Lämmitysjärjestelmä tietoa etsimässä.

[SjT]

Hei, todennäköisesti foorumeilla voi olla aiheeseen liittyvä aihe jo mutta en sitä vain ole huomannut joten aloitan uuden

Olen vuosimallia 1957 rintamamiestalon onnellinen omistaja tai siis pankin talonmies vielä tällä hetkellä.
Talossamme on neliöitä noin 80-90.Yläkerrassa on makuuhuone, aula ja kylmä ullakkotila joka on tarkoitus
laittaa lämpöiseksi lähivuosina. Keskikerroksessa on eteinen,keittiö,olohuone ja makuuhuone. Olohuoneen
ja makuunhuoneen välinen seinä on umpinainen joka voidaan aukaista uudelleen tarpeen vaatiessa (vanha omistaja poistanut oven 79).
Olohuoneen ja alakerran makuuhuoneen välinen seinä kantaa yläkerran makuuhuoneen lattiaa joten sitä ei voi kokonaan poistaa. Kannatin palkeilla korvata kyllä. Alakerta on "kylmätila" lukuun ottamatta pukuhuonetta,pesuhuonetta ja saunaa.
Talossa on vesikiertoinen lämmitys pattereilla ja pesuhuoneessa lisäksi myös vesikiertoinen lattialämmitys.
Lämmitys tapahtuu öljyllä, vuotuinen öljyn kulutus on arvioilta siellä 2500litran nurkilla.
Kattila ja poltin ovat vuodelta 79 ja tulevan putkiremontin yhteydessä olisi tarkoitus
uudistaa myös pannuhuoneen sisältöä. Talossa oli vuoteen 79 asti kaksi pystyuunia jotka vanha isäntä kaikessa
"viisaudessaan" muurautti pois. Talon seinät ovat lisäeristetyt vuonna 79 josko tällä on merkitystä. Ikkunat vaihdettu
vuonna 2003.

Kysymykset ovat seuraavanlaiset:
Onko öljylämmityksen rinnalle järkevää ottaa pystyuunia auttamaan öljyä? Onko pystyuunilla öljynkulutusta
vähentävä vaikutus niin suuri että sen huomaa vai on kyseessä hyttysen paska itämeressä?
Pannuhuoneeseen tai muutenkin kellariin on hankala sijoittaa lämmönvaraajaa ahtaiden tilojen vuoksi
(kellarista löytyy jo 3000l öljysäiliö)ja puukeskuslämmityksen toimivuus on epäsäännöllisten työaikojen
vuoksi hankalaa saada toimimaan Kaiken saa toimimaan kun osaa organisoida mutta nämä taidot minulta puuttuvat
Pystyuuni tulisi lämpiämään ostopuulla kun en omista metsää. Vai vieläkö nykyään saa rankametsää? Tulisi samalla
se hyötyliikunta osuus hoidettua. Riittääkö yksi pystyuuni auttamaan öljylämmitystä tarpeeksi vai pitääkö laittaa kaksi?
Vaatiiko pystyuunien muurauttaminen rakennusluvan palotarkastajan piipun tarkastamisen lisäksi ?

Onko kenelläkään teistä kokemusta tälläisestä järjestelmästä vai olenko aivan hullu kun edes haaveilen tälläsiä ? '
Ja tietysti otan vastaan auttavia neuvoja ja tietoa asiasta. Ja tähän samaan hengen vetoon kysyn onko maassamme
puolueetonta laitosta, järjestöä, ihmistä, asiantuntijaa joka antaisi puolueetonta tietoa lämmitysjärjestelmistä?

Ja pyydän anteeksi antoa mahdollisille kirjoitusvirheille kirjoitan tätä aamuyön tunteinta työpaikalla

[jarkkis]

Kyllähän kaksi hyvää pystyuunia,vaikkapa pönttö-sellaista riittää normaali rmt:ssä aika pitkällekin lämmityksessä.Niillähän ennen asuntoja lämmitettiin eikä muuta ollutkaan.Mut se on sitten eriasia,kun ne pitäis uudelleen tehdä purettujen paikalle,hintaahan niille tulee ja kun ostopuun varassa joutuu kuitenkin olemaan.Hormit ja pohjathan tuossa olis tietysti valmiina,nuohoojan pitäs hormit tarkistaa,hän tietää tarviiko enempiä lupia.Jos paikalla on aiemmin ollut muurattu uuni,ei sen uudelleen tekemiseen pitäis mun käsittääkseni mitää rakennuslupia tarvita.

