Varmaan kaikilla on halkeamia kellarin betonissa.
Alkoi kuitenkin huolestuttamaan kun katto on halkeamiin nähden sopivasti roikollaan, ajattelin ensin että se on valuunaikainen valuutukien pettämistä ja ollut aina roikollaan. Halkeamista löytyy ruosteinen rauta joka ensiajatuksen mukaan olisi halkaissut pinnasta betonia. Mutta yksi halkeama on kovin kovin syvä vaikka sieltä rauta löytyykin.
Valuuhan on 5cm paksu ja 6mm harjaterästä varmaan ihan liian vähän, ottaen huomioon rakennusvuoden -45.
Jälkeenpäin valettujen tolppien kohdalta ei ole notkollaan eikä kovin pahasti väliseinien kohdalta, tämä tukee sitä epäilystä että valuu on kuin onkin vuosien saatossa painunut. Vaikka valuutukien periksiantamistakin ilmeisesti on koska osa alkuperäisistä väliseinistä on yläpäästään vinoja eli katto on ollut notkollaan jo niiden muuraamisen aikana. Mutta seinien välissä on useiden senttien notkoja.
Nyt pitäisi keksiä että mitä niille notkoille tekee vai eikö tee mitään.
Rautapalkit voisi tietysti laittaa ja pystyt saisi piiloon rivinteraukseen ja uusiin väliseiniin jotka ajattelin tehdä anturilla kantavaksi.
Mitä mieltä täällä ollaan ja onko vastaavasta kokemuksia?
Kellarin katto
-
Jani Hinkka
- Jäsen
- Viestit: 29
- Liittynyt: Pe Loka 21, 2005 9:48
- Paikkakunta: Valkeakoski
- Viesti:
Pitäisi nähdä ja arvioida itse, mutta kuulostaa kovin huonolta. Jos katossa on sekä halkeamia että useamman sentin notkoja, lienee korjaustyö edessä...
Parasta olisi tuota tutkia ja jonkun "ammattilaisen" kanssa katsella ja miettiä..
Itselläni on ensimmäisessä kerroksessa uuden uunin asennus loppusuoralla ja painoa on tullut lisää satoja kiloja. Tästä johtuen tarkistelin tuossa kellarin kattoa eikä onneksi mitään löytynyt. Siis ei edes vanhoja halkeamia tai notkoja.
Mutta betoni antaa onneksi hieman myöten, esim. Näsinneula heiluu tuulessa useamman sentin huipulta.
Parasta olisi tuota tutkia ja jonkun "ammattilaisen" kanssa katsella ja miettiä..
Itselläni on ensimmäisessä kerroksessa uuden uunin asennus loppusuoralla ja painoa on tullut lisää satoja kiloja. Tästä johtuen tarkistelin tuossa kellarin kattoa eikä onneksi mitään löytynyt. Siis ei edes vanhoja halkeamia tai notkoja.
Mutta betoni antaa onneksi hieman myöten, esim. Näsinneula heiluu tuulessa useamman sentin huipulta.
-
Villa Edita
- Jäsen
- Viestit: 464
- Liittynyt: Pe Tammi 20, 2006 1:08
- Paikkakunta: Espoo
Kuinka suuresta alasta on kyse, entä ovatko nuo jälkeenpäin asennetut tolpat ehkä mahdollisesti laitettu juuri tukemaan tuota aikoinaan alkanutta painumaa?
Jonkinlainen pohjapiirros tilasta helpottaisi arvailuja. Mutta kyllä tuollaisen 5 senttisen valun pitäisi vähemmälläkin rautamäärällä kestää aika hyvin. Jännevälit ja yläpuolinen rakenne vaikuttavat oleellisesti kestävyyteen, mutta ennenkaikkea betonin laatu.
Veikkaampa että tuo kellarin kosteuskuormitus betoniraudoitukseen on minimaalinen verrattuna elementti-talojen tai siltojen rakenteeseen, näissä ulkorakenteissahan muistaakseni on suosituksena jättää raudoitus vähintään noin 3-5 sentin päähän valun pinnasta. Tällöin saadaa riittävä suoja ruostumista vastaan.
