Sähkökattilaan vaihto...

[millimatleena]

Eli tällainen juttu.
Menneen pakkastalven jälkimainingissa olen yhä järkytyksestä jäykkä kuluttamani öljyn määrästä ja etenkin hinnasta!

Edessä olisi nyt kuitenkin uuden tankin hankkiminen. Vanha on liennee ollut tuolla maan uumenissa esihistorialliselta kivikaudelta lähtien, eikä sille ole kukaan tehnyt koskaan mitään. Ja sitäpaitsi se vielä keväällä lumien sulaessa ja syksyn rankkasateiden aikaan peittyy uhkaavasti veden alle. Eli ajan kysymys milloin syyllistyn ympäristörikokseen.

Ensin ajattelin sellaisten kellariin sijoitettavien öljysäiliöiden hankkimista. Hiukkasen hankalaa kuitenkin, kun on monta mutkaa matkassa, eli pitäisi olla useampi yhteen linkitetty pienempi säiliö, jotta saisi homman pelitttään.

No sitten aloin katsella vähän tarkemmin tuota öljykattilaani. Sen poltin on ehkä vuosituhannen vaihteesta. Mutta kattila taitaa olla 80-luvun lopulta. Eli sekään ei taida olla enää kovin pitkäikäinen, tai ainkaan taloudellinen.

Joten aloin sitten taas kertaalleen pohtia näitä lämmitysratkaisuja. Koska olen paljon reissaava naisihminen tarvitsen sellaisen yksinkertaisen ja varman lämmityslähteen. Ja tänään sitten sain sen heureka-ajatuksen, että sähkökattila! Sellainen, jonka voi sitten vaikkapa mahdollisesti liittää johonkin muuhun lämpöjärjestelmään. Eikö se kuulostaisi hyvältä.

Nyt tullaan sitten siihen kysymykseeni. Eli kun googlailin näitä sähkökattiloita, oli ensinnäkin hintahaarukka 2500-8500 €. Mikä niissä on erona? Ja sitten nämä kaikki tehojutut, mistä ihmeestä voin tietää minkä tehoinen se minun tarvitsemani kattilan pitäisi olla? Ai niin, mitään lämpövaraajaa minulla ei siis ole talossa, vaan nykyinen kattila lämmittelee tasan sen aikaa, kuin surisee.

Please, valaiskaa blondia miten tässä toimia.
Ai niin vielä sen verran, että jossain viitattiin sitten johonkin yhteiskunnan tukiaisiin muuttaessa lämpölähdettä - onko sellaisia ja mitä?

[Ves_ku]

Energiaavustusta voi saada kun vaihtaa suorasta sähköstä tai öljystä esim. puuhun tai lämpöpumppuperustaiseen systeemiin. Eli sähkökattilaan suoranaisesti ei tukee saa.

Ite oon mietiskellyt kanssa, että millä sitä alkais lämmitteleen. Varmaankin hankin energiavaraajan jossa hyvät liitos mahdollisuudet ja aluksi pidän sitä ihan sähkökattilana. Tulevaisuudessa vois sitten liittää ilma-vesilämpöpumpun lisäks. Ovat vaan toistaiseksi aika arvokkaita saavutettuun hyötyyn nähden.

[millimatleena]

Energiavaraaja?

Mulla on myös ajatuksena, että tuo sähkökattila olis se peruspaketti ja sen vois mahdollisesti myöhemmin liittää johonkin toiseen lämpölähteeseen, kuten vaikka varaavaan takkaan tai lämpöpumppuun tms.

[pvalila]

Periaatteessa juttu menee näin: öljyllä ja sähköllä lämmittäminen maksavat nykyisin suunnilleen saman, jos käyttää sähköä hyötysuhteella COP=1 (eli yhdestä kilowatista sähköä puristetaan yksi kilowatti lämpöä).

Tuollainen tapa käyttää sähköä on vain perhanan hölmö. Fiksumpaa on käyttää lämpöpumppuja (joka maalämpöpumppua tai ilmasta ilmaan lämpöpumppua eli ilppiä tai ilmasta veteen lämpöpumppua eli vilppiä) jolloin saat yhdellä kilowatilla sähköä noin kolme kilowattia lämpöä. Suomeksi se tarkoittaa lämmityskulujen tippumista kolmasosaan.