Mut jos tekis yhden pystyuunin ja sit tuollanen ilmalämpöpumppu vielä lisäks?Olohuoneessahan uuni olis mukava tunnelman antajakin(jos sellasta arvostaa)

[sahrami]

Monissa kaupungeissa kaupunkilaisilla on mahdollisuus käydä "rankametsällä" kaupungin mailla, esimerkiksi kaupunki on raivannut rantapusikoita -> sieltä saa hakea ilmaiseksi puuta niin paljon kuin jaksaa (työkaverin poika on onnistunut jo usean vuoden ajan saamaan takka/saunapuut ilmaiseksi tällä tavalla, tosin vaatiihan se sitten omat välineet, kirveen, vesurin, sahan ja peräkärryt) tai kaupunki rakentaa vuokrakerrostaloja -> rakennusalueelta kaadetaan ja viedään pois tukkipuut, loput ovat kaupunkilaisten vapaasti haettavissa. Aika vähän näitä ilmaisia puita näyttää ihmiset hakevan.

Yksikin tulipesä lisää talon huoltovarmuutta (sähkökatkot, öljyntoiituksen ongelmat).

[lehmus]

Tervehdys. Itsellä oli sama rojekti. Tein helpon ratkaisun siirryin maa-lämpöön. Ei halpa mutta "pitkässä juoksussa" ilmeisen hyvä. Kaikki muu kallista puuhastelua, koska ei omaa metsää.

[pvalila]

Minä olen näemmä liukumassa hiljalleen ilppilämmittäjäksi, keskuslämmitys kun hukkaa lämpöä sellaisten rakenteiden lämmittämiseen jotka joutavat kylmiä ollakin.

Sekä hyvillä ilpeillä että maalämmöllä cop on keskimäärin noin kolme, ilpit ovat leudoilla säillä maalämpöä parempia ja kovemmilla pakkasilla toisin päin.

[Putkimiess]

Tervehdys. Itsellä oli sama rojekti. Tein helpon ratkaisun siirryin maa-lämpöön. Ei halpa mutta "pitkässä juoksussa" ilmeisen hyvä. Kaikki muu kallista puuhastelua, koska ei omaa metsää.

Paitsi että patterilämmityksellä tuo ei ole ollenkaan yhtä hyvä kuin lattialämmityksellä, patterikierto kun vaatii kylmällä kuumempaa vettä kuin mihin lämpöpumput pystyy.
Me laitettiin pönttöuuni rintsikkaan, maksoi joku vajaat 3 t€ paikalleen muurattuna. Rakennuslupa tarvittiin sekä hormin massaus mutta tässä ei ollut pönttöä aikaisemmin ollut.
Öljykattila on jo yli 30-vuotias eli alkaa olla elinkaarensa lopussa. Vaikka uunin tai ilpin kaveriksi hankkiikin on myös päälämmitysjärjestelmän uusiminen kohta edessä. Vaihtoehtoja ovat:
- öljylämmityksen uusiminen; helpoin ja halvin mutta kallista käyttää ja "poissa muodista"
- öljylämmityksen uusiminen ja rinnalle vilp tai aurinkolämmitys; hinta nousee, öljylämmityksestä saa korvattua ehkä 20-30%?
- puulämmitys; vaatii kattilan lisäksi parin kuution varaajan sekä puuvaraston sekä lähes päivittäistä huolenpitoa. Varalla sähkö
- sähkölämmitys; rikkaiden hommaa, ei meille
- maalämpö; suurin investointi, hyötysuhde alhainen patterilämmitystaloissa
- pelletti; vaati varastotilan sekä jonkun verran omatoimisuutta
- kaukolämpö; helppoa jos saatavilla, hinnassa suuria vaihteluja (riippuen primäärienergiasta)
Olikohan tuossa nyt kaikki? :)

[SjT]

