Kellarin kylpyhuoneen remppaa - MMXI

[anamasa]

Jep, another kellarikylppäriketju. Jos ei nappaa muut löpinät, niin voi hypätä noihin tummennettuihin kohtiin. Niissä oleellisimmat seikat liittyen tähän keskustelualueeseen.

RMT -54

Kellarissa joskus, ehkä 80-luvulla (laatoista päätellen), tehty kylpyhuone ja sauna. Kylppärin yhden seinän takana (ei kantava) on vanha käytöstä poistettu öljysäiliö. Uusi öljysäiliö (vm 2007) on aivan toisaalla kellarissa. Kuumaa käyttövettä ja pattereita lämmitetään öljykattilalla vm- 64 :D. Kylppärissä myös vesikiertoinen lattialämmitys.

Ongelmia
- Pääviemäri talon alla tukkeutuu aika-ajoin (n. neljästi vuodessa), eli heikossa hapessa ovat. Aukeaa aina helposti painepesurilla ja avausletkulla.
- Viemärin ilmastoinnissa on ongelma. Pytty ja lavuaari (keskikerroksessa) kurluttavat paskanhajun säestämänä.
- Pidemmällä suihkulla lämmin vesi loppuu
- Pukuhuone puuttuu
- Kiuas on palanut puhki
- Kylppärin ilmastointi puuttuu. Ei tosin koettu ongelmaksi, mutta puuttuu kuitenkin.
- Kylpyhuoneen tunnelma on lähempänä vankilaa kuin kotoisaa saunatilaa
- Saunasta on kulku pannuhuoneeseen metallisen palo-oven läpi. Ovi näyttää siltä, että sen takana poltetaan vauvoja ja kissanpentuja.
- Tilillä on n. 11 euroa.

Ajattelin remppauttaa ylimalkaisesti kuvattuna seuraavasti
Ensinnäkin säästösyistä meinaan rajata remppaa aika tiukasti ja teen vain tähän liittyvät pakolliset jutut. Vanhaa öljysäiliötä suojaavasta (tiili-)seinästä suurin osa nurin, säiliö mäkeen ja säiliön paikalle uusi suihkutila kahdella suihkulla. Lauteiden alle uusi lämminvesivaraaja kyljelleen (esim. Jäspi 300 RST). Öljykattila jää toistaiseksi hoitamaan pattereiden lämmitystä. Lattialämmityskaapelit sähköllä. Kylppärin seinään joku kosteuteen reagoiva puhallin, esim. PAX. Nättiä laattaa ja paneeleita, valaistusta, uutta kiuasta, uusi saunan ovi ja sen semmoista tuunausta. Ei kuitenkaan mitään ledihomoilua tai mustia lauteita vaan ajatonta kaunista. Vanhan suihkun kohdalle tulisi pieni pukutila.

Viemärin ilmastointi rassaamalla auki, viemäriputkien sukitus/pinnoitus/putkitus(??) erillisenä urakkana asiaan vihkiytyneeltä firmalta.

Uudella varaajalla lämmitettäisiin siis talon käyttövesi. Jeesuksen ikäinen öljykattila jäisi toistaiseksi tukemaan talon lämmitystä, eli pattereita. On meillä takka ja ilppikin, mutta pakkasilla lämpiää osa pattereistakin. Jos ja kun ilma-vesipumppusysteemit halpenevat, tekniikka kehittyy ja pankkitili on plussalla, niin päivittäisin vasta sitten kokonaan eri sessiossa tuon öljypuolen johonkin. En kuitenkaan ajattele asiaa tänä, enkä ensi vuonna.