Millainen lämpöpumppusysteemi on juuri sinulle fiksuin vaatiikin sitten vähän miettimistä. Itse päädyin siihen, että minulla on talossa kaksi ilppiä ja vanha öljylämmitys avittaa kovimmilla pakkasilla: tämä oli halvin tapa saavuttaa kohtuulliset käyttökustannukset mutta omat puutteensa tässäkin ovat (mullakin huolena vanha maanalainen öljysäiliö).

Maalämpö maksaa yleensä noin 15.000 miinus jokunen määrä kotitalousvähennystä jne.

Oikeaa ratkaisua varten pitäisi tietää mm. se, kuinka avara pohjaratkaisu sun talossasi on (eli kuinka hyvin ilpin puhkuma lämpö leviää taloon) ja missä kunnossa vanha keskuslämmitysputkisto on (eli jos se on finaalissa niin silloin ilppi on kova sana, koska se ei tukeudu vanhaan keskuslämmitykseen).

Eräs pelikortti on pellettitakka, sellainen soveltuu kauhean hyvin ilpin kaveriksi: kovilla pakkasilla kun ilppi alkaa hyytyä pellettitakka avittaa ja toisaalta ilppi levittää pellettitakan lämmön tehokkaasti ympäri asuntoa.

Tervetuloa vain pohtimaan aihepiiriä! Minä olen pähkäillyt viimeiset kolme vuotta ja uusia kysymyksiä avautuu nopeammin kuin ehtii vanhoihin etsiä vastauksia.

[Keijo]

Ensinnäkin pitäisi tietää minkä kokoiset pääsulakkeet talossa on. Todennäköisesti ne ovat 3*25A, jolloin yli 18 kilowatin kattilat voi jättää pois laskuista. Talon koosta voi suuntaa-antavasti päätellä minkä tehoinen kattilan pitäisi olla, mutta olettaisin että jollain 13-15 kilowattisella pärjää. Meillä on 21 kilowattinen jäspi 170 neliöisessä 1-tasoisessa hirsitalossa ja talven paukkupakkasilla suurin teho, mitä oli käytössä oli 15 kilowattia. Tosin koko talvi on lämmitetty ahkerasti kakluunia, mutta ei se yksi uuni mitään ihmeitä tee. Lämmin vesi tehdään meidän kattilassa kierukalla eli erillistä käyttövesivaraajaa ei ole.

Jos et ole ihan varma, että haluat lähiaikoina pistää kylkeen esim. lämpöpumppua, niin sanoisin että niistä varauksista ja ylimääräisistä himmeleistä ei kannata turhaan maksaa tässä vaiheessa. Niitä voi hankkia sitten siinä vaiheessa, jos se tulee ajankohtaiseksi.

Ainoa mihin sähkökattilassa en ole tyytyväinen on energian hinta, mutta silloin kun tuota laitettiin, niin muita vaihtoehtoja ei ollut järkevästi tarjolla.

Ei tuo minusta sen puolesta ole huono tapa käyttää sähköä, koska jäljelle jää edelleen mahdollisuus vaihtaa/täydentää lämmitysjärjestelmää. VILPin ja maalämmön investointikustannukset on huomattavasti suuremmat, joten kyllä siinä erotusta saa aika monta vuotta maksella takaisin varsinkin kun niiden COP-arvot ei ihan vastaa mainosten lukuja. Minusta sähkökattila + tavallinen ILP voisi olla hyvä yhdistelmä, koska molemmissa investoinnit on jää kohtuullisiksi. Sähkökattila menee öljyn tilalle heittämällä ja ILP:illä voi sitten tehdä sitä halpaa lämpöä niin kauan kuin kelit sallii.

