Kivivilla, rivinteeraus

[PTM]

Vitutus ketjusta..

"Kyl nyt vituttaa...
Ajattelin ensin etten laita kivivillaa rivinteerauksen väliin. ja nyt sit yhet sano että eikö kannattais laittaa.
n. 80cm vielä muuraamatta (140cm muurattu)
No nyt koitin tukkia rakoon kivivillaa mutta eipä sinne enään saanu tasaisesti laitettua, eli vaihtelevasti lattiarajasta noin 50-80cm onko tällä merkitystä jos alaosa ei ole tasaisesti???
Yläosaan saan laitettua villat hyvin.

Eli vielä kysymys onko tosta haittaa jos villaa ei saa tasaisesti laitettua, vai kannattaako ottaa pois ja jättää vain 50mm ilmarako????"

[derjay]

Missään tapauksessa en menisi laittamaan kivivillaa.. Itse olen miettinyt miten saisin aikanaan 50-luvulla laitetun lasivillan rivinteerauksen välistä pois Nuo vettyvät eristeet tuppaavat vaan olemaan huonoja maanalaisissa rakenteissa, vaikka salaojitus olisi kuinka hyvin tehty. Rivinteeraus olisi tosin hyvä saada tehtyä mahdollisimman tiiviiksi, jottei ilmavuotoja pääse syntymään. Jos tämä tuottaa rakenteellisesti ongelmia/arveluttaa, niin laita ihan vaan lecasoraa. Eristää hyvin, toimii kapilaarikatkona, ei lahoa tai vety ja on varsin helppo kaataa rivinteerauksen väliin sitä mukaa kun seinä nousee. Niin, ja lecasorahan ei myöskään painu eikä maksa maltaita.

Nopeasti tuntuu "Saarisen talossa" remontti etenevän, tulee seurailtua kun töihin siitä ohi ajelen päivittäin.

Nimimerkillä Askaisten vanha osuuspankki "hieman" vielä vaiheessa.

[PTM]

Ei tämä nyt kovin nopiaa etene :D

Ikkunaremontti pitäis vielä teetättää. Sitten toi kauniisti haljennut sokkelin rappaus pitäisi tänä kesänä uusia, talon maalaus olisi kanssa listalla.

[PTM]

Otin tosta yhdestä kohtaan villaa pois ja sokkeli tuntu aivan jääkylmältä, melkeempä kostealta.
Mietin vaan sit jos väliin laittaa villaa niin lämpösen ja kylmän raja kulkee tällöin sokkelin ja villan välissä.johon tänän helposti kondeisoituu vesi varsinkin talvella.
Rivinteeraus tulee lattianpäältä ja laattaa lämmittää kuitenkin ilmarakoa mikä tasaa sokkelin lämpöä ja kosteus siirtyy paremmin ulospäin, jossa maanalapuolella on fuktisolit. Näin asian itse ajattelisin.

Ilmarako saadaan kuitenkin tiiviiksi.

[J.R.]

Tulee tää postaus pari vuotta myöhässä ap:n avaukseen mutta kommentoidaan silti. Eli iselläni rmt -52 johon tein kellariremontin 2014-18. 2016, lattiat oli valettu ja seuraavana oli rivinteerauksien muuraus. Minun oli tarkoitus laittaa sisäpuolelle sokkelin maan päälliseen osaan 30cm ristiin ulkopuoleisen fuktisolin kanssa Parocin kivivilla 120mm paksuudella. Tuo paksuus johtuu siitä että rivinteeraus nostettiin kelluvan lattian päältä koska anturan päältä nostettuna se ei olisi onnistunut. Sain villat laitettua niin ettei rivinteerausta tarvinnut nostaa ja samalla villoittaa. Villojen alaosassa oli alumiinkouru (noin 1,2 metriä lattiasta) ja yläosastaan pönkitetty kattoa vasten Noh...kävi sitten niin että kun villat oli laitettu sisäpuolelle sokkelin ylä osaan tammikuussa ja tuli -20C pakkasta ja kellarin sisäpuolella +15C, niin nehän jäätyi kiinni seinään ja haiskahti aikas epämielyttävälle. Eli teki kastepisteen villan ja sokkelin väliin. On siis selkeästi riskirakenne. Eipä siinä sitten muu auttanut kun poistaa kyseiset villat, odottaa kesää ja suorittaa eristys oikeaoppisesti ulkopuolelta Weberin kaksikerroslämpörappausmenetelmää hyväksi käyttäen. Tällä hetkellä rivinteerauksen ja sokkelin välissä on siis 120mm ilmarakoa eikä paina mieltä että toimiikohan se eriste siellä välissä vai ei. Ja jos nyt käy niin että kastepiste jostain syystä painuu 100mm EPS-levyn ja 200mm betonisokkelin läpi niin pääsee kuitenkin ajan myötä vapaasti haihtumaan rivinteerauksen ja sokkelin välisessä ilmatilassa. Ja veikkaampa ettei montaa kertaa elinkaarensa aikana näin tee.

[Matti Alander]

Kivivillaa eristeeksi suositeltiin myös Ruotsalaisissa ohjeissa takavuosina kombromissina 300 mm ristikkäin Fuktisol eristeen kanssa. Nyt kun tiili villa tiili koulurakennuksissa on todettu paljon ongelmaa kondenssin, villan ja pölyn kanssa, niin höyrytiivis eriste rivinteerauksen välissä tuntuisi paremmalta.
Paras on tietysti aina jos eristeet saadaan ulommaisiksi kaikki, niin toimivuus on taattu. Kevytsora on eristyskyvyltään kovin vaatimaton 3 - 4 kertaa heikompaa kuin solupolystyreeni eristeet. Sitä pitäisi käyttää hyvin paksuja kerroksia.