Patteri- ja käyttövesiongelmia

[Maatilallinen]

Säätimenä ikivanha mustatauluinen Amimat OTW. Viereisessä sähkötaulussa käyttökytkin 1=kesäkäyttö, 2=talvikäyttö. Kiertovesipumppu tuntuu pyörivän koko ajan riippumatta säätimestä.

Tuo Amimat on patteriverkoston veden lämpötilan säädin ja sähkötaulun käyttökytkin taas vaikuttaa sähkövastusten ohjaukseen. Arvauksena, kesäkäyttö lämmittää vettä öisin ylä/päivätermostaatin mukaisesti ylävastuksin ja talvikäyttö öisin alatermostaatin mukaisesti kaikilla vastuksilla ja päivisin taas ylätermostaatin mukaisesti ylävastuksin.

Mitä vastuksia ja termostaatteja varaajasta löytyy?

Sitten itse asiaan: suntti näyttäisi olevan edellisen omistajan jäljiltä jumissa n. 30 % auki ja ajatus olikin ruveta sitä herkistelemään irrottamalla suntin päältä Amimatin säätimen toimilaite. Oletin homman onnistuvan vain irrottamalla suntin kaksi pulttia jotka pitävät säätimen paikallaan ja oletin myös suntin pitävän vedet sisällään. Nyt kuitenkin jo ensimmäistä pulttia löysättäessä suntti alkaa tihkuttaa vettä. Olenko siis erehtynyt säätimen kiinnitystavasta?

Toimilaite / sen kiinnityslevy on kiinni samoilla pulteilla millä itse shuntti on "kasassa" joten pultit avaamalla vedet tulee ulos. Shunttiin voi laittaa korjaussarjan jos sellaisen kyseiseen shunttiin löytää.

Toinen ongelma piilee lämpimän veden riittävyydessä. Kesäkäyttöasennolla kahden vuorokauden jälkeen suihkuun on turha suunnitella yrittävänsä, hanasta kun tulee 30 sekunnin jälkeen vain kylmää vettä. Talviasetuksella taas hanasta tulee lähes tulikuumaa vettä. Onko tässä kyse tuosta suntin jumittumisesta vai pitäisikö tarkastaa jotain muuta?

Tarkista ylä/päivätermostaatin asetusarvo, onko se kovinkin pienellä? Asettele se vaikkapa 70 asteeseen. Alatermostaatti pitäisi olla aseteltuna 80-90 asteeseen.

Tietysti jos lämpö riittää niin voi niitä pienentää, tosin alatermostaattia pienennettäessä varaaja saattaa käyttää enemmän päiväsähköä koska yöllä varattu lämpö ei riitä.

Onko järjestelmässä käyttövedelle sekoitusventtiiliä?

[Maatilallinen]

Ihmeellistä on se, että varaajaan on kytketty kalvopaisunta, mutta silti varaajan yläpuolelta tulee putki (jonkinlainen korvausilmaputki?) josta tyhjennettäessä varaaja ottaa ilmaa ja täyteen tullessaan päätti ampua kuumaa vettä pitkin seiniä - ja reilusti. Putki tulee itse "varaajahuoneesta" reiän kautta seinän "huulelle" ja sitten on reikä täytetty uretaanilla. LVI-asentaja arveli, että putki on tosiaan tarkoitettu korvausilmaputkeksi täyttö-/tyhjennysvaiheeseen ja putken päässä pitäisi olla kello jolla varaajan tullessa täyteen korvausilmaputki sulkeutuu. Se, pitäisikö tällaisessa 1990 valmistetussa varaajassa sellainen olla, jäi myös hänen tietojen osalta epäselväksi.

Tuleeko tuo kyseinen putki siis suoraan varaajasta sen päältä, ilman mitään venttiiliä tms. välissä? Onko varaajan yläpuolella pattereita tms. verkostoa?

Toinen asia mikä ihmetyttää on se, että kalvopaisunnan painemittari ei varaajan täyttämisestä pohjan kautta tietänyt mitään. Kalvopaisunta ymmärsi vain ns. tuplaventtiilien kautta ajetusta vedestä.

