Ideoita lämmitykseen?

[Toni I]

Elikkä omistan vanhan neljän huoneiston "rivitalon" n.250m2, minkä olen muuttanut paritaloksi. Talossa ei ole ollut mitään muuta lämmitysjärjestelmää kuin pönttöuunit joka huoneessa.
Mikä lämmitysjärjestelmä kannattaisi laittaa. Vesikiertoinen(pelletti,öljy,jne), ilmalämpöpumppu+suorasähkö, jne.?
Mitä etuja, haittoja eri järjestemissä on. Ja suurin piirteisiä hintatietojakin olisi kiva saada.

[maanma]

Vesikiertoinen/-perustainen ehdottomasti ja lattialämmitysversio jos mahdollista.

Tuo lämmitystapa mahdollistaa kaikki lämmönlähteet. Itse valitsisin vaihtoehdoista pelletti, öljy, kaukolämpö ja jos vesistön rannassa niin maa-vesistölämpöä voisi harkita. Luulempa että tuollaiseen suositellaan teholuokkaa 30-50kW.

Pienempitehoinen järjestelmä riittää jos laittaa 2-3m3 varaajan tehopiikkejä torjumaan (jopa 15kW).

Talon lämmön kulutus pitäisi laskea kovilla -25 pakkasilla.

[Snipa]

Moro,

No tietysti rintamamieshengessä säilytät pönttöuunit ainoana lämmitysmuotona (ja halot klapeiksi pokasahalla...)

Ei vaan, itse lähtisin miettimään vesikiertoista systeemiä ja lämmontuotanto varmaankin pelleteillä. On kuitenkin edullisemmasta päästä ja kotimaista, mikä tukee kestävää kehitystä.
Ne pönttöuunit silti pitäisin toimintakunnossa joka huoneessa...jos ei muuta niin tunnelmasyistä.

Pekka

[andyman]

Lattialämmitys on mukavin ja pelletti edullisin .
Olen laittanut vanhaan hirsitaloon vesikiertoisen lattialämmityksen. Se tuo vanhaan taloon uudenlaista mukavuutta ja on energiataloudellisesti järkevintä. Tietysti on ikävää avata lattiat, jos ne ovat hyvässä kunnossa ja vanhan lattian irroittaminenkin ehjänä on työlästä. Toisaalta, samalla voi lattian eristystä parantaa helposti lisäämällä selluvillaa. Myös vesipatterit ovat hyvä vaihtoehto, koska putket saa nykyään piilotettua jalkalistoihin. Pattereiden jääminen esille onkin sitten makuasia. Jos teet lattialämmityksen ja lattiaksi ponttilautaa (28x95), joka sopii parhaiten vanhaan taloon, niin kyllästä lattia pellavaöljyllä(edullista Biltemassa) ennen lakkausta (Uula venelakkaa!) tai maalausta (pellavaöljypohjainen myös, jotta tarttuu öljyttyyn lautaan). Silloin lattia pysyy tiiviinä (ei rakoja) ja luovuttaa lämpöä tehokkaammin. Lattia (samoin kuin puupanelitkin), jos voi valita, olisi paras tehdä kevät-talvella tammi-maaliskuussa, jolloin on kuivinta (perinnetieto).

Meillä tuli vanhassa talossa sähkölämmityksen esteeksi sähköliittymän koko. Sähkölaitokselta sanottiin suoraan(v-99), ettei isoon (160m2) taloon kannata hankkia sähkölämmitystä, koska tarvittava sulakekoko olisi ollut 3x35A ja perusmaksut (Porvoossa) olisivat tulleet turhan kalliiksi. Eli kannataa selvittää tuokin sähköyhtiöstä ennen valintapäätöstä.

