Ves_ku kirjoitti:Älä missään nimessä anna asentajan tehdä kattoon ainoatakaan reikää. Kyllä ne lumiesteet on saumakattoon niin saatava, että pysyvät saumoissa kiinni vaikka sitten parissa tasossa jos yksitasoinen asennus ei lumimassaa pidättele.
Kiitos varoituksesta! Perjantai-aamuna täällä kävi ränniasioissa yhden kansallisen markkinajohtajayrityksen paikallinen myyntipäällikkö kun ei alaisensa päässyt ja olivat luvanneet perjantaina tulla. Hän selvitti tuota lumiesteiden kiinnitystapaa, oli myös vakaasti sitä mieltä että koska Rataharjun räystäitä ei ole laudoitettu umpeen niin läpipulttaamalla saadaan lumiesteet pysymään varmimmin ja lumiesteiden ja näin ollen myös niiden kiinnitysreikien sijainti on reilusti yläpohjan sijasta räystään päällä, jolloin mahdollisesti kiinnitysreikien läpi tihkuva vesi valuu suoraan maahan.
Oli muuten samaa luokkaa ja vähän edullisempikin tämän "liian kalliina" pidetyn tarjous vermeistä joita voi huoltaa kuin toisen firman jonka tuotteet on ohuemmasta materiaalista ja muovilla pinnoitettuja, ja samaan hintaan tuli vielä sadevesikaivot joita muovirännifirma ei tarjonnut.
A13 kirjoitti:Miksi ihmeessä haluat lumiesteet harmiksesi? Avatar-kuvan perusteella sinulla sisäänkäynti on kuistin päädystä, joten lumet eivät tule oven eteen tai portaille. On paljon huolettomampaa ja pääset vähemmällä, kun annat lumien tulla itsestään alas katolta. Ei tarvitse miettiä lumikuormia, lumien pudottamisia tai lumiesteiden kiinnipysymyisiä, katolle kertyvän lumen ja jään sulamisvesien vuodoista puhumattakaan.
Kuten jo tuossa edellä kerroin, räystäskouruja ei kannata ajatellakaan ellei ole lumiesteitä, lumi repii ne alas jos ei ensimmäisenä niin sitten toisena talvena Vaikka itse osaankin varoa ja välttttttä kulkemista niiden valtavina lippoina räystään yli roikkuvien lumikuormien alta, niin vaarassa ovat edelleen pienet lapset ja lemmikit, joita tontilla kulkee ihan päivittäin. Kiinteistön omistajahan on vastuussa jos vaikka naapurin lapsi tulee virpomaan ja jää katolta putoavan lumimassan alle. Ne lipat, ne syntyy sillä tavalla kun lappeella on lunta, paljon, ja tulee suojakeli lyhyeksi aikaa päivällä. Arktinen kevät on kylmä ja päivät on lyhyet. Suojakelin myötä lumi hieman sulaa, se painaa enemmän suuremman vesipitoisuuden vuoksi, ja alkaa hiljalleen valua katolla alaspäin. Sitten tulee iltapäivä, ilta ja yö eli lämpötila laskee reilusti ennen kuin lumi ehtii kovinkaan pitkälle, jolloin räystään päältä ja läheisyydestä alimpana lähinnä kattoa oleva kerros jäätyy. Tämä toistuu useampana päivänä, ja se lähinnä räystästä olevan lumimassan alapinta on ehtinyt jäätyä jo aika ankkaan jäähän kun lumi- ja jäämassa alkaa valua räystään reunan yli. Alapinnalla oleva jää kannattelee hiljakseen räystään reunan ylittänyttä hitaasti valuvaa lumimassaa, ja ylempää tulee lisää lunta ja jäätä jatkoksi lipalle
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=4112.msg105806#msg105806. Pahimmillaanhan räystään yli roikkuva lippa ehtii kasvaa yli kuution kokoiseksi, painoa sellaisella lienee karkeasti arvioiden parisataa kiloa per kuutio, ennen kuin päivät pitenevät ja yöt lämpenevät niin että jää viimein antaa periksi ja lippa katkeaa räystään kohdalta. Jos se tippuu elävän olennon niskaan niin se todennäköisemmin tappaa kuin vammauttaa. Sen jälkeen on vuorossa lappeelle vielä jäänyt lumi, joka useimpina keväinä käy läpi saman prosessin. Tämä ongelma on suurempi juurikin etupihan puolella, se kun pohjois-luoteissuunnassa. Näin meillä sitä ilmastonmuutosta odotellessa.
