Puuhellan, puulieden ja pienen leivinuunin lämmitystehoista

[akim]

Täällä on varmaan monia, joilla on keittiössä erilaisia puuhelloja, puuliesi tai pienen leivinuunin ja puulieden yhdistelmiä. Kaipaisin kokemuksia tuollaisten tulisijojen lämmitystehoista pariakin eri asiaa silmällä pitäen.

Taloni keittiö on melko pieni, n. 11 neliöä. Siellä on aikoinaan ollut pieni puuliesi, Porin maija tms. Nyt keittiön remontoimisen yhteydessä tuli mieleen palauttaa sinne tulisija. Tärkein tekijä tulisijan hankkimiseen olisi lämmön tuottaminen nopeasti lämmittämisen aloittamisesta. Syynä se, että talossa on välillä vain ylläpitolämpö päällä. Toisekseen tulisijaa haluttaisiin käyttää myös ruoan laittoon, minkä takia haaveissa olisi pienellä leivinuunilla varustettu puuhella. Keittiöön tulee kuitenkin myös normaalit sähköllä toimivat liesitasot ja uuni, joten kesälläkin ruoanlaitto onnistuisi jos on kovat helteet. Tietenkin tulisija saisi myös varata lämpöä mahdollisuuksien mukaan.

Sitten kaipaisin niitä viisaampien kokemuksia. Tulisijan valinta on hieman vielä kesken ja todennäköisesti hankin joko n. 200-300 kiloa painavain peltikuorisen lieden (esim. Siro), pienen muuratun lieden paistinuunilla tai muuratun lieden pienellä leivinuunilla. Kaikista kaipaisin siis kokemuksia, jos joku jaksaa asiasta kirjoitella.

-Onko pieni muurattu puuhella/puuhella pienellä leivinuunilla(n. 1000-1300 kg) "liian iso" tuon kokoiseen tilaan? Keittiössä on kaksi oviaukkoa, mutta niissä ei ole ovia, eikä niihin tule ovia. Ts. keittiö on avoin koko ajan kahteen toiseen huoneeseen-

-Varaako ed. mainitun kokoinen liesi riittävästi lämpöä keittiön lämpinä pitämiseen kovinakin talvipakkasina?

-Miten paljon tuollainen muurattu tulisija tai metallikuorinen liesi (esim. Siro/Porin Maija) hohkaa lämpöä sivulle päin? Ts. tuleeko ongelmia jos metrin päässä lieden sivusta on jääkaappi? Vai miten kauas jääkaappi olisi järkevää sijoittaa liedestä?

-Tekeekö pienellä leivinuunilla edes ruoantekomielessä mitään. Mitään isompaa en varmasti kokkaile, mutta jos muutaman pizzan saisi paistettua tai jokusen "pellin" karjalanpiirakoita.

-Onko pienellä leivinuunilla varustetu liesi yhtään parempi lämmitysmielessä, kuin paistinuunilla varustettu?

[Puulämmittäjä]

Unohda ne Sirot ja Porin Maijat. Tepastele paikalliseen rautakauppaan ja osta nykyaikainen valurautakansinen pikkuhella/kamina jossa on peltikuoret. Nimeä ei voi tällä foorumilla sanoa. Mainittu liesi antaa lämmintä pian ja kokkaaminenkin onnistuu. Minulla myös kyseinen liesi käytössä vanhassa kotitalossa joka on "rintsikka malli" , nykyisin vapaa-ajan lomakäytössä. Se uunijuttu on vähän niin ja näin, puuronkeittäjäsi päättäköön.

[kakluuni]

"Unohda ne Sirot ja Porin Maijat. Tepastele paikalliseen rautakauppaan ja osta nykyaikainen valurautakansinen pikkuhella/kamina jossa on peltikuoret."


Olis kiva kuulla edelliseltä vähän tarkennusta tuohon,lähinnä, mikä niissä uusissa on niin hyvää?

Yleisesti ottaen voi sanoa, että varauskyky ja sitä kautta lämmityskyky on aika verrannollinen uunin massaan. Isompi varaa ja lämmittää paremmin kuin pieni. Noissa jalallisissa siirrettävissä Siroissa yms ei ole hirmuisesti massaa eivätkä ne lämmitä pitkään, vaikka muuten mainioita ovatkin. Puuliesien ominaisuus yleensäkin on, että lämmittävät nopeasti ja mukavasti kun pidetään tulta, mutta vastaavasti jäähtyvät aika pian. Pelkkä tuollainen jalallinen siirrettävä puuhella ei kyllä riitä tupaan talvipakkasille, jos ajatuksena on, että aamulla polttelee ja päivän nautii lämmöstä. Kovila pakkasilla pitäisi poltella vähän väliä.