Lämmöntuottaminen pelletillä on edullista ja ympäristöä säästävää. Sen käyttö on myös erittäin monipuolista, saunanlämmityksestä aina kissanhiekaksi asti .
Jos on mahdollisuus pannuhuoneeseen kellarissa, niin teholuokkaasi sopiva kattila ja potin yhdistelmä olisi esim. Laatuliekki.
Jos ei ole pannuhuonetta, kuten usein vanhoissa taloissa on tilanne, niin tuossa neliöluokassa taloosi sopisi sisälle asennettava Compact-pellettikattila, jolle pelletit voi siirtää kauempana sijaitsevasta varastosta n. 1500-2000.- maksavalla pelletti-imurilla. Siirtoon on myös muita vaihtoehtoja.
Pellettiä voit myös käyttää pönttöuuneissa n.30.- maksavan (Prisma ym.)Sami-polttokorin avulla.

p.s. Talosi polttoaineiden kulutus vuodessa (jos 250m2 +20 C lämmintä) olisi n. 4500 litraa öljyä (n.2900.-euroa), 9000 kiloa pellettiä (n.1650.-euroa) tai 40Mwh sähköä (n.4400.-euroa) suorasähkö lämmityksellä.

[VesA]

Lattialämmitys on mukavin ja pelletti edullisin .
Olen laittanut vanhaan hirsitaloon vesikiertoisen lattialämmityksen. Se tuo vanhaan taloon uudenlaista mukavuutta ja on energiataloudellisesti järkevintä. Tietysti on ikävää avata lattiat, jos ne ovat hyvässä kunnossa ja vanhan lattian irroittaminenkin ehjänä on työlästä. Toisaalta, samalla voi lattian eristystä parantaa helposti lisäämällä selluvillaa. Myös vesipatterit ovat hyvä vaihtoehto, koska putket saa nykyään piilotettua jalkalistoihin. Pattereiden jääminen esille onkin sitten makuasia. Jos teet lattialämmityksen ja lattiaksi ponttilautaa (28x95), joka sopii parhaiten vanhaan taloon, niin kyllästä lattia pellavaöljyllä(edullista Biltemassa) ennen lakkausta (Uula venelakkaa!) tai maalausta (pellavaöljypohjainen myös, jotta tarttuu öljyttyyn lautaan). Silloin lattia pysyy tiiviinä (ei rakoja) ja luovuttaa lämpöä tehokkaammin. Lattia (samoin kuin puupanelitkin), jos voi valita, olisi paras tehdä kevät-talvella tammi-maaliskuussa, jolloin on kuivinta (perinnetieto).

Meillä tuli vanhassa talossa sähkölämmityksen esteeksi sähköliittymän koko. Sähkölaitokselta sanottiin suoraan(v-99), ettei isoon (160m2) taloon kannata hankkia sähkölämmitystä, koska tarvittava sulakekoko olisi ollut 3x35A ja perusmaksut (Porvoossa) olisivat tulleet turhan kalliiksi. Eli kannataa selvittää tuokin sähköyhtiöstä ennen valintapäätöstä.

Lämmöntuottaminen pelletillä on edullista ja ympäristöä säästävää. Sen käyttö on myös erittäin monipuolista, saunanlämmityksestä aina kissanhiekaksi asti .
Jos on mahdollisuus pannuhuoneeseen kellarissa, niin teholuokkaasi sopiva kattila ja potin yhdistelmä olisi esim. Laatuliekki.
Jos ei ole pannuhuonetta, kuten usein vanhoissa taloissa on tilanne, niin tuossa neliöluokassa taloosi sopisi sisälle asennettava Compact-pellettikattila, jolle pelletit voi siirtää kauempana sijaitsevasta varastosta n. 1500-2000.- maksavalla pelletti-imurilla. Siirtoon on myös muita vaihtoehtoja.
Pellettiä voit myös käyttää pönttöuuneissa n.30.- maksavan (Prisma ym.)Sami-polttokorin avulla.

p.s. Talosi polttoaineiden kulutus vuodessa (jos 250m2 +20 C lämmintä) olisi n. 4500 litraa öljyä (n.2900.-euroa), 9000 kiloa pellettiä (n.1650.-euroa) tai 40Mwh sähköä (n.4400.-euroa) suorasähkö lämmityksellä.

Sähkön hinta taitaa olla vähän yläkanttiin... eiköhän se ole aika samoissa öljyn kanssa. Ja pellettien hinta taitaa olla vähän jo tuota korkeampi, ainakin kohtuullisen kokoisissa erissä. 9 tonnia vaatii jo aikamoisen siilon jos sen kerralla tilaa.

Lattialämmityksen kaveriksi taloudellisesti edullisin tuollaisessa kohteessa on ilma-vesilämpöpumppu höystettynä niillä kakluuneilla kun pahimmat pakkaset iskevät. Patterilämmityskin onnistuu.