Vaihtoehtoja ovat:
- öljylämmityksen uusiminen; helpoin ja halvin mutta kallista käyttää ja "poissa muodista"
- öljylämmityksen uusiminen ja rinnalle vilp tai aurinkolämmitys; hinta nousee, öljylämmityksestä saa korvattua ehkä 20-30%?
- puulämmitys; vaatii kattilan lisäksi parin kuution varaajan sekä puuvaraston sekä lähes päivittäistä huolenpitoa. Varalla sähkö
- sähkölämmitys; rikkaiden hommaa, ei meille
- maalämpö; suurin investointi, hyötysuhde alhainen patterilämmitystaloissa
- pelletti; vaati varastotilan sekä jonkun verran omatoimisuutta
- kaukolämpö; helppoa jos saatavilla, hinnassa suuria vaihteluja (riippuen primäärienergiasta)
Olikohan tuossa nyt kaikki? :)

Onkos sulla tietoa onko pönttöuunin tai takan käyttö öljyä tukevana lämmitysmuotona järkevää? Saako sillä öljyn kulutusta pienemmäksi? Ja riittääkö yksi tai kaksi takkaa/pönttöuunia lämmittämään myös yläkerran talven kovilla pakkasilla pelkän muurin avulla?

Edit: Niin onkohan tänä päivänä mahdollista saada puolueetonta asiaan perehtynyttä ihmistä neuvomaan tälläisissä asioissa vai pitääkö mennä mutu asenteella?

[TimoAB]

SJT, ei löydy puolueetonta asiantuntijaa. Itse pengoin noita apinan raivolla pari vuotta sitten ja olen pitänyt silmäni auki sen jälkeenkin. Ja vielä se öljy pöhisee kellarissa. Siihen on tosin neljä syytä, joista vanhin on just ekalla luokalla. Ja se päivätyö. Ja se, että kaikki rahat on jo muutenkin hassattu taloon. Tyypillinen rintsutarina, siis.

Eri lämmitysjärjestelmien hiilikuormista, pienhiukkas- ja muista ekokuormista, takaisinmaksuajoista ja muista saa eri lähteistä eri tietoja. Eri ihmisillä on kovin eri käsitys siitä, mikä on ostopäätöstä muotoiltaessa tärkeää ottaa huomioon.

Periaatteessa noihin kysymyksiin oikea vastaaja on LVI-insinööri, mutta ne osaavat vain laskea takaisinmaksuaikoja, ei muuta. Ja yksi sanoo, että "eikös se suorasähkö ole vaivattomin ja koska siinä on pienet investointikustannukset niin se on halvin" ja toinen sanoo heti, että maalämpö tietysti ja kolmas, että pelletti. Ja Pvalila sanoo että ilppi .

Mutta alkuperäiseen kysymykseen: käsittääkseni rintsu ja käyttövedet lämpiää 15-20 pinokuutiolla puuta per vuosi. Leikitään, että siitä menee talon lämmitykseen 10-15 kuutiota, loput käyttöveteen. Jos sen jakaa vaikka kymmenelle lämmityskuukaudelle, tulee siitä kuutio-puolitoista eli 1000-1500 litraa pinottua puuta per kuukausi, helmikuussa enemmän, syyskuussa vähemmän. Jos tuon jakaa per päivä, siitä tulee kesikimäärin ehkäpä 30-50 litraa puuta per päivä. Sen kun polttaa syksyllä pari-kolme kertaa viikossa ja helmikuussa kaksi kertaa päivässä, luulisi pysyvän öljynkulutuksen nollissa. Mutta kuvittelisin, että helmikuussa se tarvitsee sen kaksi pönttistä ja jonkin verran urheilumieltä. Ja hyvän halko-tulipesä -logistiikan.

Meilläpäin pinokuutio koivuhalkoa on kai jotain 40 e per kuutio. Silloin kymmenen pinokuutiota maksaa 400 euroa ja 15 pinokuutiota 600 euroa. Halpaa se on ostopuillakin.

Takka on aika viraton, mutta varaava iso pönttöuuni hyvä. Se varaa lämpöä parikin päivää, ja lämpö on todella miellyttävää. Mitä massivisempi rakenne on, sen parempi. Meillä pönttis on vain alakerrassa. Yläkertaan ainakaan meillä ei kovinkaan paljon alakerran lämpö tihku, välipohjassa on kuitenkin 30 cm purua. Rappukäytävästä tietysti kulkeutuu jonkin verran. Yläkerrassa meillä on makkarit, joten ne saavat viileitä ollakin.

