fuktisol mutta miten sisäpuoli?

[Pannuhuoneen päällikkö]

Kellarin remontti aluillaan kaiken säätämisen ja pohtimisen jälkeen.
Ulkopuolelta tehdään fuktisoloille kuntoon (joko nyt vielä joulukuussa tai sitten vasta keväällä).
Jos ulkona fuktisol ja sokkelin yläosaan saa myös eristyksen ulos niin mikä on kustannustehokkain
tapa tehdä sisäpuoli. Onko se rivinteeraus vai koolaus ja gyproc? Rivinteeraus kiveä, toisessa puuta
mutta jos kerran fuktisol niin hyvin toimivaa niin miksei toimisi mös tässä.
Itse kallistun rivinteeraukseen hb-priimalla. Lattianrajassa on 20 cm leveä betonivahvike ja rivinteerauksen
pitäisi olla näin leveä jotta seinästä tulisi suora.
Voiko se olla näin leveä? hb-priima 88 mm ja muuten ilmatila + yläosaan 30 cm maanalle villa.
Mitä jos ei tee sisäpuolelle muuta kuin esim. kalkkirappaus, riittääkö eristys?

Jos nyt ei saadakaan ulkopuolelta tehtyä ennen kevättä, niin tuskin tuo rivinteeraus ja villat happanee talven aikana vaikka
sen jo tekisikin. Kellarin seinä näyttää nyt ainakin kuivalta silmällä vaikka kaipa se hieman voi olla kostea.

[TommiT]

Moi

Itse tein isödräneillä eristyksen sokkeliin viime kesänä ja olisin vain sanonut, että jätä suosiolla odottamaan lämpimämpiä kelejä. Tuo homma kannattaa kuitenkin tehdä hyvin ja edessä voipi olla sokkelin sokkelin- ja anturanoikaisua(been there done that) ja vähän on semmoinen kutina ettei noita ole kiva tehdä -10 asteen pakkasessa. Kesälläkin noissa oli ihan tarpeeksi hommaa...

terv tommi

[Matti Alander]

100 mm eristyspaksuus ulkopuolella on kohtuullinen, mutta ei mikään super eristys. Alaosaan 100 mm Fuktisol ja yläosaan maan pinnalle 100 mm rappaus Eps S 60, niin koko kellarinseinä on kylmäsillaton ja kattoholvikin samalla.
Rivinteerausta ei välttämättä tarvita, vaan kuivaa ja lämmintä seinää voidaan hyödyntää sellaisenaan.
Maan pinnalla ei yleisesti järkevästi pysty paksumpaa kerrosta lämmöneristettä käyttämään, mutta maan alle sitä ulkopuolelle mahtuu helposti 200 mm paksuudeltakin, jolloin eristyskyky lähes tuplaantuu ja kuivuminen ulospäin tehostuu.

[baxtaix]

Moi.

Meillä on fuktisolit vedetty sokkelin ulkopuolelle. Yksi kirvesmies oli sitä mieltä, että sisäpuolelle ei kannata laittaa koolausta ja villaeristystä kosteusriskin vuoksi. Miten asia nyt sitten on? Eli onko yleisenä käytäntönä se, että kellaritiloissa ei suositella villaa eristeenä (vaikka olisikin fuktisolit vedetty ulkopuolelle)?

Entä mitenkä riventeeraus ja fuktisolit toimivat yhdessä? Kärsiikö lämpögradientti, jos lämpimän huoneilman ei anneta olla suoraan kosketuksissa betonisokkelin kanssa?

[Matti Alander]

