sokkelin eristäminen finnfoam+sokkelilevy+tippapelti

[Niklas]

Hei. Onko kukaan eristänyt tuolla metodilla rintsikkaa? siis niin, että sokkeli jää reilusti seinän ulkopuolelle?? Meillä olisi nyt tulossa tuollainen rakennelma, mutta arvelluttaa tuleva ulkonäkö. Seinään tulossa 70 mm finnfoam, 20 mm koolaus ja päälle steni-sokkelilevy. sokkeli tulee siis noin 10 cm ulospäin kuin seinä. Tähän väliin siis ajatuksena tippapelti. Jos jollain on näin tehty niin mielelläni näkisin kuvan, että onko ihan idiootin näköinen

[TommiT]

Moi,

Itse lämpörappausta suunnittelelmassa sokkeliin, ja sokkeli kasvaisi aika saman verran. Koko ajan enemmän ja enemmäntottunut ajatukseen sokkelin pullistumisesta. Toki olen tekemässä jossain vaiheessa täydellisen ulkovuorirempan joka kyllä tasoittaa tilannetta kun ulkoverhous kasvaa myös ulospäin. Finfoamin tilalle miettisin kyllä jotain henkittävämpää vaikka epsiä.

Terv Tommi

[ripe]

Kaivatteko koko sokkelin/kellarikerroksen esiin, vai asennatteko vain näkyvän kivijalan alueelle eristettä?

Olen kans tota miettinyt, en vaan haluais kaivaa koko kellaria esiin.

[Niklas]

Ollaan kaivettu sokkeli esiin kokonaan ja siellä on nyt patolevy , salojat jne. Patolevuyn päälle alettais nyt vetää Finnfoamia. Tässä vielä asiaa mietitään, laitetaanko sokkelin yläosaan kuitenkin 30 mm finnfoam ja sokkelin alaosa olis sitä 70 mm finnfoamia.

[pvalila]

Mikähän siellä seinän ja patolevyn välissä tulee olemaan lämpötila?

Reilusti plussan puolella sen kai on tarkoitus olla, eihän eristyksestä ole apua jos kylmä pääsee jostain jäähdyttämään sokkelin.

Toisaalta patolevyn lämpötilan pitää kai olla verraten kylmä jotta kosteus todella tiivistyy sen pintaan ja valuu alas.

Eli voiko patolevyä yleensä ollenkaan käyttää tuollaisella tavalla, eikö se yleensä jätetä ylhäältä auki jolloin sokkelin ulkopintä pääsee sekä hengittämään että samalla kyllä myös jäähtymään?

**********************

Mitä varten sokkelilevyn ja Finfoamin väliin pitää jättää ilmarako? Kaksi hengittämätöntä materiaalia kylki kyljessä, eihän tuollaista rakoa kannata ilmastoida: vaahdolla vain tiiviisti toisiinsa kiinni, ettei sinne väliin kosteus tunge. Tai osaako joku paremmin selittää rakenteen toiminnan? Aivan eri juttu, jos seinää vasten olisi hengittävä EPS : silloin ilmarako olisi aivan ymmärrettävä juttu.


*****************************

Itselläni onneksi on umpisokkeli, sisällä täyttö joko hiekalla tai (jos on aikoinaan talo tehty kunnolla) soralla. Kellarillinen osuus talostani on pieni, siihen voi suosiolla ostaa Fuktisolit vaikka hintavia ovatkin.

Maanalaiseen osaan täytettyä sokkelia ajattelin laittaa vettymättömät XPS:t, maanpäälliseen osaan EPSit hengittävyyden takia. Pääasiallisesti tuo maanvarainen laatta minulla kuivuu kuitekin ylöspäin, purujen läpi sisäilmaan.

Ja myös minulla tulee olemaan tuollainen tippapelti taloa kiertämässä, aina siihen asti kun seinien lisäeristys sitten joskus paksuntaa myös talon yläosan.

Tuumalle ja muille tutuille manittakoon, ettei tämä sokkeliremppa ihan heti ole tulossa...

[Niklas]

Kyllä patolevy laitetaan ylhäältä reunalistalla kiinni, eihän patolevyllä muuten ole mitään virkaa, jos sinne pääsee vesi valumaan yläkautta...

Steni-sokkelilevyyn kuuluu myös jättää tuuletusrako, on ihan ohjeissa...