Se että katto ratkeaa ja raudoitukset tulee esiin, niin ruostuvat ne tuolla kellarissa silloin, jos kosteutta pikkuisenkin vain on. Jos pikkuisen piikkaat raudoituksen juuresta betonia pois, niin veikkaan että esiin tulee tervettä rautaa, tai siis sellaista mitä sinne aikoinaan on laitettu (arvailuja vain).
Yksi mikä tulee mieleen on että kattovalun reunoilla olevat rakenteet antavat periksi ja näin mahdollistaisi tuon raon/halkeaman syntymisen ja/tai kasvamisen. Mutta tämä ilmeisen epätodennäköistä, mahdollista kuitenkin. Tuo railo kuitenkin aiheuttaa vaakasuuntaista (katon suuntaista) painetta muille rakenteille. Katon pudottua tietyn pisteen alapuolelle sen kantavuus heikkenee oleellisesti ja tuo vaakasuuntainen paine muuttuu vedoksi.
Mahdollista on myös että valuvaiheessa olisi valutuet antaneet periksi ja katosta olisi jo valmiiksi tullut alaspäin kovera. Rakenteeltaan kaikkein heikoin.
Korjauksista varmaankin tuo rautapalkistoilla tukeminen olisi ilmeisesti edullisin vaihtoehto. Huonejärjestyksen muuttaminen siten että kantava väliseinä saadaan notkahduskohtaa tukemaan. Tai sitten katto piikataan isommalta alalta auki, ruostesuojataan harjateräkset ja mahdollisesti lisätäänkin. Sitten uusi paikkavalu valetaan yläpuolelta. Tällöin mahdollisesti saisi myös valettua kanttavia palkkeja kattovalun päälle. Varmaan joidenkin talossa näitä valettuja palkistoja onkin.
Ja jos muiden kohdalle tulee vastaavia epämääräisiä halkeamia ja epäilyttää että ovatko laajenemassa tai vain joitain vanhoja elämisvaurioita, niin kannattaa halkeaman yli laittaa mittapisteet tai vaikka liisteröidä jokin paperisuikale railon yli. Tosin vaatii pidempiaikaista seurantaa, ettei just sen saunarempan yhteydessä ehkä onnistu.
Jos oikein innostusta riittää, niin muutamalla rissalla, venymättömällä langalla, vipuvarrella (viisari) ja punnuksella saadaan sadasosan muutokset helposti silmin nähtäviksi. Menee Pelle Peloton osastolle.
Tulipas tekstiä. Oikeastaan mulla ei tuota valukokemusta juurikaan ole. Tietävämmät korjatkoon.
Jonkinlainen pohjapiirros tilasta helpottaisi arvailuja. Mutta kyllä tuollaisen 5 senttisen valun pitäisi vähemmälläkin rautamäärällä kestää aika hyvin. Jännevälit ja yläpuolinen rakenne vaikuttavat oleellisesti kestävyyteen, mutta ennenkaikkea betonin laatu.
Veikkaampa että tuo kellarin kosteuskuormitus betoniraudoitukseen on minimaalinen verrattuna elementti-talojen tai siltojen rakenteeseen, näissä ulkorakenteissahan muistaakseni on suosituksena jättää raudoitus vähintään noin 3-5 sentin päähän valun pinnasta. Tällöin saadaa riittävä suoja ruostumista vastaan.
Se että katto ratkeaa ja raudoitukset tulee esiin, niin ruostuvat ne tuolla kellarissa silloin, jos kosteutta pikkuisenkin vain on. Jos pikkuisen piikkaat raudoituksen juuresta betonia pois, niin veikkaan että esiin tulee tervettä rautaa, tai siis sellaista mitä sinne aikoinaan on laitettu (arvailuja vain).
Yksi mikä tulee mieleen on että kattovalun reunoilla olevat rakenteet antavat periksi ja näin mahdollistaisi tuon raon/halkeaman syntymisen ja/tai kasvamisen. Mutta tämä ilmeisen epätodennäköistä, mahdollista kuitenkin. Tuo railo kuitenkin aiheuttaa vaakasuuntaista (katon suuntaista) painetta muille rakenteille. Katon pudottua tietyn pisteen alapuolelle sen kantavuus heikkenee oleellisesti ja tuo vaakasuuntainen paine muuttuu vedoksi.