Nyt seuraa koko kuvion suurin ihmettelyn aihe. Remppafirman omaava naapuri, jolla meinasin suurimmat temput teettää, ehdotti seuraavaa: Korotettaan kylppärin lattiaa reilun vaaksan verran ja tehdään koko paska sen päälle. Mitään ei siis piikattaisi auki, vaan uusi viemäriveto pesualtaasta ja suihkuista vedettäisiin korotetun lattian alla vanhaan lattiakaivoon. Se jäisi siis pukkariin, jonka lattiaan tehtäisiin tarkistusluukku vesilukon putsausta varten. En tullut kysyneeksi miten itse korotus toteutettaisiin. Ehdotuksia? Pinnalle kuitenkin lattialämpö sähköllä, vesieriste ja laatat. Salaojia ei ole, eikä kyllä ole ollut ongelmia kosteudenkaan kanssa. Mainittakoon tähän väliin, että kellarikerroksen keskeltä löytyy avokaivo, jossa on vettä ihan kohtuullisesti. Joskus pumppasin kokeeksi kaivon tyhjäksi ja vesi oli jo seuraavana päivänä vanhalla tasollaan. Kaivo ilmeisesti toimii jonkinmoisena salaojana talon alla.

Toinen asia johon kelpaisi hyvä arvaus. Miten tuon suihkutilan seinän kanssa tekisi? Mikä olisi turvallisin tapa eristää, vaikka sillä oletuksella, että hoidan ulkopuolelle salaojat ja fuktisol/isodrän-härpäkkeet 1-2 vuoden sisään? Räjähtääkö talo heti atomeiksi, jos nyt tiivistetään ja eristetään sisäpuolelta, mutta hoidetaan salaojat vasta myöhemmin kuntoon?

Muita enemmän ja vähemmän teknisiä kysymyksiä.
Mitä mieltä noin yleisesti? Suihkun ja pukkarin paikat yms. Tekisittekö näin vai eri tavalla? Mitä teen vesikiertoiselle lattialämmitykselle, jonka putket jää siis "ala-lattiaan". Onko esim. mitään kosteusteknistä merkitystä onko siellä lämpö vai ei? Entä tuo ruumishuon.. siis palo-ovi? Saako siihen vetää paneelin? Ellei, niin millä siitä saisi vähemmän luotaan työntävän näköisen? Sitä kun joutuu lauteilta tuijottamaan.

Tuossa vielä videopätkä nykytilasta ja alla raapustus, jossa vasemmalla nykytila ja oikealla haavetila
.
.

[anamasa]

Kommenttiryöpystä päättelen, että kannattaa piikata lattiaa ainakin sen verran auki, että nähdään mitä se on syönyt. Ja kun kerran jytistelemään aletaan, niin samaan hikeen saa roilot viemärivedoille, niin ei tarvitse korottaa. Eiks je?

Mutta mitä jos valu vaan jatkuu, jatkuu ja jatkuu, niin se on sitten kantava? Järkeilenkö oikein, jos sitten vaan pysähtyisi ja tekisi uuden lattian jättäen sen sisäänpäin kuivuvaksi vaikka Isolan Platon Multin avulla? Onko väliä jos lattia kuivuu sisäänpäin, mutta saman tilan seinä on eristetty ja laitettu kuivumaan ulospäin?

[pete73]

Kyllä minä ainakin lähtisin siitä, että viemärit ja pohjan lämpö- ja kosteuseristykset kuntoon kun kerran uudet pinnat kuitenkin tehdään :)
Eli kerralla kuntoon niin pääsee halvimmalla ja helpoimmalla pidemmän päälle.

Sama projekti täälläkin menossa... pesutilojen kohdalla tällä hetkellä monttu... samoin pannuhuoneessa oja viemärilinjalla.. eli talon päästä päähän lattiat auki.. Sinne sitten tulee mursketta, salaojaa, viemäriä, vesijohtoa, lämmitysputkia.... ja yllätys yllätys.. Fuktisolia ...päälle betonia,laattaa ja varmaan kosteussulkua...

[Peltola]

Hmm...
Anteeksi maalaisuuteni, mutta miksi tuo tarkistusluukku on keskellä pukkaria? Toki ymmärrän, että tuo on vasta luonnos, mutta vinkkinä; kannattaa laittaa mahdollisimman nurkkaan mielellään ei-kantavan väliseinän nurkkaan. Saa meinaa lähemmäs seinää, kuin anturan vieressä.