Jos varta vasten haluaa tupaan uunin lämmitykseen, niin sitten olisi hyvä olla isompi uuuni, jossa on leivinuuni erikseen, ei siinä hellantasn alla tulipesän vieressä. Tulikohan vähän epäselvästi?

Meille muurattiin tuollainen kaakelihella tupaan.
http://www.aijaa.com/v.php?i=7332644.jpg

Uunissa on lyhyt kierto hormiin ja sitten pidempi kierto menee tuosta vasemmalta. Siihen muurattiin lisää kun muurinpohjaa riitti (paikalla ollut ennen iso puuliesi-leivinuuni), uusi lisäkierto siis tuo punatiilinen osa. Kuvassa ei ole kovin hyvän näköinen, mutta nyt on, kun se on rapattu kuten muukin muuri ja hellan päälle tulee vielä huuva. Tarkoituksena tuolla uudisosalla on, että saadaan lisää varaavuutta. Tuli menee siis hellan jälkeen tuosta ylös, sitten alas ja sitten hormiin, jossa pellit. Meillä talo on vapaa-ajan käytössä, niin ajateltiin, että tuollainen hella riittää tupaan ja riittääkin meidän tarpeisiin. Mutta tajaan tuossakin saisi poltella, jos meinasi kovilla pakkasilla pelkällä tuolla pitää yli 20 neliöisen tuvan lämpimänä.

[ramirez]

"Unohda ne Sirot ja Porin Maijat. Tepastele paikalliseen rautakauppaan ja osta nykyaikainen valurautakansinen pikkuhella/kamina jossa on peltikuoret."


Olis kiva kuulla edelliseltä vähän tarkennusta tuohon,lähinnä, mikä niissä uusissa on niin hyvää?

Samaa inäkin haluaisin kuulla meillä köökissä Högforssin Siro:50 ja ei mitään vikaa,lämpiää nopeesta ja hyvä laittaa sapuskaa,siinä liedellä tehään talvella kaikki ruoat.
Sama kuin tämä http://image.nettix.fi/extra/itemimg/77 ... df2289.jpg Mutta koko valkoinen.
Ostaessa purin kannen pois ja valoin pesän ja uunin laen kuntoon ja 11 vuotta menty tolla.

Vesitilan(rikki) valoin täyteen betonkia ja alauuniin olen latonu tiiliä.....

[jarkkis]

Meillä on n.20m2 keittiössä muurattu hella jossa on hellan palokaasuilla kuumeneva rautainen paistinuuni.Keittiössä ei ole muuta lämmitystä,eikä tarviikaan.(meillä eletään muutenkin uunilämmityksen varassa)Hellan taso on 3A,eli yleisin helloissa käytetty koko,1 iso keittolevy ja 2 pientä.Taso on hyvinkin tehokas ja nopea lämmittäjä,hellan massaan varautuu pitkäksi aikaa lämpöä,riippuen siitä miten paljon hellaa lämmittää ja kun tietty pellin muistaa ajoissa sulkea(mikä helloissa usein unohtuu).Paistinuunissa tulee tehtyä erilaisia laatikkoruokia,uunipuuroa jne.ja hyvin onnistuu.Tietysti paikalla muuratun hellan ominaisuudet on kiinni siitä,miten hyvin ja oikeaoppisesti se on tehty.Mutta tuon kokonen voi olla pikkukeittiöön liian iso,ehkä pienempi versio tämmösestä kävis?Muuratun hellan teko mahdollisuuksiin vaikuttaa myös se,onko perustus suunnitellussa paikassa kestävä.

Sirot,Kotiliedet ja vastaavat on hyviä vuosikymmeniä valmistettuja laitteita,niissäkin on sentään varaavaa massaa jonkun verran ja sitä voi lisätä noilla Ramirezin mainitsemilla konsteilla.Kiuaskivet saattas myös olla hyviä lämmönvaraajia paistinuunissa,jos sitä ei tarvii ruuan laittoon ja virattoman vesisäiliön vois täyttää myös hiekalla.Tämmösiä helloja voi saada hyvinkin edullisesti,kannattaa kattoa,että on ehjä ja muutenkin hyväkuntonen.