Pitäisikö siis tuo varaajan päältä tuleva putki olla tulpattu ja vaikuttaako tuo vapaa hengitys tuohon kalvopaisarin toimintaan?

Mitä tarkoitat "varaajan täyttämisellä pohjan kautta"? Saiko tuplaventtiilien (täyttöventtiili) kautta kuitenkin verkostoon jäämään painetta vai laskiko se takaisin nollaan?

Jos varaajasta on tosiaan suora putki ulkoilmaan niin silloin verkostoon ei tietenkään saa ylipainetta kun vedet tulee ulos. Ei tuollaisia pitäisi olla normaalisti olemassakaan.

Onko talossa ollut ennen avopaisuntasäiliötä ollenkaan? Tulee mieleen, että jos varaaja on samassa kerroksessa pattereiden kanssa niin aikoinaan ei ole katsottu paisuntasäiliötä tarpeelliseksi ollenkaan vaan varaajaa on ajateltu käytettävän "paisuntatilana", ja siitä johtuen on asennettu tällainen ylivuotoputki suoraan ulkoilmaan.

Sitten myöhemmin on lisätty kalvopaisunta ja tukittu kyseinen putki uretaanilla? Nyt verkostoa täytettäessä paine on noussut ja uretaanitulppaus pettänyt.


Kalvopaisuntasäiliön yhteydessä ei pitäisi olla tuollaisia suoria "ylivuotoputkia" missään tapauksessa, ja sellaiset käytännössä estävät kalvopaisunnan toiminnan kun paine ei nouse. Ihan täysin tuota ei pitäisi tulpata, jos se varaajan päältä tulee vaan siinä pitäisi olla ilmakello tai vähintään käsiventtiili ilmanpoistoon.

Löytyykö verkostosta varoventtiiliä? Entä varaajan "alkuperä", onko tehdastekoinen vai ennemminkin itse tehty? Itsetehdyissä varaajissa kalvopaisunnan käyttöönotto saattaa olla kohtalokasta, ne eivät välttämättä kestä niin paljoa / juurikaan painetta, voi olla että uretaanitulppausta on ajateltu myös jonkinlaiseksi "varoventtiiliksi".

Jos varaaja on ns. sylinterinmuotoinen niin silloin se lienee erittäinkin suurella varmuudella tehdastekoinen, kanttivaraajat voi olla itsetehtyjä.

[Maatilallinen]

Varaaja on vaakalieriövaraaja, Metallivalmistamo Jyrki Kurosen käsialaa, eli ihan tyyppikilvellinen versio.

Kunhan pääsen vetämään varaajan päältä vähän enemmälti villoja pois voin kertoa mihin tämä putki tarkalleen varaajassa menee, mutta joka tapauksessa koskematta muuhun kuin täyttöventtiiliin työnti varaaja tästä putkesta vettä ulos. Eli venttiiliä siinä ei liene välissä, kellosta en osaa vielä sanoa.

Varaaja sijaitsee kellarissa, yläkerta on "pääasuinkerros", joten varaajan yläpuolella sijaitsee suurinosa pattereista.

LVI-asentaja täytti ensin "tuplaventtiileiden" kautta verkkoa niin että kalvopaisuntaan saatiin paine. Sen jälkeen lopput täytöstä tehtiin lattianrajassa olevasta liitynnästä jossa siis tyhjennyskin on. Tuplaventtiileiden kautta verkkoon saatiin jäämään normaali 1 bar paine, mutta tosiaan tuolta alakautta tehty täyttö ei , kumma kyllä, vaikuttanut paisunnan painemittarin lukemaan.

Nyt tosiaan tuo putki (arviolta n. 20 mm sisähalkaisijaltaan) on auki varajaajaan ja tosiaan minua mietityttää miten tuo järjestely toimii pidemmän päälle, kun järjestelmä saa happea koko ajan.

Niin, siis tuplaventtiilien kauttako ei saatu varaajaan vettä ollenkaan? Vaikuttaa siltä, että kalvopaisuntasäiliöstä ei ole edes yhteyttä varaajaan. Nimittäin jos putki varaajasta ulkoilmaan on avoin niin samaan aikaan verkostossa ei voi olla 1bar painetta.