Salaojittavan lämmöneristeen toimintaperiaate perustuu lämpötilaeroihin maaperän ja perustuksen välillä, joka vaikuttaa höyrynpaine-erojen syntymiseen ja sitä kautta kosteuden työntymiseen kohti viileämpää maaperää.
Lämpimämmässä on korkeampi vesihöyrynpaine ja mitä suurempi paine-ero on sitä tehokkaammin rakenne kuivuu ja suurikin määrä perustuksen kapillaarista kosteutta työntyy ulos rakenteesta.
Tehokkainta toiminta on silloin, kun koko kellarinseinä myös maan yläpuolinen osa voidaan lämmöneristää pelkästään ulkopuolelta. Mitä paksumpi ulkopuolen eristyskerros on sitä suuremmaksi lämpötilaeroa saadaan, siksi nykyisin useasti salaojittavaa eristystä käytetään 200 mm kerroksena ulkopuolella. Maanpinnan yläpuolella taas 100 mm kerros rappaus Eps S 60 on hyvin yleinen rakenne, tällä sokkeliin saadaan riittävä eristys ja välipohjan kylmäsilta samalla häivytettyä.
Sisäpuolisilla eristyskerroksilla on taas päinvastaisesti perustusta viilentävä vaikutus, joka vaikuttaa kuivumiseen aina negatiivisesti.
Kuitenkin talon mittasuhteiden vuoksi joudutaan usein kombromisseihin, joissa maan alainen osa on eristetty ulkopuolelta ja maan yläpuolinen osa eristetään sisäpuolelta. Kombromissia on toteutettu jo vuosikymmeniä, eikä ainakaan minun tiedossani ole tapauksia, joissa olisi tullut ongelmia. Lämmitysenergian kulutus kyllä on jonkin verran suurempaa, mutta kannattaa huomioida, että kylmäsillan vaikutus on pinta-alansa verran.
Kombromissieristämisellä kuitenkin toteutetaan yleisesti varsin merkittävä kellarin lämpötilan nosto, usein muutamasta asteesta huonetilan 20 asteen lämpöön, jolloin alaosa kuivuu erittäin hyvin ulospäin.
Kivivilla on kosteudenkestoltaan paljon luultua parempaa, eikä kastu kovinkaan helposti ja sitä voi aivan hyvin käyttää salaojittavan eristeen yhteydessä periaatteella 300 mm ristikkäin. Puu koolauksen kanssa ei myöskään tule ongelmaa, mutta niin sanotusti varmuuden välttämiseksi suosittelen huopakaistan käyttämistä puu- ja betonirakenteen välissä.
Usein näkee käytettävän, jopa painekyllästettyä puuta tai peltirankaa, jolloin lähtökohtakin on jo väärä. Mikäli seinärakenne olisi kosteustasapainoltaan sitä luokkaa, että näitä tarvittaisiin, syntyy varmasti myös runsaasti muita ongelmia.
Kosteustekniset ratkaisut ovat pääsääntöisesti aavistuksen vaikeasti oivallettavissa, mutta tuntien muutaman aivan perussäännön voidaan jo maalaisjärjellä näitäkin asioita ratkaista. Rakentamalla aina tiiviin sisältä ja ulospäin harvenevan rakenteen, sekä toteuttamalla rakenne periaatteella järjestää vedelle, sekä kosteudelle helpoin tie ulos rakenteesta pääsee jo varsin pitkälle. Myös lämmöneristys pääsääntöisesti ulkopintaan kuuluu näihin tärkeisiin periaatteisiin.

[mmuuronen]

Kiitos Matille perusteellisesta selvityksestä, mutta...

Näin maallikkona en kuitenkaan ymmärrä, että ulkoseinissä rakenteen lämpötilan nosto esim. eristämällä nostaa höyryn osapainetta seinärakenteessa ja tämä saa kosteuden työntymään ulospäin kohti alhaisempaa höyryn osapainetta eli kylmää maaperää. Matkalla ulospäin salaojittava eriste kondensoi vesihöyryn ja painovoiman avulla vesi valuu eristettä pitkin kohti alla olevaa salaojaputkea. Tämä lienee johtoajatus seinissä.

Mutta miksi tämä sama sääntöä ei päde kapillaarisessa kosteuden nousussa esim. maaperästä sisäseinärakenteeseen? Kosteus nousee vaikka pohjalaatta ainakin yläosastaan on maaperään lämpimämpi ja näin ollen myös höyryn osapaine korkeampi? Ainakin pohjalaatan päälle tehty sisäseinärakenne (betoni tai tiili) on jo selvästi maaperää lämpimämpi, mutta siitä huolimatta kosteus nousee noin 40-50cm sisäseinärakenteessa. Puhutaan huokosalipaineesta joka imee, mutta eikö tätä huokosalipainetta synny myös ulkoseinissä? Olen palstaa lukiessa ymmärtänyt, että samat säännöt kosteuden hallinnassa koskevat niin seiniä kuin lattioita, mutta tämä kapillaarinen kosteuden nousu ei mene jakeluun...

Vai onko niin, että kosteus nousee ylöspäin sekä ulko- että sisäseinissä, mutta kosteus saadaan siirtymään helpommin pois ulkoseinässä, koska toisella puolella (ulkopuolella) on matalampi höyryn osapaine = kylmempi?

[tossmi]

Eli jos eristän perusmuurin ulkopuolelta Fuktisolilla, maan yläpuolisen osan sisäpuolelta kivivillalla ja jätän kellarin sisäseinää eristämättä alhaalta reilut puoli metriä, niin tiilestä/harkosta tehty rivinteeraus on turha? Eli perusmuuria vasten voi koolata millä nyt haluaakin levyseinän ja vaikka vetää siihen tapetin? Fuktisolin kuivaava teho riittää siis pitämään seinän alajuoksunkin kuivana? Tämä olisikin todella huojentavaa, koska rivinteerauksen muuraaminen on suuritöistä..nekin eurot siis kannattaa sijoittaa perusmuurin ulkopulelle vaikka toisena 100mm Fuktisol kerroksena vaikka 70cm: matkalle. Olen ymmärtänyt, että tuolloin perusmuuria kuivattava vaikutus vaan tehostuu?