Muuratulla,erikseen lämmitettävällä leivinuunilla varustettu hella voi olla turhan jämy noin pieneen tilaan.Jos siitä taas tekee kovin pienen kärsii uunin ominaisuudet,massaa ei tule tarpeeksi ja leivinuuni jäähtyy nopeasti.

[Markku&Rintsikka]

"Pelkkä tuollainen jalallinen siirrettävä puuhella ei kyllä riitä tupaan talvipakkasille, jos ajatuksena on, että aamulla polttelee ja päivän nautii lämmöstä. Kovila pakkasilla pitäisi poltella vähän väliä.

Pikkaisen eri mieltä asiasta. Vain sen verran etteikö voisi pärjätä. Jokainen gramma jonka lämmität on varaavaa massaa. Eihän 100kg tietenkään pärjää 2000 kiloiselle kasalle. Täällä Höökin siro 52 jalallinen puuliesi joka on keittiön ainut lämmönlähde ja oikeastaan lämmittää eteisenkin kun välissä ei ole ovea. Aamulla olen ennen töihin lähtöä lämmittäny ja töitten jälkeen ruuan tehnyt liedellä. Keittiössä on kasvit vielä hengissä joten ei se kovin kylmäksi voi mennä. Ja ennen kuin joku sanoo... Ei, ei täällä ole muuta lämmitystä kuin puu. No kellarissa on lämmitin pitämässä viemärit ja vesijohdot sulina, eli siellä on noin +10 astetta. Olohuoneen ovet eteiseen ja makkariin ovat yleensä kiinni. Eli makkarin pönttö auttaa jonkun verran keittiö-eteinen lämmitystä.

[ramirez]

"Pelkkä tuollainen jalallinen siirrettävä puuhella ei kyllä riitä tupaan talvipakkasille, jos ajatuksena on, että aamulla polttelee ja päivän nautii lämmöstä. Kovila pakkasilla pitäisi poltella vähän väliä.

Pikkaisen eri mieltä asiasta. Vain sen verran etteikö voisi pärjätä. Jokainen gramma jonka lämmität on varaavaa massaa. Eihän 100kg tietenkään pärjää 2000 kiloiselle kasalle. Täällä Höökin siro 52 jalallinen puuliesi joka on keittiön ainut lämmönlähde ja oikeastaan lämmittää eteisenkin kun välissä ei ole ovea. Aamulla olen ennen töihin lähtöä lämmittäny ja töitten jälkeen ruuan tehnyt liedellä. Keittiössä on kasvit vielä hengissä joten ei se kovin kylmäksi voi mennä. Ja ennen kuin joku sanoo... Ei, ei täällä ole muuta lämmitystä kuin puu. No kellarissa on lämmitin pitämässä viemärit ja vesijohdot sulina, eli siellä on noin +10 astetta. Olohuoneen ovet eteiseen ja makkariin ovat yleensä kiinni. Eli makkarin pönttö auttaa jonkun verran keittiö-eteinen lämmitystä.

Ei meilläkään oo muuta lämmitintä köökissä kun helli,pirtissä muurattu leivinuuni ja kamareissa onnettoman pienet muuratut uunit.
Palomuuri köökin ja pirtin välissä lämpee hellalla ja leivinuunilla eli lämpöö riittää kun leivinuunia lämmittää parin päivän välein ja hella kerran,kaks päivässä.

[kakluuni]

Olin varmaan tuossa hieman epäselvä, siis kyllä juuu pelkällä puuhellalla pärjää, omaakin kokemusta on. Mutta kyllä sitä sitten pitää käyttää eikä kovilla pakkasilla pelkkä aamupoltto riitä. Niitä pitää vaan käyttää!

Yhtä kaikki alkuperäiselle kysyjälle: suosittelen lämpimästi tulisijaa tupaan. Se millainen teidän kannattaa hankkia, riippuu lopulta ihan teidän tarpeistanne ja vaatimuksistanne. Kuinka paljon käytätte liettä ruuan laittoon, aiotteko leipoa ja tehdä uuniruokia (leivinuunin), kuinka paljon ja usein haluatte pitää tulta ja kuinka paljon lopulta lämmitätte tulisijan varassa jne jne. Tylsän ympäripyöreä vastaus.

