Ei siinä saakeli mitään saranaa ollutkaan, vaan vanhat maalit pitivät raamia vasemmalta sivulta kiinni. Tämän kun huomasin olikin jo liian myöhäistä. Ehdin vielä viime tingassa hapuilla raamia toiselta sivulta, mutta nakit eivät ole yhtä hyvät kuin jalkapallomaalivahdilla. Näin ollen gravitaatio otti vallan ikkunasta raameineen kaikkineen ja se lähti viipottamaan kolme metriä alapuolella sijaitsevaa Suomen jämerää peruskalliota kohden. Tuijotin ikkunaa jotakuinkin tämän näköisenä kun se matkusti pois päin ->
Putous ei ollut yllättäen lainkaan vahingoksi lasille. Äkkipysähdys sitä vastoin oli.
Nyt mietiskelen tässä että ei ehkä kannattanut tuommoinen kunnostus-strategia vaikka nyt tuleekin vaihdettua kokonaan uudet lakkakitit ja jopa uus lasikin siihen. Eipä ole naarmuja kerpele! huh hoijaa. Vähän piti avautua jotta hellittää.