[Toni I]

Kiitoksia kaikille vastanneille .
Sen verran lisätietoa, että talo hirsirunkoinen ja rv.-28. Talo SR-merkitty kaavassa. Ikkunat on uusittu ja lisäeristetty asentamalla 22mm puukuitulevy ulkoseiniin sisäpuolelle. Talossa 15 huonetta/lämmitettävää tilaa(mukana keittiöt/eteiset/kylpy/yms. tilat). Sisäkorkeus huoneissa 310cm. Talossa on n.2v. vanha Jäspin 300l lämminvesivaraaja. Käyttövesi järjestelmät uusittu. Siitä en menisi sotkemaan lämmitysjärjestelmään.
Kellarissa olisi kyllä tilaa pannuhuoneelle, 4kpl erikokoista huonetta. Kellarissa on vanha porinmatti, eli hormisto olisi helppo tehdä polttimelle. Vesistöä ei ole lähellä ja tonttikin on hankala maalämmölle.
Lattioita en rupea repimään auki. Eli patteri asennus. Vai onko vielä muita vaihtoehtoja?
Sähkölämmitystä varten olen muuttanut jo sähkökeskuksen 3x64A. Eli sen ei pitäsi olla ongelma?

Lisäkysymyksiä?

1.Pelletti/öljy
- Tilan tarve pellettipolttimelle/kattilalle ja varastolle?
- Voivatko olla samassa tilassa?
- Pelletin syöttöön tarvittava laitteisto?
- Pelletin/öljyn varastoon siirtoon tarvittava läpiviennit?
- Hormiston vaatimukset. Teräsputki piippuun?
- Perustamiskustannukset noin arvio?

2. Suorasähkö
- Ilmalämpöpumpulla saatavat säästöt versus pelkkään suoraan sähköön.
- Voiko ilmalämpöpumpun ulkoyksikön asentamaan kylmälle ullakolle. SR-merkintä ei taidä hyväksiä ulkopuolista asennusta?
- Ilmalämpöpumpun sijoitus talossa? Vai pitäsikö olla useampi?
- Perustamiskustannukset noin arvio?

3. Muut vaihtoehdot?
- Yksi vanha kaivo on tontilla, mutta varsin kaukana talosta n.100m päässä. Syvyys n.30m. Voiko kannattaako hyödyntää?

Muuta mitä pitäsi huomioida järjestemää valittaessa?

[jmattis]

tuosta lattialämmityksestä: usein sen kustannuksiin kannattaa lisätä ikkunavaihto tai koneellinen ilmanvaihto (kun se ei kierrätä ilmaa ikkunoiden edessä samalla tavalla kuin patterit). ja muutenkin, lautalattia ja lattialämmitys ei aina eikä välttämättä matsaa. ääni pattereille.

jos säilytät ne pönttöuunit, niin maalämpö voi olla ihan ok - silloin kovien pakkasten lisälämmön saa puusta, ja se on halpaa jos puuta on omasta takaa. se käyttövesikin on teillä erikseen, mikä sopii systeemiin. vanhasta kaivosta ei kai ole tässä hyötyä, ne tekee poralla pikkusen pienempää reikää.

minä en vielä ole hurahtanut ikiliikkujalämmitykseen (eli ne ilpit yms. jotka ottaa 10000W ja antaa 20000W ). ja ei tietääkseni saa asentaa ullakolle.

no pellettilämmitys... itse en edes miettisi öljy+pellettikattiloita/polttimia (tutut lvi-kaverit varoitelleet), vaan sitten pelkästään pellettisysteemiä.
en myöskään laittaisi ainakaan alle 7 m3 pellettivarastoa, ja ruuvikuljettimineen (-> silloin pystyy hyödyntämään isommat ostoerät pikku säkkien sijasta). kellariin tehtynä varaston pitää olla paloluokiteltu, ja erikseen kattilahuoneesta. pihalla ne siilot on kyllä gammottavan näköisiä. ja kannattaa jo lähdössä katsoa riittävän kokoinen tuhkatila, että ei tartte liian usein tyhjentää.

energia-avustusta lämmityssysteemin uusimiseen voi hakea (ja jopa saada) jos uudesta systeemistä "ei aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä tai nämä päästöt ovat vähäiset." http://www.ara.fi
->avustukset.