Katsotaan, minkänäköinen tästä tulee, nyt on 70 mm finnfoamit seinässä ;)

[Hower]

Kyllä patolevyn yläosaan suojalista tulee laittaa.
Täällähän on pitkään ollut pohdinnassa onko se patolevy ylipäätään viisas ratkaisu. Toki se estää kosteuden pääsyn maasta betoniseinään sivusuunassa. Anturoista mahdollisesti nouseva kapillaarinen kosteus jää kuitenkin edelleen rasittamaan perusmuuria. Periaatteessa perusmuurin ulkopuolella olevaan patolevyyn pitäisi pisaroitua kapillaarista kosteutta, joka sitten valuu alas salaojiin. Tämä perustuu siihen, että patolevyn pinta on riittävän viileä. Jos sinne ulkopuolelle laitetaan vielä lämperisteet niin patolevyn pinta on about yhtä lämmin kuin betonikin ja pisaroitumista ei tapahdu. Siis periaatteessa näin. Jopa meidän talon entinen asukas jätti tietoisesti laittamatta lämpöeristeen patolevyn taakse tästä syystä.
Olis vielä yksi mahdollinen reitti kosteuden poistumiselle; maan päällinen sokkeli. Kun sokkeli päällystetään finnfoamilla niin sekin reitti on sitten tukossa. Lienee syytä pitää kellarin sisäpinnat ilman tiiviitä pinnoitteita.
En tosiaankaan tiedä mitä sillä ilmaraolla tekee stenilevyn takana jos sokkeli on päällystetty finnfoamilla. Ei se toki haittaakaan, mutta mahdollinen kosteus sokkelista ei kyllä juurikaan mene foamin läpi ilmarakoon haihtumaan. Ehkä siinä stenilevyfirma haluaa, että ainakin heidän tuotteensa säilyy vaurioitta.
Tässä on alempana ollut juttua lämpörappauksesta, joka olis maanpäällisessä osassa tiivistä foamiverhousta fiksumpi vaihtoehto...

[villelap]

Sellainen pointti siinä patolevyn ulkopuolella olevalla eristeellä on, että se estää täyttöä rikkomasta patolevyä.

Patolevyhän on sellaista suht kovaa muovia. Kun sen vierusta täytetään sepelillä niin sepelin palasten terävät kulmat tekee mahdollisesti patolevyyn reikiä. Sen voi todeta kun ottaa sepeliä käteen ja painelee voimakkaasti levyä sillä.

Kompromissi vois patolevyn kanssa ollajoku 30mm finnfoam joka ei kovin paljon eristä, mutta pikkuisen ja suojaa patolevyä.

[Niklas]

Juuri tuo meilläkin oli ajatuksena, että finnfoam suojaa vähän patolevyäkin. Kellarin seiniin ei tule mitään eristettä sisäpuolelle, jahka ulkopuolinen eristys saatu kuntoon. Ajatuksena juurikin se, ettei kosteus jää mihinkään väleihin muhimaan. Kaiken lisäksi lisättiin vielä 2 tuuletusaukkoa kellariin, joten remontin jälkeen sieltä tulee yhteensä 5 tuuletusputkea ulos eri huoneista

Mutta nyt on 70 mm finnfoamit eristeenä, salaojat asianmukaiset, sadevedet ok ja maantäyttö edessä. Näkyvä sokkeli sitten varmaankin rapataan kuitenkin eikä laitetakkaan steni-sokkelilevyä, ihan vaan siksi ettei sokkeli paisuisi ihan sitä 10 cm..Aikamoinen projekti...

[Jamo2001]

Voittaisit hiukan kun heität kivirouhepinnoitteen suoraan finfoamin päälle. Ensin tietysti pohjalle 410.

[Pola]

Millä ootte noita Finnfoameja kiinnitelleet sokkeliin? Liimaamalla jollakin, vai pelkkä mekaaninen kiinnitys, ootteko laittanu levyjen väliin puusta koolaukset, vai laittaneet pelkät levyt? Itellä olis tarkotus laittaa sokkelilevyt päälle, niin pohdin saako niitä millään kiinni jos ei laita noita koolinkeja.