[tuuma]

Pakko laittaa vaikka kokemusta vasta parin viikon ajalta

Hommattiin netraudasta ihan vain edullinen SVT (Seponvalutuote ) liesi-uuni, vaikkakaan se ei mikään Suomalainen tuote lopulta ole perimmiltään, jostain entisistä itäblokin maista oikeasti. Ihan OK meistä. Hinnastaan huolimatta. Suurin hankintakriteeri oli käytettyjä pitkään kahlaten se että moni oli aika arvelluttavassa kunnossa. No tuosta tulee lämpöä hetkessä ja jos uunin haluaa lämpöiseksi niin palokaasut saa kulkemaan uunia lämmittäen talttapäistä ruuvia kääntämällä. Ei se tietty mikään leivinuuni ole mutta vaimoa kuultuani hänen sitä testatessaan lämmöt saa pikaiseen niin korkealle että onnistuu joidenkin tiettyjen leipomisten valmistus, joiden teko sähköuunissa on vähän niin ja näin.

Varaa tuo ei tietty oikein ollenkaan mutta enemmänkin psykologinen juttu; kun tuntuu että on koleaa niin hetkessä muutamalla kalikalla ei sitä enään ole ja mukava mennä nukkumaan tärisemättä. Tuo sijaitsee tulevassa tupakeittiössämme, jonka ensimmäinen kaluste tuo on eli lämpö leviää laajalle ullakkokerrokseen asti.

[papintappaja]

Kamina on oiva peli. Lämmittää erittäin nopeasti asunnon, ja varaa lämmön talon rakenteisiin jotka painavat jokaisessa torpassa enemmän kuin muutaman sadan tai tuhannen kilon varaava lämmön lähde. Tätä ei kaikki ymmärrä. Toki lämmönvaihtelut ovat rajuja, kun kuuma tulee nopeasti, ja taas lämpö laskee nopeampaa kuin isossa varaavassa, mutta hinta/laatu -suhteeltaan kamina on ykkönen.

Meillä on muurattu tuhannen kilon hella, ja se varaa jo itseensäkin aika kivasti. Ei kuitenkaan lämmitä tupaa likikään niin nopeasti kuin kamina. Ja hinta on isompi, ja vaatii useimpiin paikkoihin tuetun betonilaatan allensa. Suoraan lautalattian päälle moista ei voi tietenkään muurata :)

Jos on hirsitalo, niin kamina pitäisi olla vakiovaruste. Seinämassan kun sää lämpimäksi, niin kyllä kelpaa nukkua. Ja jos kylmästä/viileästä lähtee lämmittämään varaavalla tulisijalla, niin hetkessä ei rakenteet lämpiä.

[akim]

Tosiaan olisin voinut mainita vielä enemmän niitä perusteluja, miksi noita tietynlaisia tulisijoja olen miettinyt eri vaihtoehdoiksi. Tällä hetkellä keittiössä ei ole mitään tulisijaa mutta valmis hormiliitos olisi. Esim. ed. mainitun Siro-lieden saisi jokusella satasella (eli ei vaatisi isompaa säästämistä) ja se olisi nopea laittaa paikalleen. Myöhemmin sille olisi käyttöä ainakin verstaalla, jossa se toisi kaivattua lisälämpöä nopeasti ja varaavuudella ei olisi niin väliä. Menisi varmaan keittiössäkin pidempään, varsinkin jos toisi vähän lisämassaa siihen ehdotetuilla tavoilla. Kovilla talvipakkasilla tosin aamuin-illoin lämmitys ei välttämättä riitä. Olohuoneessa oli aikaisemmin kamina ja pidin siitä, että sillä sai ylläpitolämmössä olevan talon lämmitettyä nopeasti siedettävään lämpötilaan.

Muurattu tulisija (kahdella tulipesällä, eli oma tulipesä hellatasolle ja paistinuunille tai oma tulipesä hellatasolle ja pienelle leivinuunille) varaisi pidempään lämpöä ja massansa puolesta (< 1300 kg) sellaisen voi keittiöön tehdä. Alla on betonia 50 cm. Itse tehden hintaa tulisi n. 1100-1300€. Teetettynä kotitalousvähennyksen jälkeen n. 2000 €. Hellan koko on oikeastaan ainoa rajoittava tekijä (koska keittiö on muuten pieni ja kaappitila vähenee) Maksimikoko on leveys n. 130 cm ja syvyys 80 cm. 60-70 cm syvyys olisi optimi, mutta taitaisi mennä ainakin leivinuuni aika pieneksi. Vuolukiviuunit voivat olla tiilistä muurattuja pienempiä kooltaan (samalla massalla), mutta olen lukenut että paisto- ja varausominaisuudet eivät olisi aivan yhtä hyviä kuin tiilellä. Lisäksi hinta nousee entisestään. Joka tapauksessa jääkaapin sijoitus tulee niin hankalaksi, että se olisi pakko laittaa lähellä tulisijaa. Kun ei ole kokemuksia, niin arveluttaa tuleeko ongelmia kylmäkoneistolle.