Ruoskin itseäni joka kerta, kun käyn omassa pukkarissa, jossa tarkistusluukku on anturoiden takia n. 50cm seinistä.

[anamasa]

Tarkistusluukun paikka liittyi siihen, että uudesta suihkutilan lattiakaivosta oltaisiin vedetty korotuksen alla putki suoraan vanhaan lattiakaivoon. Luukku pitää kai olla siellä missä kaivokin :) Nyt olen jo tullut järkiini ja luopunut korotuksesta. Vanha lattiakaivo menee siis umpeen ainakin päällisin puolin. Todennäköisesti uusi veto käyttää silti hyväksi vanhaa reittiä joltain osin, mutta... äh en tiedä vielä.

Sen verran selasin vanhoja ketjuja Fuktisolista, että olen entistä enemmän sekaisin Ymmärsin jutuista, että kun ulkoseiniin tulee Fuktisol, niin sisäpuolen eristeet pitäisikin jättää minimiin. Meinaa tulla uskon puute. Tuota videopätkää kuvatessa unohdin nimittäin tuon seinän luukun auki ja lämpö laski muutamassa tunnissa tuntuvasti. Nyt siis pitäisi tehdä kylppäri ilman eristeitä, palella talvi ja luottaa siihen, että kesällä ulkopuolelle laitettavat Fuktisolit eristää riittävästi. Mikä olisi käyttökelpoinen sisäpuolen lämpöeriste kylppärin seinässä? Entä miten vesieriste sopii kuvioon Fuktisolin kanssa?

Meinaa nyt tulla vähän rimakauhua, mutta kai se siitä.

[Limes]

Jos vanha öljysäiliö poistetaan,niin tuleekos uusi öljysäiliö johonkin muuanne ?

Itseä kyllä häiritsee tuo pannuhuoneen ovi saunan kautta.
Ja tuo ns. pukkari tila vaikuttaa kyllä aikas pieneltä...tosin kuin tarkoin tuo on mittakaavassa ?
Sitähän voi testata laittamalla ajatellun kokoiseen tilaan tuolit vastakkain ja kokeilla kuin siinä kaksi pystyy yhtäaikaa operoimaan.

[anamasa]

Haa!

Eihän tämän aloittamiseen mennyt ihan vuottakaan, kun elämä päätti heittää muilla tavoin kapuloita rattaisiin tai paremminkin naamaan. Suunnitelma on pysynyt kutakuinkin samanmoisena. Sen verran tulin järkiini, että viemärit kaivetaan esiin ja vaihdetaan. Mulla on ollut kirjaimellisesti naurettavan huonoa tuuria urakoitsijoiden kanssa. Yhteensä neljä firmaa tehnyt tavalla tai toisella oharit heti alkuunsa.

Avasin henkoht. blogihärpäkkeen, jonne dokumentoin homman edistymistä. http://www.nottinkia.net Tuonne tulee kyllä muutakin elämää jatkossa, mutta nyt alkuun lähinnä tästä rempasta.

^Öljysäiliö on jo muualla edellisen asukin asennuttamana. Sitten tuosta pannuhuoneen ovesta. Kunhan pääsen öljystä eroon, niin tuo muurataan umpeen ja tilaan tulee alakerran WC, jonne kulku toiselta puolelta.

[anamasa]

No niin, täälläkin päästiin foorumin peruskysymysten äärelle. Tulevan kylppärinurkan seinät näyttää siis tolta.



Rapsuttelin vähän ja rakenne on aika.. köh suoraviivainen.



Alhaalta päin
- märkää hiekkaa
- suht ohut laatta vähän anturan puolivälin alapuolella
- anturan päällä jostain syystä muutama rivi tiiliä

Hyvää tässä on se, että piikkaminen ja kaivaminen tulee olemaan paljon kevyempi homma mitä pelkäsin. Huonoa se, että tässä tulee kompromissi huonekorkeuden ja lattian eristämisen kanssa.

Anturan alareuna on epätasainen, mutta alareunasta kattoon on parhaimmillaan 240cm. Antura on tuosta avatusta kohtaa 25-27cm paksu. Anturan yläreunasta kattoon 213cm. Voi olla sentin parin mittavirhe sinne tai tänne.