[remonttionkivaa]

jos sulla on vastukset öljykattilassa niin tulppaa piippu, siinä sähkökattila ja osta käyttövedelle sopiva varaaja 200-300L, siihen vaikka vuorottelu kattilan kanssa niin ei varmaan pauku sulakkeet, niin ja ilp jonnekkin mahdollisimman alas --> lämpö ei aina laskeudu sillä pumpulla katonrajasta tasaisesti ympäri kämppää (haittana heikompi viilennysteho,mutta ikkunaa auki) ;)
hyvät puolet
kesällä ei lämmitys häviötä lämmityskattilasta
ei paljoa putkitöitä
ei suuria kustannuksia
aika varma paketti

huonot
monta laitetta
ilp voi aiheuttaa "vedon" tunnetta ja lämmön huonoa leviämistä
alkaa kuulumaan hurinaa talossa

[millimatleena]

No minä pienessä piiloblondin nutturassani pähkäilin tämän näin:
Joudun kuitenkin piakoin investoimaan enemmän tai vähemmän tähän lämmitysjärjestelmään. Ensinnäkään öljytankin uusiminen ei ole mintenkään halpaa lystiä
1) uusi tankki maksaa (tai siis minun kohdallani ne olisivat todennäköisesti ne tankit)
2) työ maksaa
3) lisäksi pitäisi kustantaa tuo vanhan tankin turvallinen poisto tuolta rinteestä.

Ja kuten sanoin, kristallikuulaa katsoen, joudun kuitenkin lähivuosien aikana uusimaan myös lämpökattilan.

Joten siis ajattelin taloudellisempaa olevan investoida uuteen, mahdollisesti kustannustehokkaampaan kattilaan, jonka voi liittää mahdollisesti haluamaansa toiseen lämpöjärjestelmään. Esimerkiksi nyt vaikka ILPiin tai varaavaan takkaan.

Mutta sitten on se kysymys näistä hinnoista - mikä on erona 2500€ ja 8500€ kattilalla? Onko ne niinku kännykät, kalliimmassa on vaan enemmän hilavitkuttimia, mutta perustoiminto on sama?

[pvalila]

Ensinnäkin pitäisi tietää minkä kokoiset pääsulakkeet talossa on. Todennäköisesti ne ovat 3*25A, jolloin yli 18 kilowatin kattilat voi jättää pois laskuista. Talon koosta voi suuntaa-antavasti päätellä minkä tehoinen kattilan pitäisi olla, mutta olettaisin että jollain 13-15 kilowattisella pärjää. Meillä on 21 kilowattinen jäspi 170 neliöisessä 1-tasoisessa hirsitalossa ja talven paukkupakkasilla suurin teho, mitä oli käytössä oli 15 kilowattia. Tosin koko talvi on lämmitetty ahkerasti kakluunia, mutta ei se yksi uuni mitään ihmeitä tee. Lämmin vesi tehdään meidän kattilassa kierukalla eli erillistä käyttövesivaraajaa ei ole.

Jos et ole ihan varma, että haluat lähiaikoina pistää kylkeen esim. lämpöpumppua, niin sanoisin että niistä varauksista ja ylimääräisistä himmeleistä ei kannata turhaan maksaa tässä vaiheessa. Niitä voi hankkia sitten siinä vaiheessa, jos se tulee ajankohtaiseksi.

Ainoa mihin sähkökattilassa en ole tyytyväinen on energian hinta, mutta silloin kun tuota laitettiin, niin muita vaihtoehtoja ei ollut järkevästi tarjolla.

Ei tuo minusta sen puolesta ole huono tapa käyttää sähköä, koska jäljelle jää edelleen mahdollisuus vaihtaa/täydentää lämmitysjärjestelmää. VILPin ja maalämmön investointikustannukset on huomattavasti suuremmat, joten kyllä siinä erotusta saa aika monta vuotta maksella takaisin varsinkin kun niiden COP-arvot ei ihan vastaa mainosten lukuja. Minusta sähkökattila + tavallinen ILP voisi olla hyvä yhdistelmä, koska molemmissa investoinnit on jää kohtuullisiksi. Sähkökattila menee öljyn tilalle heittämällä ja ILP:illä voi sitten tehdä sitä halpaa lämpöä niin kauan kuin kelit sallii.

Myyjien lupaukset ovat todellakin usein katteettomia. Oikeat laitteet jos osaa valita, niin pääsee kyllä helposti tuohon mainitsemaani kolmosen copiin: myyjien puheet viitosen ylittävistä copeista ovat lähinnä hölmöjä (Okei, cop = 5 on kyllä mahdollinen, mutta lähinnä niin leutoina päivinä, ettei silloin juuri tarvitse lämmittää).