Mahdollista on myös että valuvaiheessa olisi valutuet antaneet periksi ja katosta olisi jo valmiiksi tullut alaspäin kovera. Rakenteeltaan kaikkein heikoin.
Korjauksista varmaankin tuo rautapalkistoilla tukeminen olisi ilmeisesti edullisin vaihtoehto. Huonejärjestyksen muuttaminen siten että kantava väliseinä saadaan notkahduskohtaa tukemaan. Tai sitten katto piikataan isommalta alalta auki, ruostesuojataan harjateräkset ja mahdollisesti lisätäänkin. Sitten uusi paikkavalu valetaan yläpuolelta. Tällöin mahdollisesti saisi myös valettua kanttavia palkkeja kattovalun päälle. Varmaan joidenkin talossa näitä valettuja palkistoja onkin.
Ja jos muiden kohdalle tulee vastaavia epämääräisiä halkeamia ja epäilyttää että ovatko laajenemassa tai vain joitain vanhoja elämisvaurioita, niin kannattaa halkeaman yli laittaa mittapisteet tai vaikka liisteröidä jokin paperisuikale railon yli. Tosin vaatii pidempiaikaista seurantaa, ettei just sen saunarempan yhteydessä ehkä onnistu.
Jos oikein innostusta riittää, niin muutamalla rissalla, venymättömällä langalla, vipuvarrella (viisari) ja punnuksella saadaan sadasosan muutokset helposti silmin nähtäviksi. Menee Pelle Peloton osastolle.
Tulipas tekstiä. Oikeastaan mulla ei tuota valukokemusta juurikaan ole. Tietävämmät korjatkoon.
Nuo jälkeenpäin tehdyt tolpat ovat vanhoja, tehty varmaan aika pian valuulaudoituksen purun jälkeen. Kuitenkin ennen ekaa maalia.
Pidin asiaa selvänä että se on valuulaudoituksen notkahdusta ja ruostuneiden raudoituksien aiheuttamaa halkeilua mutta kun naapuri kertoi että heillä on tunkattu betonikatto takas ylös sen painuttua, alkoi asia vaivaamaan.
Pitää tutkia jotenkin asiaa ja merkata kaikki halkeamat ja katsoa tuleeko lisää. Aiottu kellariremontti lykkääntyy ja asia pitää tutkia nyt hyvin.
Nyt ajan vie pihapiiri ja liiterinteko ja talviset polttopuut, Talvella oli tarkoitus tehdä anturilla kantava seinä joten sen avulla voisi helposti palkittaa ja tunkata notko ylös. Yläkerran lattian parrut on varmaan tuettu valuuseen myös keskeltä lattiaa, niiden uusiminen reunoilta kantavaksi auttaisi tällöin painon pois valuun päältä. Eristeen vaihto purusta puukuituvillaan keventäisi myös.
Pidin asiaa selvänä että se on valuulaudoituksen notkahdusta ja ruostuneiden raudoituksien aiheuttamaa halkeilua mutta kun naapuri kertoi että heillä on tunkattu betonikatto takas ylös sen painuttua, alkoi asia vaivaamaan.
Pitää tutkia jotenkin asiaa ja merkata kaikki halkeamat ja katsoa tuleeko lisää. Aiottu kellariremontti lykkääntyy ja asia pitää tutkia nyt hyvin.
Nyt ajan vie pihapiiri ja liiterinteko ja talviset polttopuut, Talvella oli tarkoitus tehdä anturilla kantava seinä joten sen avulla voisi helposti palkittaa ja tunkata notko ylös. Yläkerran lattian parrut on varmaan tuettu valuuseen myös keskeltä lattiaa, niiden uusiminen reunoilta kantavaksi auttaisi tällöin painon pois valuun päältä. Eristeen vaihto purusta puukuituvillaan keventäisi myös.