Onko pattereissa paine ja saadaanko sieltä ilmausruuvien kautta vettä ulos? Mihin kalvopaisuntasäiliö on tarkalleen ottaen kytketty? Onko venttiilejä paisuntasäiliön ja varaajan välillä, onko ne mahdollisesti kiinni? Onko varaajan tyyppikilvessä mainittu suurinta sallittua painetta?

Varaajassa tietysti saattaa olla kierukka, jonka kautta lämmönjakoon otetaan lämpöä ja kalvopaisuntasäiliö on kytketty tähän piiriin, sitten itse varaaja on paineeton. Melko outo järjestely jos näin on, yleensä vain käyttövedelle on kierukka

[Maatilallinen]

Eikö tuo kupariputki mikä menee paisunta-astialle tule samaan t-haaraan mihin tuplaventtiileiltä? Ja tämä näyttäisi olevan vierestä kytkettynä t-haaralla varaajan päätyyn?

Silloin tyhjennyksen sekä tämän paisunta-astian haaran pitäisi olla kytkettynä samaan vesitilaan jossa pitäisi vallita saman paineen. Mutta siis tuplaventtiilien kautta vettä meni vain vähäisen, paisunta-astiaan, ja sitten varaajan tyhjennyksen kautta meni runsaasti vettä varaajaan? Osaatko sanoa, tuliko vettä ulos/meni sisään oikea määrä eli reilu 2000 litraa?

Putosiko paisunnasta paineet varaajaa tyhjennettäessä? Onko shuntti nyt täysin kiinni, entä miten oli täytettäessä? Ja eihän tuossa varaajan päädyssä ole venttiiliä villan alla joka voisi olla kiinni?

Onko nuo shuntilta oikealle lähtevät putket patteriverkoston meno, ja haara paluuputkesta? Onko tietoa, mihin päin varaajaa patteriverkoston paluu menee? Shuntille varaajasta tuleva vesi tulisi siis tuosta päädystä.

Käyttövedelle löytyy varaajasta kierukka. Patteriverkolle ei kierukkaa mielestäni ole.

Ei pitäisikään olla, se on erittäin epätavallista. Jotain outoa siinä kyllä on, jos varaajasta on avoin putki pihalle ja pattereissa 1bar painetta, eikä vesi liiku patteriverkoston ja varaajan välillä


Tuossa kuvassa: https://dl.dropboxusercontent.com/conte ... e8UFjBUirS

Niin onko shuntin kohdalla vasemmalle ylöspäin kohoava putki sama mikä tulee siitä reiästä ulos? Ja se siis yhdistyy tuossa varaajan yläosaan? Silloin se tarkoittaa sitä ettei varaajassa voi olla painetta.

Tuo kalvopaisunta-astia ja tuplaventtiilit sekä putkitus shuntilta alaspäin tulevan putken 90 asteen mutkalta lähtien ei kyllä ole alkuperäinen. Näkyykö tuon seinässä olevan reiän lähistöllä jossain katossa mahdollisesti reikää, mistä olisi ollut putkitus avopaisunnalle?

Jotain outoa koko asiassa nyt kyllä on, kun kalvopaisuntaa asennettaessa on jätetty tulppaamaton putki varaajasta ulos ja asennettu toinen täyttöventtiili. Arvelisin, että ennen kalvopaisuntaa, on shuntilta tullut putki suoraan tuohon varaajan päätyyn.

Nyt tuntuisi, ettei vesi kulje tuosta yhteestä yhtään mihinkään. Jos varaajan sisällä ei ole mitään erikoista, niin sitten tuo yhde on tukossa, perin kummallista. Jos shuntti on nyt täysin kiinni, niin mitä tapahtuu jos shunttia avaa? Saako kiertoon lämpöä, entä muuttuuko paine paisunta-astialla?



Noista termostaateista vielä. Tuossa on näkyvillä Danfoss termostaatti, se lienee päiväkäytön termostaatti eli lämmittää vettä ylävastuksilla päivisin mikäli yöllä varattu lämpö ei riitä. Taitaahan siinäkin merkintä olla mitä tekee. Sitten ne kaksi termostaattia taulussa on tosiaan yökäytön termostaatit.