Tuo hintapuoli on vähän monimutkaisempi juttu, rahaa kun on joillakuilla enemmän kuin toisilla...Eli kyllä maalämpö hinnastaan huolimatta voi olla hyvä juttu, varsinkin jos huomioi myös sen vaikutuksen talon arvoon.

[pvalila]

No minä pienessä piiloblondin nutturassani pähkäilin tämän näin:
Joudun kuitenkin piakoin investoimaan enemmän tai vähemmän tähän lämmitysjärjestelmään. Ensinnäkään öljytankin uusiminen ei ole mintenkään halpaa lystiä
1) uusi tankki maksaa (tai siis minun kohdallani ne olisivat todennäköisesti ne tankit)
2) työ maksaa
3) lisäksi pitäisi kustantaa tuo vanhan tankin turvallinen poisto tuolta rinteestä.

Ja kuten sanoin, kristallikuulaa katsoen, joudun kuitenkin lähivuosien aikana uusimaan myös lämpökattilan.

Joten siis ajattelin taloudellisempaa olevan investoida uuteen, mahdollisesti kustannustehokkaampaan kattilaan, jonka voi liittää mahdollisesti haluamaansa toiseen lämpöjärjestelmään. Esimerkiksi nyt vaikka ILPiin tai varaavaan takkaan.

Mutta sitten on se kysymys näistä hinnoista - mikä on erona 2500€ ja 8500€ kattilalla? Onko ne niinku kännykät, kalliimmassa on vaan enemmän hilavitkuttimia, mutta perustoiminto on sama?

Pääsääntöisesti erona on kierukoiden määrä. Monella kierukalla varustettu ekovaraaja voidaan kytkeä lämpöpumppuun, aurinkopaneeleihin jne.

ILP ja varaava takka toimivat ohi keskuslämmitysjärjestelmän, mikä on suuri etu: vanha vesikiertosysteemisi ei ole ikuinen ja todennäköisesti putket on niin huonosti eristettyjä että lämpöä vuotaa moniin kohteisiin jotka saisivat rauhassa olla ilman lämmitystä.

Sun pitää nyt ensimmäisenä miettiä se, haluatko yleensä enää käyttää vesikiertoa. Sitten jos haluat, sun on mietittävä miten sinä teet sen lämmön sinne kattilaan. Sähkövastus tulee ilmaiseksi kattilan mukana (ei maksa oikein mitään) mutta se tulee käytössä surkean kalliiksi.

Eräs vaihtoehto on tämä (joku taisi sitä sinulle jo ehdottaakin): osta taloosi yksi tai kaksi hyvää lämpöpumppua (itse tein aika perusteellisen selvityksen ja päädyin kahteen Mitsun FD-35:een) ja jätä se nykyinen kattilasi vastuksilla varustettuna tekemään käyttövettä että antamaan tarvittaessa lisälämpöä radiaattorien kautta niihin huoneisiin, joihin ilppien puhallus ei oikein yllä. Kun siitä kattilasta otetaan poltin pois niin kannattaa tunkea se tulipesä villaa täyteen ja tukkia piippu, ettei lämpöä karkaa sitä kautta.

Ilppien lämmön leviämistä kannattaa joskus tehostaa kanavapuhaltimilla, jotka puhkuvat lämmön huoneesta toiseen. Eivät maksa paljoa.


Tuo Mitsu antaa -30 asteen pakkasilla enää noin 1700 wattia tehoa, joten 2 Mitsua plus 6 kW vastukset kattilassa tekee vain 9,4 kW mikä on luultavasti liian vähän, ellet sitten auttele esim. takalla, pellettitakalla tai ihan vain tavallisilla, halvoilla sähköradiaattoreilla.

Mitsut maksavat asennettuna noin 1900 euroa kappale, öljynpolttimen poistaminen ja villanpaan tunkeminen sinne kattilan tulipesään ei maksa oikeastaan mitään. Niitä radiaattoreja saat satasella kolme jos perusmalli kelpaa sulle.