[Matti Alander]

Sokkelin maanpäällisen osankin eristyksen on parasta sijaita ulkopuolella, jolloin kellariperustus on yhtä lämmin ja kuiva kuin sisäilma, hieman yleistettynä.
Lämmin betoniseinä ei kondensoi ja energiaakin saadaan säästettyä, maaperää ja koko maailmaa ei lämmittää kannata. Suunnittelun lähtökohtana kannattaa pitää ajatusta tiivis sisältä ulospäin harveneva, jolloin kosteustekninen toimivuus on varmempaa. Maanpinnan alapuoliselle osalle vähintään 100 mm kerros hengittävää salaojittavaa lämmöneristettä ja yläosaan pienen vesihöyryn vastuksen omaava rappaus eps S 60. Kiinnitys mekaanisesti muovisilla kiinnikkeillä ja uretaani liimalla. Saneerauslaastit ja muut höyrytiiviit ideat ulkopinnassa kylmällä puolella kannattaa sovinnolla unohtaa.
Rappauslaastien toimittajilla on myös mielipide lämmöneristeestä, joka soveltuu heidän laasteilleen, kysyä voi vaikka Kivira oy:ltä ja kotisivut löytyvät kivira.fi
Mittasuhde ongelmaa usein pelätään turhaankin 1900 luvun alkupuolen rakennuksissa sokkeli on ollut pääsääntöisesti taloa leveämpi ja homma on hoidettu puisella listalla. Nätti valkoinen tippalista muovipinnoitetusta pellistä sopii maisemaan ja toimii.
Rappaus eps sisältää palonestoaineen, joka poistaa syttymisherkkyyden ja tuote on hyvinkin kevyttä. Rappaus pysyy hyvin ja eristää erinomaiseti. Lamdat ovat luokkaa 0.033, eli kohtuullisen hyviä. Tuote ei myöskään lahoa tai mätäne ja pinnoitettuna pysyy kuosissaan ainakin kymmeniä vuosia.
Salaojittavilla eristeillä taas kuivataan seinää automaattisesti ympäri vuoden vesihöyryn osapaine-erojen avulla ja kosteutta ei enää sen jälkeen nousekkaan kellarinseinään.

[Ruskolainen]

Miksi esim. Finnfoam CW-300 ei toimisi hengittäviä paremmin?. Onko hengittävällä ratkaisulla jokin parempi ominaisuus?

[Matti Alander]

Hengittävyys on hieman huono sana , mutta sillä pyritään kuvailemaan tuotteen vesihöyryn vastusta. Suulakepuristeussa levyssä vesihöyryn vastus on suuri ja hengittävyys heikko. Ulkopuolelle asennettaessa siinä on silloin omat heikoutensa ja näitä ominaisuuksia pyritään parantamaan urittamalla tuote patolevyn kaltaiseksi toimintaperiaatteeltaan.
Urat johtavat kyllä vettä ja poistavat vedenpainetta, mutta kuivaavat ominaisuudet ovat heikot. Vastaan tulee korkea lämpötila betoniseinän ja uritetun suulakepuristetun levyn välissä, joka estää kondenssin ja työntää helposti kosteuden huonetilaa kohden.
Erittäin Höyrytiivis rakenne imee kosteutta itseensä hyvin hitaasti, mutta kuivuminen sitten on myös lähes mahdotonta. Hommaa voidaan verrata vaikka kevytsoraharkkoon, joka kastuu helposti mutta myös kuivuu helposti huokoisen Diffuusioavoimen rakenteensa ansiosta. Mitä tiiviimpi rakennusmateriaali, sitä huonommin myös kuivuu.
Salaojittava lämmöneriste on merkittävästi nerokkaampi, lähes Diffuusio avoin ja kastepiste saa vapaasti olla levyn sisällä ja kondenssivesi valuu pois maan vetovoiman avulla jo pelkästään.
Lisäksi salaojittavissa eristeissä on pystysalaojitus samassa rakenteessa, joka johtaa maaperän vedet ilman kalliita massanvaihtoja salaojitusputkeen.
Rappaus Eps taas maanpinnan yläpuolella on oiva tuote, paljon halvempi ja oikeaoppisesti pienehkön vesihöyryn vastuksen omaava. Siinä on myös turvallisuutta lisäävä palonestoaine , joka suojaa rakennusta tehokkaasti, eikä eristettä pysty sytyttämään.
Rappauslaastin pysyvyys on myös suulakepuristettua parempi ja eristyskykykin täysin samaa luokkaa. Suulakepuristettu solupolystyreeni eriste usein sekoitetaan Uretaaniin, joka on oma tuotteensa ja omaa jonkin verran paremman kyvyn eristää.
Salaojittava eriste maan pinnan alapuolella ja rappaus Eps S 60 yläpuolella on hyvin yhteen sopiva ratkaisu, jossa on samassa erinomaiset kuivaavat ominaisuudet.

[Spautio]

Olisiko kenelläkään laittaa kuvia toteutuksesta jossa sokkeli tulee ulkoseinää ulommas, vaikka kera sen peltilistan?