Ajatuksilla sotkettuja kysymyksiä
- Kuinka syvälle Fuktisolit voi laittaa suhteessa anturaan? Fuktisolin alareuna anturan alareunan tasolle? Voiko laittaa vielä pari senttiä alemmas?
- Kuinka paksu peruslaatta pitää olla (8cm?) ja onko laatan sijainnilla suhteessa anturaan rakennusteknistä merkitystä? Voiko lattia olla osaksi anturan vieressä ja jatkua anturan päälle? Laskenko päin hittoja, jos kuvittelen, että aloitan anturan alareunasta 20cm eristeillä (fuktisol, eps..) ja tuon päälle betonia 8cm, jolloin huonekorkeus olisi vielä vesieristeen, laattojen ja kattopaneloinnin jälkeen 210cm paikkeilla? Eli Fuktisolin alareunasta betonin yläreunaan 28cm?
- Mitähän noilla tiilillä on yritetty? Mosauttaisinko ne vaan hittohon vai tasaisinko seinän yläosan tiilien tasolle? Jos jälkimmäinen, niin mitä tuohon yläosaan keksisi? Remppamies meinasi, että tohon koolauks... johon keskeytin, että puuta tohon ei ainakaan laiteta, mutta enhän mä osannut ehdottaa mitään vaihtoehtoa

Tuo on ainoa nurkka kellarissa, johon ei tilan puolesta mahdu rivinteeraus ja salaoja/fuktisol-hässäkkä tehdään ulkopuolelle keväällä, joten sen mukaan eletään. Uusi rakenne joutuu siis kestämään yhden talven rasitukset.

edit. Nyt kun lukee tuota avausviestiä ja ajatuksia lattian korottamisesta tekemättä mitään, niin meinaa tuskanhikeä pukata pelkästä ajatuksesta. Olisi tullut melkoinen pommi.

[Juha_P]

Onko sokkeli muurattu jostain harkoista vai onko siinä alunperin verhomuuraus.

[anamasa]

Mikä on verhomuuraus? Noi tiilet vai? Ainakin toisaalla kellarissa on lattiasta kattoon tuota harmaata harkkoa joka paikassa, eli ei verhomuurausta. Tässä kylppärinurkassa ja tarkemmin tämän vanhan öljysäiliön paikalla on tiiliä ulkoseinää vasten tämä neljä riviä anturan päällä ja toisella ulkoseinällä vähän korkeammalle. Entisen kylppäritilan osalta ulkoseinän kohta on kokonaan verhoiltu. Videopätkä kertoo paremmin kuin minä kirjoitan. Editoin sen tähän kunhan se suostuu latautumaan tuonne Amerikkaan. edit. Ei se halua latautua, mutta tämä selvisikin jo.

Nyt kun seikkailin täällä palstalla vähän lisää, niin ehkä toteutan sittenkin köyhän miehen laihialaisen säästörivinteerauksen, eli hakkaan ensin noi tiilet hittohon. Tilalle Siporex 68 vain 3cm ilmaraolla. Tuo ei paljoa kaventaisi verrattuna jo nykyisiin tiiliin. Näin se kestäisi paremmin seuraavan talven yli, kunnes saan eristeet ja salaojat ulkopuolelle kuntoon ja auttaahan tuo rivinteeraus jatkossakin.

[Laurakaisa]

Verhomuuraus = rivinteeraus.

[Juha_P]

Verhomuuraus = rivinteeraus. Ensimmäinen selevää Suomea ja jälkimmäinen juontuu Ruotsin kielestä.

Pisti vaan silmään kuvissa toi harkko mutta onkin semmosesta sitten tehty alunperin.