[maanma]

1.Pelletti/öljy
- Tilan tarve pellettipolttimelle/kattilalle ja varastolle?
- Voivatko olla samassa tilassa?
- Pelletin syöttöön tarvittava laitteisto?
- Pelletin/öljyn varastoon siirtoon tarvittava läpiviennit?
- Hormiston vaatimukset. Teräsputki piippuun?
- Perustamiskustannukset noin arvio?

2. Suorasähkö
- Ilmalämpöpumpulla saatavat säästöt versus pelkkään suoraan sähköön.
- Voiko ilmalämpöpumpun ulkoyksikön asentamaan kylmälle ullakolle. SR-merkintä ei taidä hyväksiä ulkopuolista asennusta?
- Ilmalämpöpumpun sijoitus talossa? Vai pitäsikö olla useampi?
- Perustamiskustannukset noin arvio?

3. Muut vaihtoehdot?
- Yksi vanha kaivo on tontilla, mutta varsin kaukana talosta n.100m päässä. Syvyys n.30m. Voiko kannattaako hyödyntää?

1. Pelletti ja öljyinvestoinnit samaa luokkaa, mutta pelletin varastotilantarve mitoitetaan yleensä n. vuodeksi. Kattilalaitos ja polttoaine varasto on sijaittava EI-30(/EI-60) luokitetussa palo-osastossa tai erillisessä rakennuksessa. En ole varma tuosta öljyn varastoinnin paloluokitusvaatimuksesta. Poltinhuoneessa saa säilyttää erittäin rajallisen määrän polttoainetta, joten käytännössä polttoaineen on oltava eri tilassa. Pelletin siirtoon tarvittava välineistö yleensä integroitu/ integroitavissa automaattiseksi. Kuitenkin siirron suoruus on rajoittava tekijä. Markkinoilla on yksi pellettipoltin, joka ei vaadi suoraa yhteyttä ja pystyy siirtämään kymmeniäkin metrejä ulkovarastosta lähes vakiona. Sen teho on kuitenkin sen verran heikko 15kW (18kW), että sen kaveriksi tarvittaisiin vähintään 2-3m3 varaaja. Öljyn poltto vaatii hormiin rosterisen suojaputken.

Perustamiskustannukseen vaikuttaa asennettavien radiaattorien määrä ja malli. Pelletin tapauksessa siilon sijoittuminen. Halvimmat siilot ei oikeastaan maksa mitään, koska silloin yhdestä tai useammasta betoni-/tiilikellarihuoneesta tehdään pellettivarasto. 10m3 filmivanerisiilo tonnista ylöspäin itserakennettuna.

Pelletti vaatii enemmän touhuamista kuin öljy, mutta pönttöuunilämmitykseen verrattuna se on kuin unelma. Jos valitsee kattilan jossa voi polttaa puitakin niin sitten voi valita kummalla lämmittää - pelletillä vai haloilla/klapeilla.

Tilantarpeesi tuollaiselle pellettivarastoole 20m3. Vähimmäistilantarve käytännössä 10m3, joka voidaan sijoittaa erilliseen rakennukseen. Erillisen rakennuksen käyttö rajoittaa polttimen valintaa (yhteen) tai tuo muita lisäkustannuksia.

2. Ilmalämpöpumput kannattavampia isojen vesistöjen äärellä kuin idässä.
Ullakolle asennus aiheuttaisi sinne luultavasti melkoisen huurrekerroksen. SR määritely estää vapaasti sijoittamasta yksikköä ulos, mutta upotettu voisi tulla kysymykseen. Kannattaa kysellä kunnasta/museovirastosta tulkintaa.

Yksi ilmalämpöpumppu ei tule riittämään. Tarvitset niitä 4-6 kpl ja lisäksi lämpöpatterit koville pakkasille.

Muut lämpöpumpputyypit vaativan lämmön jakolaitteiston, jolloin niistä tulee hyvin kalliita ratkaisuja.