Olen muuten täysin varma, että laskelmani ovat pielessä. Olen myös täysin varma, että joku avulias ne minulle korjaa. Mutta yhtä kaikki, taloja on ennen aikaan lämmitetty pelkästään pönttiksillä ja hengissä on pysytty. Eli ihme on, jos et öljynkulustasi saa puilla alemmaksi, vaikket kokonaan nollille saisikaan.

[Putkimiess]

Vaihtoehtoja ovat:
- öljylämmityksen uusiminen; helpoin ja halvin mutta kallista käyttää ja "poissa muodista"
- öljylämmityksen uusiminen ja rinnalle vilp tai aurinkolämmitys; hinta nousee, öljylämmityksestä saa korvattua ehkä 20-30%?
- puulämmitys; vaatii kattilan lisäksi parin kuution varaajan sekä puuvaraston sekä lähes päivittäistä huolenpitoa. Varalla sähkö
- sähkölämmitys; rikkaiden hommaa, ei meille
- maalämpö; suurin investointi, hyötysuhde alhainen patterilämmitystaloissa
- pelletti; vaati varastotilan sekä jonkun verran omatoimisuutta
- kaukolämpö; helppoa jos saatavilla, hinnassa suuria vaihteluja (riippuen primäärienergiasta)
Olikohan tuossa nyt kaikki? :)

Onkos sulla tietoa onko pönttöuunin tai takan käyttö öljyä tukevana lämmitysmuotona järkevää? Saako sillä öljyn kulutusta pienemmäksi? Ja riittääkö yksi tai kaksi takkaa/pönttöuunia lämmittämään myös yläkerran talven kovilla pakkasilla pelkän muurin avulla?

Edit: Niin onkohan tänä päivänä mahdollista saada puolueetonta asiaan perehtynyttä ihmistä neuvomaan tälläisissä asioissa vai pitääkö mennä mutu asenteella?

Ei ole tarkkaa tietoa mutta kaikki pöntöllä lämmitetty on tietysti pois öljykulutuksesta. Edellytyksenä tietsti että esim pattereissa on toimivat termostaatit jotka sulkevat kun huoneeseen tulee lämpöä muualta. Hyvä varaava tulipesä ei enää hormia lämmitä joten yläkerrassa tuosta ei ole mitään iloa. Takka tai avotakka voi pahimmillaan lisätä öljynkulutusta. Saatava säteilylämpö on pienempi kuin mitä tulen tarvitseman kylmän korvausilman lämmittäminen vaatii energiaa.

Ja samaa mieltä, puoluetonta tietoa ei ole Kaikilla meillä on jokin intressi tai intohimo näitä kirjoittaa, kumpikaan syy ei käy puolueettomasta

Tärkeää valinnassa on kuitenkin pitää päälämmitysjärjestelmät ja avustavat lämmitysjärjestelmät erillään. Jälkimmäisellä ei pysy torppa talvella lämpimänä.

[sahrami]

Kunnollinen varaava takka kyllä ajaa ihan pönttöuunin asiaa, mutta avotakka kyllä tosiaan pahimmillaan saattaa enemmän jäähdyttää tilaa kuin lämmittää.

[lmfmis]

mutta avotakka kyllä tosiaan pahimmillaan saattaa enemmän jäähdyttää tilaa kuin lämmittää.

....tuokin on vähän mu-tu:a...

Tee koe: huone jossa on avotakka ja korvausilmaräppänä ja muut ovet/ikkunat kiinni.

Lämpeneekö vai jäähtyy?