Sähköradiaattorien hyötysuhde on aina tasan yksi eli niillä ei kannata lämpöä tehdä kuin silloin, kun lämpöpumpuista ei irtoa tarpeeksi.

[tessu]

Niin tuollahan joku kirjottelikin jo SULAKKEISTA,riittävätkö niiden kapasiteetti ja tuskin on päivä/yösähköäkään?
Siinäpä ensimmäinen lähtökohta jos ei käytä yötariffia onkin lasku sitten suurempi,täytyisi tietää millanen talokin on et mikä olisi seuraava hyvä lämmitys muoto?
Mitäpä jos vaihtaisi vaan sen säiliön sellasia pikkusäiliöitähän voi kytkeä vierekkäin vaikka kuinka ja kattila jos on -80 luvun lopulta niin kyllä se vielä öljyn kestää jonkinaikaa (itsellä kun meni vuosi sitten Jämä kattila vm:1968),mulle laitettiin kattilaan lämpöparooni vastus et jos joutuu jättää talon ilman lämmitystä (puilla kun lämmitän)
Kannattaa miettiä ja kysellä tarjouksia ittellä oli pakko vaihto kun entinen meni puhki,varaajaa olen suunnitellu mut mulla vielä öljyä tankissa ja sen paikalle se varaaja kävisi.

[Nmanner]

Eiköhän ensin kannattaisi pytää joku tarkastamaan sen nykyisen säiliön kunto, niin saisi oikeasti tietää onko siinä säiliössä mitään vikaa.
Turha säiliötä on vaihtaa jos vanha on kunnossa. Ja tarkastajaksi sitten joku jolla ei ole itsellään tarjolla niitä säiliön pinnoituspalveluja.

Sähkö/oljykattilaan investointi on näinä päivinä hieman mielestäni kyseenalaista, kumpikaan ei ole järin edullinen lämmitysmuoto.
Mutta TOIMIVIEN laitteiden vaihto uusiin harvoin maksaa itseeäänkovin nopeasti, jos ikinä takaisin.
80-luvun lopun öljykattilan hyötösuhde ei myöskään käsittääkseni ole kamalan huono.
(tämä on omaa mutua, meillä kattilan vm-85 käyttöohjekirjassa mainittiin jotain 90% hyötysuhteista, kokonaishyötysuhde on varmasti kyllä hieman huonompi.)

Laita ilmalämpöpumppu jos sille on olemassa jokin järkevä paikka ja kestät kuunnella sen huminaa.

Meidän talossamme on siis tällainen kombinaatio lämmitykseen ja käyttöveteen: Öljykattila jonka rinnalla on 500 litran energiavaraaja.
Öljy oli poissa käytöstö koko talven, lampö syntyi tuolla pienellä varaajalla yösähkön avulla, lisäksi keskikerroksessa on ilmalämpöpumppu Mitsubishi FD-25.
Riitti hienosti pumpun tehot johonkin -15C pakkasiin. Tulisijoja ei ole.

Nonii, siinä jotain mietteitä.

Tosiaan jos aiot sillä sähköllä lämmittää niin liittymän pitää olla kolmivaiheinen ja sulakkeet väh. 3x25A

[pvalila]

No minä pienessä piiloblondin nutturassani pähkäilin tämän näin:
Joudun kuitenkin piakoin investoimaan enemmän tai vähemmän tähän lämmitysjärjestelmään. Ensinnäkään öljytankin uusiminen ei ole mintenkään halpaa lystiä
1) uusi tankki maksaa (tai siis minun kohdallani ne olisivat todennäköisesti ne tankit)
2) työ maksaa
3) lisäksi pitäisi kustantaa tuo vanhan tankin turvallinen poisto tuolta rinteestä.

Ja kuten sanoin, kristallikuulaa katsoen, joudun kuitenkin lähivuosien aikana uusimaan myös lämpökattilan.

Joten siis ajattelin taloudellisempaa olevan investoida uuteen, mahdollisesti kustannustehokkaampaan kattilaan, jonka voi liittää mahdollisesti haluamaansa toiseen lämpöjärjestelmään. Esimerkiksi nyt vaikka ILPiin tai varaavaan takkaan.