3. Mielestäni tuo ei riitä.

[VesA]

Kiitoksia kaikille vastanneille .
Sen verran lisätietoa, että talo hirsirunkoinen ja rv.-28. Talo SR-merkitty kaavassa. Ikkunat on uusittu ja lisäeristetty asentamalla 22mm puukuitulevy ulkoseiniin sisäpuolelle. Talossa 15 huonetta/lämmitettävää tilaa(mukana keittiöt/eteiset/kylpy/yms. tilat). Sisäkorkeus huoneissa 310cm. Talossa on n.2v. vanha Jäspin 300l lämminvesivaraaja. Käyttövesi järjestelmät uusittu. Siitä en menisi sotkemaan lämmitysjärjestelmään.
Kellarissa olisi kyllä tilaa pannuhuoneelle, 4kpl erikokoista huonetta. Kellarissa on vanha porinmatti, eli hormisto olisi helppo tehdä polttimelle. Vesistöä ei ole lähellä ja tonttikin on hankala maalämmölle.
Lattioita en rupea repimään auki. Eli patteri asennus. Vai onko vielä muita vaihtoehtoja?
Sähkölämmitystä varten olen muuttanut jo sähkökeskuksen 3x64A. Eli sen ei pitäsi olla ongelma?

Lisäkysymyksiä?

1.Pelletti/öljy
- Tilan tarve pellettipolttimelle/kattilalle ja varastolle?
- Voivatko olla samassa tilassa?
- Pelletin syöttöön tarvittava laitteisto?
- Pelletin/öljyn varastoon siirtoon tarvittava läpiviennit?
- Hormiston vaatimukset. Teräsputki piippuun?
- Perustamiskustannukset noin arvio?

2. Suorasähkö
- Ilmalämpöpumpulla saatavat säästöt versus pelkkään suoraan sähköön.
- Voiko ilmalämpöpumpun ulkoyksikön asentamaan kylmälle ullakolle. SR-merkintä ei taidä hyväksiä ulkopuolista asennusta?
- Ilmalämpöpumpun sijoitus talossa? Vai pitäsikö olla useampi?
- Perustamiskustannukset noin arvio?

3. Muut vaihtoehdot?
- Yksi vanha kaivo on tontilla, mutta varsin kaukana talosta n.100m päässä. Syvyys n.30m. Voiko kannattaako hyödyntää?

Muuta mitä pitäsi huomioida järjestemää valittaessa?

Pelleteissä tilaa vievät ne pelletit, nille menee yksi huone. Itse pellettikattila ei ole erityisen iso laite. Samaan tilaan sitä ei saa laittaa.

http://www.pellettikeskustelu.net/keskustelu/index.php

Täältä käy ilmi, että pellettilämmitys pitää ottaa harrastuksena, tai sitten siitä pitää maksaa vähän enemmän. Eli hienoja itävaltalaisia automaatteja ja imusiirtolaitteita saa rahalla, halvemmissa vehkeissä pitää itse rassata välillä siirtoruuvia ja hakata liima- ja muovijätteitä pois polttimesta. Ynnä nuohota tuhkaa lämmönvaihtimista.

Sanoisin että siinä 8 tonnia olisi alkaenhinta. Ja patterit + vesiputket päälle. Laskeskelin omalle talolleni, että pelleteistä saa noin 1,6-kertaisen lämpöenergian samalla rahalla saatavaan suoraan sähköön verraten.

Pellettien kanssa vesipatterit voivat olla pienehköjä jos sallii niiden tulla kuumiksi. Lisäksi puita ei tarvita edes pakkasella.

Suora sähkölämmitys on halpa tehdä, mutta vanhassa talossa sähkö maksaa ajanmittaan paljon. Eli aiotko asua siinä pitkään....

Lämpöpumpuilla saa korkeintaan 60-asteista vettä ja niiden teho laskee pakkasella, lopulta joutuu lämmittämään vaikka puilla tai suorasähkövastuksilla. Eli patterit joutuu mitoittaamaan isommiksi kuin pelleteille minimissään. Laskin omalle talolleni oikeilla yhden vuoden kulutusluvuilla ja valmistajan ilmoittamilla arvoilla, että eräs ilma-vesipumppu olisi tuottanut 2,4 kertainsen määrän lämpöenergiaa vaikka laitoin kaikki -10 astetta pahemmat kelit laskelmassa suorasähkölle. Ilma-vesipumppujen hinnat ovat kovin vaihtelevia, samoissa pellettisysteemien kanssa tai hiukan halvempia.