Kaiken kaikkiaan asiaan tekee hankalaksi sen, että kyseessä on tällä hetkellä ns. vapaa-ajan asunto ja on vaikea sanoa miten lämmitystehot riittäisi silloin, kuin tupa on kunnolla lämmin esim. viikon asumisen jälkeen. Nyt käyttö on aina sellaista, että kylmä talo nopeasti lämpimäksi ja sitten se taas jäähtyy muutaman päivän lämmityksen jälkeen. Tarkoituksena on kuitenkin myöhemmin tehdä talosta ehkä vakituinen asunto ja puulämmitys olisi vaihtoehto nro 1 (vaikka uusittu hieno sähkölämmitys/lattialämmitys onkin).

[jarkkis]

Siroliesi keittiöön ja kamariin varaavampi tulisija,esim pönttis?Kyllä nuo kaminat sopii paremmin vapaa-ajan asuntoihin tai lisälämmittimiksi,kun tuli sammuu pesässä,sammuu myös lämpö.Ainakin mun käsityksen mukaan lämpö varautuu aika huonosti ja tehottomasti puutalon rakenteisiin,mitkä on vieläpä tarkoitettu lämpöä eristämään.Kaminoissa on usein melko lyhyt tai olematon savukaasujen kierto.Tutulla on sissi-kaminan tyyppinen aparaatti kevythormiin liitettynä,hormin alaosasta on punahehkuun lämpöä kestävä maali lähtenyt,eli savukaasujen poistolämpötila on ollut useampi sata astetta.Jos taas vetoa pidetään pienellä paloajan jatkamiseksi,ei sekään ole hyvä,hormit pikeytyy ja tulee nokipalon vaara.(ja ikävää käryä)Lämmön varaamiseen pitää käyttää materiaaleja jotka sitä lämpöä mahd.tehokkaasti ja oikeassa paikassa,siis tulisijassa,itseensä varaa,tiiltä,kiveä tai keskuslämmityksessä vettä varaajassa.

[Oppes]

Kevät tässä koittaa mutta muutama sana vielä.
Jos hellassa on vesisäiliö, ei sitä kannata täyttä hiekalla vaan vedellä. Veden ominaislämpö tilavuusyksikköä kohti on vähän yli kaksinkertainen tiiliin verrattuna. Hiekkaan vielä enemmän. Jos säiliö on rikki, voi sen paikata kuntoon. Voi pestä lämpimällä vedellä vaikka kätensäkin joskus.
Samoin leivinuuniin mieluummin sopiva vesisäiliö. Se lämpiääkin tasaisemmin kuin tiilit, eikä sitä kovin helposti kiehumaan saa.

[ramirez]

Kevät tässä koittaa mutta muutama sana vielä.
Jos hellassa on vesisäiliö, ei sitä kannata täyttä hiekalla vaan vedellä. Veden ominaislämpö tilavuusyksikköä kohti on vähän yli kaksinkertainen tiiliin verrattuna. Hiekkaan vielä enemmän. Jos säiliö on rikki, voi sen paikata kuntoon. Voi pestä lämpimällä vedellä vaikka kätensäkin joskus.
Samoin leivinuuniin mieluummin sopiva vesisäiliö. Se lämpiääkin tasaisemmin kuin tiilit, eikä sitä kovin helposti kiehumaan saa.

Voi meitin keittiö olla hieman substrooppisessa kunnossa jos ton vesitilan ois korjannu ja täyttäny vedellä...
Joskus hellissä on tulet kolomisenkin tuntia /kerta kovilla pakkasilla,ensin keitetään kahvit ja sitten aletaan laittelee sapuskaa.
No joku tykkää kun höyry tiivistyy lasien sisäpintoihin

[jarkkis]

Mulla on hellassa ehjä vesisäiliö,jonka olen pitänyt vettä täynnä lämmönvaraus mielessä,sitä en ole saanut kertaakaan kiehumaan.Jonkunverran siitä vettä haihtuu,välillä joutuu lisäämään,mutta harvoin eikä suuria määriä.Kun tavanomanen hellan säiliö on erillisen peltikotelon sisässä,niin se käsittääkseni haittaa sopivasti lämmönsiirtoa veteen,ts.ei kiehu helposti.Tietysti tuommonen säiliö sisältää pienimuotosen vesivahingon riskin,jos se alkas vuotamaan.