[jukilpi]

Tervehdys

Itse suosin maalämpöä, vaikka sen alkuinvestoinnit hieman kirpaisivat:

se antaa aina lämpöa "kertoimella": Euro sisään, kolme euroa ulos
se ei vaadi puiden pilkkomista
se ei vaadi öljyn tilaamista
kotitalousvähennyksen voi hyödyntää kaivon poraamiseen
kerran porattu kaivo antaa lämpöä vielä sadan vuoden kuluttuakin, täta ei yleensä huomioida takaisinmaksuaikaa laskettaessa
sillä voidaan jäähdyttää edullisesti, edullisemmin kuin ilpillä
maalämpöön saa energia-avustuksen
sen kanssa et ole riippuvainen kaukolämmön monopolihinnoittelusta
sen avulla suojaudut sähkön hinnan nousua vastaan, kun verrataan sähkölämmitykseen


Maalämmössä hyötysuhde pysyy korkeana ympäri vuoden, tulistuksenpoistojärjestelmällä varustetuissa pumpuissa kolmen paremmalla puolella. Tämä johtuu siitä, että lämpöpumpulla jäähdytetään porakaivoa, joka on vakaampi lämpötilaltaan kuin ulkoilma. Toisin sanoen pumppu pysyy paremmin"alueella". Maalämpö sopii patterilämmityksellä oleviin järjestelmiin erinomaisesti. Eroa hyötysuhteessa pattereiden ja lattian välillä on usein liioteltu, eikä se ole perusteltu syy olla valitsematta maalämpöä. Vastoin yleistä mielipidettä, oikein mitoitettu maalämpöjärjestelmä pystyy lämmittämään talosi pattereilla kaikissa olosuhteissa. Tulistuksenpoistojärjestelmän avulla varaajan yläosan lämpotila nousee parhaimmillaan jopa 90 asteeseen pisimmillä käyntijaksoilla ja kovilla pakkasilla.

Hankaluuksia saatta tulla sellaisessa taloissa, jossa kaikki patterit ovat yksirivisiä. Kuitenkin monissa vanhoissa taloissa patteriverkko on reilusti ylimitoitettu. Omassa liiterissäni laskennallisesti lämmönluovutustehot putosivat puoleen, kun laskettiin vanhojen pattereiden lämmönluovutustehot maalämmön 55 asteen maksimin mukaan. Silti viime talven kovimmillakin pakkasilla kylmästä ei tarvinnut kärsiä.

Jos haluaa hifistellä laskelmien kanssa, ja halutaan mahdollisimman matalaa menoveden lämpötilaa, voidaan patterit ylimitoittaa. Silloin voidaan asentaa kolmiriviset radiaattorit joka huoneeseen. Tällöin päästään riittäviin luovutustehoihin huomattavasti pienemmällä menoveden lämpötilalla. Tässä ei mielestäni ole mitään mieltä, sillä ero patteri ja lattialämmityksen kanssa maalämmön hyötysuhteessa on vain muutamia ykkösen kymmenyksiä.

[sahrami]

mutta avotakka kyllä tosiaan pahimmillaan saattaa enemmän jäähdyttää tilaa kuin lämmittää.

....tuokin on vähän mu-tu:a...

Tee koe: huone jossa on avotakka ja korvausilmaräppänä ja muut ovet/ikkunat kiinni.

Lämpeneekö vai jäähtyy?

Vaikea tehdä tuollaista koetta, kun en tunne ketään, jolla olisi avotakkaa kotonaan.
Omakohtaista kokemusta on noin 25 vuoden takaa, kun rippileirillä hytistiin avotakan äärellä iltaisin. Kyllä siinä takkatulen loimussa se takan puoleinen kylki lämpeni, mutta toinen puoli tuntui jäähtyvän koko ajan. Kyseessä nyt tietenkin oli hätäisesti 70-luvulla rakennettu saunamaja, joka ei lämpimänä olisi varmaan pysynyt millään. Siinä tilassa avotakkaan tehty tuli lämmitti tasan säteilylämmöllään, ja välittömästi tulen sammuttua tila oli vähintään yhtä kylmä kuin ennen tulen sytyttämistä - vaikka tulta ylläpidettiin siinä takassa välillä tuntikausia. Ko. takka veti erinomaisesti, ja korvausilmaa tuli siis ulkotiloista hyvinkin reilusti - sattui vaan olemaan ulkona kylmää ja kosteaa.
Eli omakohtaisen kokemuksen mukaan avotakka voi pahimmillaan jäähdyttää tilaa. Hyvinkin on mu-tua, musta tuntui, että tuli helkutin kylymä.

[jarkkis]

Eipä taida avotakka vetää,jos korvausilman saanti estetään,senverran paljon kyseinen laite sitä tarvii.Se puumäärä mikä avotakassa palaa 1-2:ssa tunnissa käytännössä harakoille,lämmittää hyvässä pönttö-tai vastaavassa uunissa parhaimmillaan yli vuorokauden.