Ilma-ilmapumput ovat sitten jo hyvinkin halpoja, alkaen satasia, mutta lämpimän ilman saaminen joka nurkkaan vaatii varmaan ainakin kaksi pumppuja tuollaisessa talossa. Veikkaan, että 3-4 tonnia ja talo lämpenee aika halvalla. Ja lisäksi kovalla pakkasella voi joutua lämmittämään kakluunilla.

Lämpöpumppujen ulkoyksiköt ovat rumia muovihäkkyröitä, mutta toki sellaiselle voi rakentaa talon tyyliin sopivan kevyen suojuksen, josta ilma pääsee kulkemaan. Vintille ulkoyksikköä ei kannata laittaa, ilmamäärät ovat huimia.

[jmattis]

noista palomääräyksistä on RakMK:n osa E9, linkki RakMK:aan
http://www.ymparisto.fi/default.asp?con ... 063&lan=FI

kokonaan toinen juttu on, kannattaako puurakenteisessa talossa mennä minimivaatimusten mukaan kun on kyse palomääräyksistä (tai toisaalta esim. vesieristyksistä, mutta ne ei sentään ole hengenvaara-asioita). en esim. itse laittaisi vanerista pellettivarastoa.

investointikustannuksista: öljylämmityksen ja pellettilämmityksen todelliset kokonaiskustannukset liikkuvat suhteessa
öljy 1 - pelletti 2-4,
riippuen juuri esim. siitä, miten pellettivaraston toteuttaa.
jos ei halua 'harrastaa' pellettien kanssa, varaston pitää olla iso, kuljettimen helppotoimintainen ja tuhkatilan riittävä, ja näistä se kustannus kertyy. ja sisäpiippua suositellaan myös pellettikattiloihin, ei ainoastaan öljylämmitykseen.

maalämmössä samoin perustamiskustannukset ovat isot, mutta käyttökustannukset sitten pienemmät. mua on jo muutaman vuoden ottanut pattiin tuo fortumin systeemi (ne osti täällä paikallisen sähköyhtiön ja kaikki muutokset huonoon suuntaan), joten siksi suosittelen maalämmön lisälämmöksi mieluummin niitä pönttöuuneja kuin suorasähköä.

[Markku&Rintsikka]

Eli hienoja itävaltalaisia automaatteja ja imusiirtolaitteita saa rahalla, halvemmissa vehkeissä pitää itse rassata välillä siirtoruuvia ja hakata liima- ja muovijätteitä pois polttimesta.

Mistä nämä liima-ja muovijätteet tulevat? Olen ymmärtänyt, että pelletit ovat aivan pelkkää luonnontuotetta/puuta
Markku

[andyman]

p.s. Talosi polttoaineiden kulutus vuodessa (jos 250m2 +20 C lämmintä) olisi n. 4500 litraa öljyä (n.2900.-euroa), 9000 kiloa pellettiä (n.1650.-euroa) tai 40Mwh sähköä (n.4400.-euroa) suorasähkö lämmityksellä.

Sähkön hinta taitaa olla vähän yläkanttiin... eiköhän se ole aika samoissa öljyn kanssa. Ja pellettien hinta taitaa olla vähän jo tuota korkeampi, ainakin kohtuullisen kokoisissa erissä. 9 tonnia vaatii jo aikamoisen siilon jos sen kerralla tilaa.

Jep. Tosiaan sähkön hinta laskuissa perustui Motivan sivuun, mutta Energiamarkkinaviraston keskihinnalla vuosikustannus olisi n. 3300.- .

Pellettiä (Vapon) myyvät rautakaupat 500kg säkeissä 94,- euron hintaan ja puhallustoimituksena sitä saa n.180.-/tn hintaan 3-6 tonnin erissä.

Eli hienoja itävaltalaisia automaatteja ja imusiirtolaitteita saa rahalla, halvemmissa vehkeissä pitää itse rassata välillä siirtoruuvia ja hakata liima- ja muovijätteitä pois polttimesta.