[jokihuoko]

Ajatuksilla sotkettuja kysymyksiä
- Kuinka syvälle Fuktisolit voi laittaa suhteessa anturaan? Fuktisolin alareuna anturan alareunan tasolle? Voiko laittaa vielä pari senttiä alemmas?
- Kuinka paksu peruslaatta pitää olla (8cm?) ja onko laatan sijainnilla suhteessa anturaan rakennusteknistä merkitystä? Voiko lattia olla osaksi anturan vieressä ja jatkua anturan päälle? Laskenko päin hittoja, jos kuvittelen, että aloitan anturan alareunasta 20cm eristeillä (fuktisol, eps..) ja tuon päälle betonia 8cm, jolloin huonekorkeus olisi vielä vesieristeen, laattojen ja kattopaneloinnin jälkeen 210cm paikkeilla? Eli Fuktisolin alareunasta betonin yläreunaan 28cm?
- Mitähän noilla tiilillä on yritetty? Mosauttaisinko ne vaan hittohon vai tasaisinko seinän yläosan tiilien tasolle? Jos jälkimmäinen, niin mitä tuohon yläosaan keksisi? Remppamies meinasi, että tohon koolauks... johon keskeytin, että puuta tohon ei ainakaan laiteta, mutta enhän mä osannut ehdottaa mitään vaihtoehtoa

Minulla on aika lailla saman kaltainen ohjelmanumero edessä, vaan sulla tuntuu olevan kiitollisen korkea mahdollista tehdä. Minulla menee laatan yläreuna juuri anturan yläreunaan kauttaaltaan. Fuktisolia 200mm, ylempi levy mahtuu useimmiten kokonaan anturan viereen, alempi osuu vain joissain kohtaa anturan korkeudelle. Tulee kylmäsiltaa tuonne reunoille ja lämpöä menee harakoille, mutta muuten ei olisi mitään saumaa saada edes 195cm huonekorkeutta kun laatta pitäisi tehdä anturan päälle. Tällöin oltaisiin taas vanhassa n. 190cm kattokorkeudessa mitä pesuhuone ja sauna ennen about oli... Pakko tehdä kompromisseja.

Kaivaminen ei onnistu ja olisi hullua, sillä toisaalta talon kulma on jo kertaalleen sortunut muutama vuosi sitten aiempien remontoijien jäljiltä, betonissa ei ole ainuttakaan rautaa joten eipä ole kaivamista puolta metriä jotta sepelit ja eristeet mahtuu... siksikin Fuktisol oli käytännössä ainoa ratkaisu jotta päästiin tarpeeksi vähällä kaivuulla niin että kapillaarikatkokin löytyy. Sisäpuolella on onneksi siisti rivinteeraus ympäriinsä, joten tuo talon painohan on tuolla kauempana ulkopuolella muurin päällä.

8cm laatta riittää hyvin, tuon paksuiseen ajattelin tunkea vesiletkutkin. Itse en tekisi laattaa sekä anturan kylkeen että päälle, luulisi että tuolloin laatta lohkeaa jatkossa helpommin jos jostain kohtaa painuu enemmän ja jostain vähemmän näin mututuntumalla... missään en ole tuollaista ainakaan nähnyt? Minusta tuntuu että sulla riittäisi hyvinkin että laitat anturan viereen laatan tai jopa päällekin ja siitä sitten alaspäin tarpeen mukaan kun korkeutta on noin paljon... mutta jos sinulla on kostea tila tulossa niin eikö anturan vieressä oleva laatta + irrotuskaista siinä välissä jää elämään vähän hankalasti esim kaakeleita ajatellen?

Kuten joku jo tuossa yhdessä threadissa sanoikin: "Mieti kokonaisuutta". Nää rempat on aina enemmän tai vähemmän kompromisseja, joten sinun tulee esim. miettiä tarvitsetko oikeasti enemmän huonekorkeutta, lämpöä/eristävyyttä, riittääkö salaojat millekin korkeudelle (onneksi teet ne uusiksi), mitä sisäseiniksi tulee -> jos laatta on anturan vieressä, miten saat laatta/antura/irroituskaista nätiksi. Itse laitoin prioriteetit suunnilleen näin:
1) turvallisuus ts. ei kaiveta YHTÄÄN enemmän kuin tarvis
2) kosteusteknisesti kuivuva ratkaisu
3) huonekorkeus
4) käyttötarkoitus ja käyttömukavuus, ts. me käytämme tilaa sen mukaan miten ratkaisu onnistuu. Meillä (onneksi) ei ole tarvetta kylpyhuoneelle/saunalle alakerrassa kun pihalle tulee sellainen, joten emme halunneet alakertaan enää kosteita tiloja mätimään.