[Matti Alander]

Kapillaarinen kosteuden siirtyminen ja Diffuusio eli kosteuden liike vesihöyrynä ovat kaksi eri asiaa. Kapillaarinen kosteudennousu perustuu rakenteen huokoisalipaineeseen, eli kosteuden imeytymiseen maaperästä betoniin. Mitä tiiviimpi rakenne sen suurempi kapillaarisuus: Hiekka n. 50 cm, Sinkeli n. 20 cm, Fuktisol n. 5 cm, savi jopa 300 m jne...
Koska rintamamiestalon perustus on toteutettu ilman kapillaarikatkoa anturan alla on kapillaarisuutta miltei aina havaittavissa. Anturan alle ei enää näin jälkikäteen saa kapillaarikatkoa aikaiseksi järkevillä kustannuksilla, niin sitten kosteus on työnnettävä ulos käyttäen harvaa lämmöneristystä ulkopuolella.
Tätä tekniikkaa on käytetty Suomessakin jo 18 vuotta tuhansissa kiinteistöissä ja toimii kuin junan vessa.
Mikäli meillä olisi anturan alla lämmöneristystä, kuten nykyisin uusissa taloissa, toimisi kuivuminen myös anturan kautta kuten seinissäkin. Anturoiden alla käytetään uusissa taloissa huomattavasti kovempaa Fuktisol levyä, koska talon koko paino on salaojittavan eristeen päällä melko pienellä pinta-alalla. Yleisesti anturoiden alla käytetään 45-65 kg/m3 salaojittavaa eristettä, mutta siis ainoastaan uusissa taloissa, joissa homma onnistuu helposti. Kellarinseinien ja maavaraislattioiden eristyksissä riittää pääsääntöisesti 19-30 kg/m3 tuotteet.
Maaperän lämpiäminen huonon eristyksen tai täydellisen eristämättömyyden vuoksi on vasta lähivuosina tunnetuksi tullut kosteustekninen ongelma ja harvemmin siitä kuulee keskusteltavan edes ammattilaisten ratkoessa asioita. Maaperän lämmetessä riittävästi alkaa kosteus nousemaan maaperästä helposti vesihöyrynä ylöspäin. Vesihöyryn paineeseen vaikuttaa kaksi asiaa kosteusmäärä ja lämpötilaerot ja maassahan on kosteutta aina lähes 100 %. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että lämpötilaeron tulisi aina olla vähintään 3 astetta sisäpuolen hyväksi, jolloin höyrynpaine olisi kohti maaperää. Lämpöeristämätön rakenne on aina kosteusteknisesti riskialtis niin Diffuusiolle, kuin kapillaarisuudellekin.
Fuktisol rakenteinen kellarinseinä kuivuu ulospäin ympäri vuoden koska maaperän ja seinän välillä lämpötilaeroa on myös kesällä, maan pinnan yläpuolisista rakenteista poiketen. Joten rivinteerausta ei välttämättä tarvita. Ruotsissa 200 mm eristekerroksien käyttö kellarinseinissä ja lattioissa on ollut jo kauemmin nykypäivää ja siksi suojalistaakin löytyy 205 mm levyisenä. Suomessakin 200 mm kerrosten käyttö kuivumista tehostavana on alkanut yleistyä ja ensin vaativimmissa kohteissa, kuten päiväkodeissa, kouluissa, uimahalleissa jne...
Toivottavasti pystyin tällä vastauksella selventämään asioita. Kaikille palstan lukijoille hyvää ja rauhallista Joulun aikaa !

Matti Alander

[b3organ]

Kivivilla on kosteudenkestoltaan paljon luultua parempaa, eikä kastu kovinkaan helposti ja sitä voi aivan hyvin käyttää salaojittavan eristeen yhteydessä periaatteella 300 mm ristikkäin. Puu koolauksen kanssa ei myöskään tule ongelmaa, mutta niin sanotusti varmuuden välttämiseksi suosittelen huopakaistan käyttämistä puu- ja betonirakenteen välissä.

Siis vielä tarkennuksena. Jos seinä on siis ulkopuolelta maanpäällistä osaa lukuunottamatta eristetty Fuktisolilla, niin sisäseinä voidaan koolata "normaalisti" ja laittaa katonrajasta eristettä alaspäin siten että mennään se 30 cm päällekkäin. Ja voiko uretaanieristeitä, esim. Saunasatua (jäänyt yli) käyttää?

[Matti Alander]

Onhan se aina kombromissi kun sisäpuolelta eristetään ja perustusta viilennetään. Uretaani on eristyskyvyltään erinomaista, kivivillaa tehokkaampaa, joten kysymys on hyvä. Nyrkkisääntönä voitaisiin pitää, jotta salaojittava eriste toimisi suunnitellusti, että ulkopuolen eristeen eristyskyky tulisi olla kaksinkertainen sisäpuolen eristykseen verrattuna. Sama asia koskee myös betonilattiaa.
Tässä tapauksessa kuitenkin alaosa jää reilusti auki, jotta lämmön vaikutuksesta saadaan hyvät höyrynpaine-erot ja työnnettyä kapillaari kosteutta tehokkaasti ulospäin, jo oikeaoppisesti alhaalta.
Uretaani on aivan ok samalla periaatteella ja seinästä voidaan tällöin tehdä entistä ohuempi ja tilaa säästyy.