Kalliidenkaan laitteiden virheettömästä toiminnasta ei kai ole takeita, vai onko joillain niistä kokemusta ?
"Halpoja" laitepakettejakin on toiminnassa ollut useita vuosia täysin ongelmitta.
"Ongelmia" aiheutuu useimmiten polttimien asennuksesta (myös omatoimisesti) öljykattiloihin, jolloin saadaan suurin taloudellinen säästö, mutta joutuu myös enemmän rassaamaan. Pellettikeskustelu.net foorumilla onkin runsaasti juuri näitä omatoimisia "pelle pelottomia", mutta siitä ei kannata tehdä koko lämmitysmuotoa koskevia yhteenvetoja.
Pelletin seasta on joskus löydetty vieras esine (8mm ruuvi), mutta muovista en ole kuullutkaan. Pelletin ( kuten muidenkin polttoaineiden ) joukkoon voi toki eksyä jotain esim. kuljetuksen aikana.
Ja Turussa saivat öljylämmittäjät vuos takaperin polttoöljyn tilalla "jotain ihan muuta", eli inhimillisen erehdyksen vaara on aina olemassa

[VesA]

Eli hienoja itävaltalaisia automaatteja ja imusiirtolaitteita saa rahalla, halvemmissa vehkeissä pitää itse rassata välillä siirtoruuvia ja hakata liima- ja muovijätteitä pois polttimesta.

Mistä nämä liima-ja muovijätteet tulevat? Olen ymmärtänyt, että pelletit ovat aivan pelkkää luonnontuotetta/puuta
Markku

Pelletit tehdään puuteollisuuden jätteestä.. eikä jätteen tuottaja halua erotella lastulevyliimoja tai muovikalvoja. Eli kaikki vaan puruksi ja puristimeen. Jos pellettierän puru on sahalta niin kaikki on OK... mutta jos polttimeen sattuu osumaan jonkun keittökaappitehtaan jätettä niin sitten pääsee talttaamaan.

[VesA]

noista palomääräyksistä on RakMK:n osa E9, linkki RakMK:aan
http://www.ymparisto.fi/default.asp?con ... 063&lan=FI

kokonaan toinen juttu on, kannattaako puurakenteisessa talossa mennä minimivaatimusten mukaan kun on kyse palomääräyksistä (tai toisaalta esim. vesieristyksistä, mutta ne ei sentään ole hengenvaara-asioita). en esim. itse laittaisi vanerista pellettivarastoa.

investointikustannuksista: öljylämmityksen ja pellettilämmityksen todelliset kokonaiskustannukset liikkuvat suhteessa
öljy 1 - pelletti 2-4,
riippuen juuri esim. siitä, miten pellettivaraston toteuttaa.
jos ei halua 'harrastaa' pellettien kanssa, varaston pitää olla iso, kuljettimen helppotoimintainen ja tuhkatilan riittävä, ja näistä se kustannus kertyy. ja sisäpiippua suositellaan myös pellettikattiloihin, ei ainoastaan öljylämmitykseen.

maalämmössä samoin perustamiskustannukset ovat isot, mutta käyttökustannukset sitten pienemmät. mua on jo muutaman vuoden ottanut pattiin tuo fortumin systeemi (ne osti täällä paikallisen sähköyhtiön ja kaikki muutokset huonoon suuntaan), joten siksi suosittelen maalämmön lisälämmöksi mieluummin niitä pönttöuuneja kuin suorasähköä.

Jos sattuu olemaan peltoa tai vesistöä niin maalämpö on OK, mutta porakaivo on jo niin suuri lisäinvestointi, ettei sille saa enää järkevää takaisinmaksuaikaa.

Maalämpökin vaatii pakkasilla joko hyvin tehokkaat lämpöpatterit tai lattialämmön, koska yli 60 asteen ei juuri pääse. Jos tämä ei ole mahdollista vaan kovilla pakkasilla täydennetään jollain muulla lämmönlähteellä, voi samantien ottaa ilma-vesipumpun.

hmm.. voisikohan pönttöuunia pitää lämpöisenä ulkokerroksen alle sijoitetulla lattialämmitysputkella, ja heitää klapia perään kun 60 asteen pintalämpö ei enää riitä... minulla ei ole oikein näkemystä noiden pintalämpötiloista. Missähän ulkolämpötilassa sen pitää olla yli 60 astetta..

[maanma]

Geopron maalämpöpumpulla pääsee kompuralla yli 60 asteen. Muilla taitaa olla vain vastuksella.