Noita peruskysymyksiä:
- Millaiset pääsulakkeet sinulla on? 3*25A voisin arvata.
- Kuinka suuri talo, minkä ikäinen?
- Millallainen pohjaratkaisu asuinkerroksessa: pääseekö lämpö leviämään vapaasti huoneesta toiseen? Kuinka paljon on matkaa ovien yläreunasta katon alareunaan (mitä lähemmäksi kattoa ovet ulottuvat sitä paremmin lämpö siirtyy huoneesta toiseen ilman että oven päälle tarvitsee tehdä venttiilejä)?
- Paljonko öljyä palanut vuosittain?
- Mikä on sen sinun kattilasi merkki ja malli?
- Onko tuossa vastuksessa tavanomaiset 6 kW sähkövastukset vai ei? Onko vastuksille edes paikkaa?

[millimatleena]

Noita peruskysymyksiä:
- Millaiset pääsulakkeet sinulla on? 3*25A voisin arvata.

Äkkiä en uskalla väittää mitään, mutta tämä on maatila, jossa pihassa on kuivuri, joten olettaisin löytyvän sulakkeissa.

- Kuinka suuri talo, minkä ikäinen?

125 m², kaksi kerroksinen puutalo, sekä kellari. Rakennettu 30/40-luvun vaihteessa, lisäsiipi pannuhuoneineen ja kylppäreineen 60-luvulla, jolloin on laitettu ns. keskuslämmitys. Ulkoeristetty 90-luvulla x:rta villoilla. Ikkunat rempattu toissakesänä.

- Millallainen pohjaratkaisu asuinkerroksessa: pääseekö lämpö leviämään vapaasti huoneesta toiseen?

Ei pääse juuri leviään, on sokkeiloinen.

Kuinka paljon on matkaa ovien yläreunasta katon alareunaan (mitä lähemmäksi kattoa ovet ulottuvat sitä paremmin lämpö siirtyy huoneesta toiseen ilman että oven päälle tarvitsee tehdä venttiilejä)?

Metri.

- Paljonko öljyä palanut vuosittain?

Viime kesäkuusta on mennyt noin 3000 l, asun yksin, ei suihkussa ei lotraa viisihenkinen perhe päivittäin

- Mikä on sen sinun kattilasi merkki ja malli?

Nyt en en kuolemaksenikaan muista merkkiä, mutta on sellainen puilla ja öljyllä lämpenevä, mallista en ymmärrä hölkäsen pöläystä.

- Onko tuossa vastuksessa tavanomaiset 6 kW sähkövastukset vai ei? Onko vastuksille edes paikkaa?

Mitä vastusta?

[pvalila]

Vastus on yleensä sellainen rautatangon näköinen härveli, johon syötetään sähköä sisään ja se kuumenee.

Kaikkien tavallisten sähköpattereiden jne. sisältä löytyy vastus, paremmissa radiaattoreissa se lilluu öljyssä jolloin laitteen kuori lämpenee kauttaaltaan tasaisesti.

Vastus on muutoin mainio tapa muuttaa sähköä lämmöksi mutta valitettavasti vastus antaa yhtä sähkölaitoksen toimittamaa kilowattituntia kohden vain tasan yhden kilowattitunnin lämpöä!

Eli kovasti kalliiksi tulee tehdä vastuksella paljon lämpöä, pienen määrän toki tekee vastuksenkin hyötysuhteella ilman konkurssia (esim. käyttövesiboilerin veden lämmittämiseen vastus on ihan ok).

Se sokkeloisuus on vähän huono juttu, se että asut yksin on taas tavallaan hyvä (voi pitää väliovet auki, kukaan ei häiriinny).

***********************

Jos sun kattilassa on lämmitysvastus, niin sen teho on vain 6 kW. Öljypolttimen teho sulla on luultavimmin 17 kW eli jos siirryt sähkön käyttöön (mikä siis edellyttää että sulla on siellä kattilassa se vastus, tai että sellainen sinne nyt laitetaan) niin kattilan antoteho ei enää riitä koko talon lämmittämiseen yksin: tarvitset kattilan jatkoksi esim. takan, pellettitakan tai ilppejä.

