena lattiassa niin kauan kuin vesi järjestelmässä on viileämpää kuin lattia on, ettei lattia ala lämmittämään kattilaa. Kokeilemalla selviää tämäkin.

Lämmitystarvetta on ehkä 1-2 kertaa viikossa, jos tarvitaan nopeasti lämpöä niin tilassa on myös kamiina, sillä nostaa sisälämmöt tuntiin +10 asteella.

[Oppes]

Jos 16 on sisämitta, tilavuus on 36 litraa. Se ei kuitenkaan ole kokonaisuudessaan ole varaavaa tilavuutta. Kaikki ei ole lämmintä. Kattilassa lienee vettä parisataa litraa.
Betonia on ehkä 14 tonnia. Se vastaa lämmönvaraavuudeltaan vajaata kahta kuutiota vettä. Lattialämmitys on hyvä mutta on parhaimmillaan jatkuvassa käytössä. Siihen on vaikea varata suuria lämpömääriä. Se luovuttaa sen tasaisesti parin vuorokauden sisällä. Jos lämmön luovutusta haluttaisiin säätää, pitäisi paksut matot vetää "luppoaikana" lattian päälle.

Kiinnostusta aloitteestasi on tullut. Onnittelut siitä. Ajatus on tavallaan uusi. Seuraan mielenkiinnolla.

[thhs]

Kuulin huhun, että tuossa minun Jämä Juniorissani ei olisikaan käyttövesikierukkaa, vaan rakenne oli erilainen: tuli lämmittää käyttövesisäiliötä, jonka ympärillä on kiertovesisäiliö? Näin ollen käyttövesisäiliö pitäisi täyttää, kun muuten se palaa puhki ja toisaalta kiertovesi ei lämpiäisi kunnolla. Onko jollain tietoa, mikä kattilan rakenne on sisällä?

[Maatilallinen]

Kuulin huhun, että tuossa minun Jämä Juniorissani ei olisikaan käyttövesikierukkaa, vaan rakenne oli erilainen: tuli lämmittää käyttövesisäiliötä, jonka ympärillä on kiertovesisäiliö? Näin ollen käyttövesisäiliö pitäisi täyttää, kun muuten se palaa puhki ja toisaalta kiertovesi ei lämpiäisi kunnolla. Onko jollain tietoa, mikä kattilan rakenne on sisällä?

Tuollaisia kattiloita tosiaan on joskus ollut olemassa, missä käyttövesi lämmitetään säiliöllä, ei kierukalla. Mutta tuli lämmittää kattilavettä, ja ymmärtääkseni tuo säiliö on sitten lillunut siellä kattilavedessä. Kattilathan on mustaa rautaa, ei ne käyttövettä kestä.

Tosin kierukalta tuo aika vahvasti näyttää, voithan kokeilla laittaa vettä toisesta noista kattilan naamataulussa olevista kupariputkista sisään ja katsoa paljonko sitä menee, kierukkaan menee muutamia litroja, jos on joku säiliö niin saattaa sinne sata litraakin humahtaa.

Mutta taitaa olla ainakin lämpömittarista päätellen pakkasessa tuo kattilasi, älä jäädytä sitä.

[thhs]

Pitääpä testata laittamalla vettä. Se on ollut pakkasessa, mutta tyhjänä kuitenkin.

[thhs]

Onko ideoita paisunta-astiaksi. Minulla olisi 200 litran muovitynnyri, mutta onko se turhan järeä vaihtoehto. Mikä olisi sopiva, vaikka 20 litran vetoinen astia, johon voisi viritellä putkiliitoksen, ja jonka kautta järjestelmän voisi täyttää?

Sain semmoisen suosituksen yhdeltä putkiukolta, että olisi hyvä jos tuossa olisi pätkät muoviputkea ennen pexiä. Eli siis näin:

http://aijaa.com/v.php?i=004709017669.jpg

Ongelma on, että nuo putket on katkaistu rälläkällä, ja keskellä pannua olevaa putkea ei saa kovinkaan helposti irti, on suht jämäkästi kiinni. Saako tuohon rautaputkeen minkäänlaista pitävää puserrusliitosta tms tehtyä? Eli pitäisi yhdistää kierteetön tuumainen rautaputki pexiin. Mikä avuksi?