Totta kai varaava tulisija pienentää öljynkulutusta,kun sitä aktiivisesti käytetään ja on patteritermostaatit.Oman käsitykseni mukaan uunilämmitys kuitenkin pelaa parhaiten yhteen suoran sähkölämmityksen kanssa.Omaa taloani lämmitän pelkästään uuneilla aputiloja lukuunottamatta.Mutta jos miettii,alkaako puulämmityksen kanssa touhuamaan,niin siinä on muutakin huomioon otettavaa kuin pelkkä mahdollinen rahan säästö.Kiinnostaako asia ylipäätään,tykkääkö sen tuomasta nysväämisestä,puun teosta,lämmittämisestä ja sellasesta vai onko se vaan sitten pakkopullaa?Jos on,niin sitten kannattaa puulämmitys unohtaa.

[Putkimiess]

Tervehdys

Itse suosin maalämpöä, vaikka sen alkuinvestoinnit hieman kirpaisivat:

se antaa aina lämpöa "kertoimella": Euro sisään, kolme euroa ulos
se ei vaadi puiden pilkkomista
se ei vaadi öljyn tilaamista
kotitalousvähennyksen voi hyödyntää kaivon poraamiseen
kerran porattu kaivo antaa lämpöä vielä sadan vuoden kuluttuakin, täta ei yleensä huomioida takaisinmaksuaikaa laskettaessa
sillä voidaan jäähdyttää edullisesti, edullisemmin kuin ilpillä
maalämpöön saa energia-avustuksen
sen kanssa et ole riippuvainen kaukolämmön monopolihinnoittelusta
sen avulla suojaudut sähkön hinnan nousua vastaan, kun verrataan sähkölämmitykseen


Maalämmössä hyötysuhde pysyy korkeana ympäri vuoden, tulistuksenpoistojärjestelmällä varustetuissa pumpuissa kolmen paremmalla puolella. Tämä johtuu siitä, että lämpöpumpulla jäähdytetään porakaivoa, joka on vakaampi lämpötilaltaan kuin ulkoilma. Toisin sanoen pumppu pysyy paremmin"alueella". Maalämpö sopii patterilämmityksellä oleviin järjestelmiin erinomaisesti. Eroa hyötysuhteessa pattereiden ja lattian välillä on usein liioteltu, eikä se ole perusteltu syy olla valitsematta maalämpöä. Vastoin yleistä mielipidettä, oikein mitoitettu maalämpöjärjestelmä pystyy lämmittämään talosi pattereilla kaikissa olosuhteissa. Tulistuksenpoistojärjestelmän avulla varaajan yläosan lämpotila nousee parhaimmillaan jopa 90 asteeseen pisimmillä käyntijaksoilla ja kovilla pakkasilla.

Hankaluuksia saatta tulla sellaisessa taloissa, jossa kaikki patterit ovat yksirivisiä. Kuitenkin monissa vanhoissa taloissa patteriverkko on reilusti ylimitoitettu. Omassa liiterissäni laskennallisesti lämmönluovutustehot putosivat puoleen, kun laskettiin vanhojen pattereiden lämmönluovutustehot maalämmön 55 asteen maksimin mukaan. Silti viime talven kovimmillakin pakkasilla kylmästä ei tarvinnut kärsiä.

Jos haluaa hifistellä laskelmien kanssa, ja halutaan mahdollisimman matalaa menoveden lämpötilaa, voidaan patterit ylimitoittaa. Silloin voidaan asentaa kolmiriviset radiaattorit joka huoneeseen. Tällöin päästään riittäviin luovutustehoihin huomattavasti pienemmällä menoveden lämpötilalla. Tässä ei mielestäni ole mitään mieltä, sillä ero patteri ja lattialämmityksen kanssa maalämmön hyötysuhteessa on vain muutamia ykkösen kymmenyksiä.

Olisiko sinulla jotain faktaa tuosta patteriväitteestä? Edes lämpöpumppumyyjät ei puhu noin positiivisesti sävyyn patterilämmityksen soveltuvuudesta lämpöpumppujen kanssa.