Voi sinne kellarin puutakin laittaa kunhan kapillaarikatkot, salaojitukset sun muut sen sallii... ja etenkin kuivuminen toimii oikein.

Mutta kuten sanoit, eihän tuossa olisi ollut mitään järkeä tehdä vanhan laatan päälle purkamatta rakenteita... miten mahtaisi käydä asuntoa myydessäkin kun kellarista löytyy vasta remontoituja ratkaisuja jotka ovat kosteusteknisesti aivan hulluja... varmaan arvaat 8) Itsehän en ole mikään ammattimies vaan rakennan maalaisjärjellä ja kuuntelen sujuvasti viisaampia, sillä oon ennen pystyttänyt uutta ja korjannut vanhaa eikä ole vielä mennyt pieleen :)

Kysy ainakin useammalta ammattilaiselta kun tulee tenkkapoo, nuku yön yli ja sitten kaikki voi taas näyttää kirkkaammalta.

[anamasa]

Kappas, tätä kirjoittaessa tuli joku pidempi vastaus, mutta painan tästä lähetä-nappia ja palaan myöhemmin.

Mähän osaan sitte neljän sanan sijasta VIISI sanaa ruotsia! Titta! Va helvete!Ryslig rivinteeraus!

Mutta ei tolla mun kakulla voi olla rivinteerauksen kanssa mitään tekemistä siinä mielessä joksi rivinteeraus tällä voorumilla käsitetään. Siis reikätiiliä kyljellään kiinni sokkelissa! Noi saa siis niiiin lähteä.

Mutta edelleen ihmettelen perusjuttujen äärellä. Toistan vähän kysymyksiä ja höystän lisää. Kun hakkaan tiilet pois, niin mulle mahtuu kevyt rivinteeraus, esim. juha_p:n toisaalla toteuttama siporex vähän alimitoitetulla ilmaraolla. Laatta erotetaan käsittääkseni sokkelista, tämä selvä, mutta voiko se levätä reunoistaan anturan päällä? Entä fuktisol noin alhaalla mitä kuvassa? Tossa siis oranssi fuktisolia ja keltainen muuta eristettä.

Niin ja ennen kuin joku meinaa, että hoida ammattilaiset paikalle, niin kyllä nämä tulee toteuttamaan ihan kokenut rakentaja, jolla pysyy vasara ja kosteusmittarikin kädessä. Kolme kusettajaa on käynyt ovella tai puhelimessa kääntymässä ja yhdelle ei muuten vaan sopinut. Tämän nykyisenkin hepun kokemukset vanhojen talojen kellareista, saati salaojittavista eristeistä tuntuu olevan vähän ohutta, joten siksi selvittelen täällä itse.

[Juha_P]

Mutta ei tolla mun kakulla voi olla rivinteerauksen kanssa mitään tekemistä siinä mielessä joksi rivinteeraus tällä voorumilla käsitetään.

En sitä alareunan pattia tarkoittanutkaan vaan sitä palikoista tehtyä kokonaista seinää. Että onko se itse sokkeli vai sokkelin eteen tehty rivinteeraus. Mutta nythän se selvisi, että on itse sokkeli.

Laatta erotetaan käsittääkseni sokkelista, tämä selvä, mutta voiko se levätä reunoistaan anturan päällä?

Ei ainakaan suoraan vaan välissä pitää olla laatan painumisen sallivaa styrofoamia tms. Mutta jos anturan päälle jää vain ohut betoninen "lippa", kuten kuvasta voi päätellä, niin se kyllä saattaa murtua laatan painuessa.

Itse tekisin niin, että laatta anturan viereen ja rivinteeraus anturan selkään bitumi tai PE-nauhalla erotettuna (ettei kosteus nouse rivinteeraukseen).