Ihan validi pointti kyllä tuo oven sijainti, pääovi on kuistin päädyssä. Kulku pihatieltä talolle on avatarkuvan vastakkaiselta puolelta liian läheltä keväällä kuistin vasemman puolen lappeen yli roikkuvia jää- ja lumimassoja. Kevättalvella siitä kuistin räystään alta kuljetaan myös kellariin vietävien polttopuiden kanssa. Lisäksi meillä lapioidaan koko talon ympärys noin metrin leveydeltä auki lumesta joka kevät (salaojia ei ole eikä tule kovin pian, jos ollenkaan) ja sekin meinaa kulkemista, oleskelua ja työskentelyä siellä mistä sitä lunta ja jäätä tippuu. Täällä se on useamman viikon ajanjakso joka ainoa kevät, katto on sen verran jyrkkä että lumi ei sinne sula, ja sitä lunta on paljon enemmän kuin moni etelässä osaa kuvitellakaan. Viime keväänä katolta piipun vasemmalta puolen alas tullut lumi muodosti etupihalle kasan, jonka leveys oli noin kolmannes lappeen leveydestä ja korkeus oli olohuoneen etupihan puolen ikkunan alapokan tasolla, eikä se ollut edes tavaton talvi. Minä siis mieluummin hommaan ne lumiesteet ja pidän lumet katolla ja vesikourut räystäillä kuin pelaan venäläistä rulettia omalla ja läheisten hengellä.
Juha_P kirjoitti:puolet lappeen lumista rymähtää kuistin päälle. Ja jää sinne. Ja helkkariin tiiviiseen tössähtäneenä jääkin.
Tuntuu, että koko talo sortuun kun ne sinne rysähtää. Sitten pakkasyö ja niitä ei saa ilman dynamiittiä tulemaan alas. Se kasa jäätyy siihen kuistin harjan molemmin puolin eikä tule itsekseen alas ennen kevättä. Sitten seuraava suojakeli ja siellä on taas lisää.
Meillä justiinsakin sama juttu, sillä erolla että sitä lunta on näillä leveysasteilla usein enemmän. Se jysähtää ensin tuohon kuistin katolle ja siitä sitten hitaasti valuen tekee nuo lippamuodostelmat..
Ves_ku kirjoitti:Meinasin aloittaa, ainoa mikä näillä leveyksillä muodostuu katolla olevasta lumesta ongelmaksi on sulamisveden aiheuttama vedenpaine jos katolla on taipumus vuotaa. Talosi näyttääkin olevan pohjoisessa joten siinä tapauksessa lumien määrään en ota kantaa. Rintamamiestalo kyllä kantaa talven lumet katollaan ainakin täällä etelässä jos vain lumiesteet pitää.
Jeps, tämä on just tässä Arktiksen tuntumassa, 4 kilometriä etelään pohjoiselta napapiiriltä. Lunta tulee vuosittain lähes metri, ja on tämä katto tähän asti ne hyvin kantanut, nimittäin lumet tulevat alas vasta keväällä ilmojen lauhtuessa oli lumiesteitä tai ei. Meillä ei ole jääpuikkoja räystäillä näkynyt eikä isompia lämpövuotoja yläpohjassa ollut ja ensi viikolla tehtävän yläpohjan lisäeristyksen jälkeen lämpöä karkaa harakoille aiempia talvia vähemmän, joten lumet todennäköisesti pysyvät ensi talvenakin katolla kevään lämpimämpiin öihin asti myös ilman lumiesteitä.