En minä tuosta kattilasta kyllä aivan vähällä luopuisi, jos se on vielä kaksoispesäkattila.

Kattilan teknisestä käyttöiästä on vielä puolet jäljellä ja mahdollisuus polttaa puita on melkoinen turvatekijä: puita löytyy aina.

**********************

No, aivan lonkalta heitettynä:

Osta taloosi kaksi ilppiä. Jos varasi riittävät, osta Mitsun FD-35:t. Ota siitä kattilasta öljypoltin pois ja eristä sitä kattilaa hieman.

Miehet jotka asentavat ilpin voivat tehdä myös seiniisi muutaman ilmanvaihtoreiän huoneiden väliin, niihin aukkoihin voi jopa asentaa PAX-mallisen puhaltimen tai kanavapuhaltimen jos luontainen kierto ei tunnu tasaavan lämpötiloja tarpeeksi.

Leudoilla säillä lämmität vain noilla ilpeillä, pidät keskuslämmityksen kiertovesipumpun sammuksissa ja suntin (se vipu jolla säädetään kuin kuuma vesi pattereissa kiertää) nollilla.

Kun (jos) lämpötilaerot talossa alkavat olla kiusallisen suuria laita kiertovesipumppu päälle mutta kierrä kiinni ne radiaattorit, jotka ovat lähellä ilppejä: aina kannattaa ottaa lämpö mieluummin ilpistä kuin keskuslämmityksen kautta sähkökattilasta.

Oikein, oikein hurjilla pakkasilla jos sinusta tuntuu siltä, etteivät ilpit ja kattilan sähkövastukset jaksa pitää taloa lämpimänä voit joko a) heittää muutaman kalikan sinne kaksoispesäkattilaan tai b) napsauttaa päälle pari sähköradiaattoria, niitä saa muutamalla kympillä halpahallleista.

*****************
Sanottakoon suoraan, että nuo Mitsut eivät häiritse äänellään. Moni muu merkki häiritsee.

*******************

Joku saattaa suositella sinulle vilppiä eli lämpöpumppua, joka ottaa lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen lämmitysjärjestelmän veteen.

Ongelma on se, että vilpit eivät toimi läheskään samoissa pakkasissa kuin tuo Mitsun FD-35 ja toisaalta vilpit eivät käytännössä pääse yhtä hyvään hyötysuhteeseen kuin Mitsun ilpit.

Kaksi erillista ilppiä on myös tosi luotettava systeemi, eivät ne yhtä aikaa hajoa ja varalle jäävät silti kaksoispesäkattilan vastukset ja tarvittaessa mahdollisuus lämmittää kattila puilla.

[jarkkis]

Eikös tuo vesikierron lämmittäminen sähköllä(joko kattilalla tai varaajalla) ole käyttökustannuksiltaan kalleimpia lämmitystapoja?Kiertoputkistossa esiintyy hävikkiä,lämpöä johtuu paikkohin,jossa sitä ei tarvii,yms.Ehkä kannattas toistaseksi jatkaa öljyllä ja hommata ne uudet säiliöt,kun kattilakaan ei ihan ikäloppu ole.Jos maanalainen säiliö on laitettu 60-luvulla,siitä olis syytä päästä eroon mitä pikaisemmin.Öljyn kulutus tuntuu melko isolta,sitä vois miettiä,mihin se kuluu.Pidetäänkö tiloja jotka ei ole aktiivi käytössä liian lämpimänä,turhan korkea huonelämpö,onko kattilan nuohous ja muu huolto laiminlyöty tai lämmön säätösysteemit kelvottomia?Ehkä vois käyttää jonkun asiaa tuntevan paikalla kartottamassa tilannetta.

Tuosta vanhasta maanalaisesta säiliöstä tuli vielä mieleen,että itse säiliön lisäksi myös öljyn imu-ja paluuputket saattavat ajanoloon kypsyä,eli niistäkin voi öljyä maahan tihkua.Eräältä sukulaiselta hoidin tuommosen maanalaisen säiliön pois ja sitä tehdessä tuli mieleen,että ei kyllä yhtään liian aikasin,näytti niin pommilta koko viritys.