Salaojittava valmiseristelevy vs. DIY - kevytsorakenno

[Karhu-Karhu]

Etsintöjenkään jälkeen en vastaavaa aihepiiriä käsittelevää keskustelua löytänyt, joten aloitetaan uusi.

30 ja risat vanha kevytsoraharkkoperusteinen puutalo kukkulalla, jossa kellari koko talon alalta maan alla. Parissa kohtaa esiintynyt kostumisongelmaa kellarin sisäseinässä, kaikki suoritetut tutkimukset ja merkit viittaavat siihen että salaojajärjestelmä ei toimi, huolto käytännössä mahdoton joten on salaojaremontin aika. Tarkoitus tehdä remontti "varman päälle", kuivausominaisuuteenkin panostettava, lisäeristyksestäkään ei haittaa olisi. Maan päälliselle sokkelillekin pitäisi tehdä jotain. Omaan maalaiseen järkeen käy parhaiten vaihtoehtona kellarin ulkoseinää vasten salaojittava eristelevy (Fuktisol, Isodrän), mutta hintaa pelkästään levylle tulee (Alanderin suosittamalla 200mm eristevahvuudella) pahasti köyhää kirpaisevat lähemmäs 10k€. Lisäksi levyjen asennuksesta itsellä ei minkäänlaista kokemusta, saumaamisen kuvittelisin olevan suhteellisen työlästä. Niinpä läksin tänne työstämään ajatustani toteutuksesta, homman nimihän on "keep it simple, stupid", eli omalla ja hyvin näppärän kaivurikuskin töillä pitäisi selvitä. Itsellä ei juurikaan kokemusta salaojaremontista, kaivurikuskilla paljon on, ja hänen mielestään seuraava oli hyvinkin työstämisen arvoinen idea:

Toistaiseksi kelattu seuraavaa. Eli (timanttihiomakoneella bitumista ym.) puhdistetulle seinäpinnalle pisteliimataan rikottuja kevytsoraharkon palasia riittävän tiheästi, joihin sitten ankkuroidaan lyöntihakasin RST - verkko n.200 mm etäisyydelle seinästä. Verkoissa paljon variaatiota, esim. nämä kudotut kiinnostavathttp://tilox.fi/verkot.html. Kaksi leveyttä verkkoa riittää lähes koko syvyydelle, verkko jää alapäästä avoimeksi ja salaojaputken päälle tulee n. 300mm kevytsoraa. Kenno täytetään ylhäältä ( mahdollisesti samaan aikaan muun ulkopuolelle tulevan aineksen kanssa), ja suljetaan yläpäästä lähes lautaverhouksen alalaitaan asennettavaan, sokkeliin kiinnitettävään puupalkkiin, jonka päälle mahdollisesti pellitys. Siitä sitä voisi sitten tarpeen tullen helposti täytellä.

Muuten tarkoituksena tehdä reilu (120 cm) railo, viistovalut anturaan (mahdollisesti bitumikermi sinne ihan alas, kattoo nyt miltä näyttää), salaojan päälle siis kevytsoraa, sitten arinamursketta, sadevesiputken päälle routaeristys kevytsorasta, arinamursketta ja päälle tiivistetty maakerros 300mm pintavesiä ohjaamaan. Ajatuksena arinamurskeessa on jatkossa rakentaa taloa kiertävät lauteet, jolloin alusta olisi jo valmiiksi kantava niin ettei tarvitsisi kuin pilarit arinaa vasten, mutta se on oma juttunsa.

Etuja ja haittoja:
Kulut koko hommassa (45 m3 kevytsoraa, 65 m3 arinamursketta, kaivuri+kuski, RST - verkko, suodatinkankaat ym.) vähemmän kuin Isodränit maksaisivat. Kevytsora ei eristä yhtä hyvin mutta kuivaavat ominaisuudet ainakin yhtä hyvät. Homogeeninen rakenne periaatteessa parempi kuin eristelevyjen saumat. Oletuksena on että verkon kiinnitykseen asennetut kevytsoraharkot joskus irtoavat liimastaan mut mitä välii jos toisella puolella on tiukka aines. Pitäisin melkoisen yksinkertaisena toteuttaa ja rakennella, kun railo nyt kuitenkin pidetään sen pari - muutaman viikkoa auki kuivamisen alkuun saattamiseksi. Lisäksi samalla vaivalla syntyy pähee rosterisokkeli, tai sitten verkotettu lecarora, ihan miten tämän nyt haluaa.

Mitä mieltä? Kaikki kommentit ja mututkin tervetulleita!

Niin, ja sitten on vielä tämä DIYn suuntaan vahvasti vetävä kokemus, että isodräniä ehdotettaessa yksi tarjouksen tehnyt urakoitsija kertoi Isodränit aina asennettavan patolevyn päälle. Etsillleen.. Tarjouksesta unohdettiin muuten heti Isodränit.

[kakkaroolari]

Luulisi harkkomuurin kanssa riittävän 100 mm eristettä. Mitenhän seinän kanssa, kävisköhän siihen sama ns. säästörakenne kuin lattioiden kanssa; 100 mm isodräniä ja toinen mokoma tavan styroksia?

Eikös lecasoraa saa myös jossain geosäkeissä jotka pinotaan auki kaivettua sokkelia vasten. Olis jännä vertailun vuoksi tietää mitä se maksais kiertää talo tommosilla.

[Matti Alander]

Kovin tuntui monimutkaiselta rakenteelta ja työläältäkin. Kyllä 100 mm salaojittavaa eristettä riittää kellarin seinään, jotta ulospäin hengittäminen vesihöyrynä aikaansaadaan.
Pystysalaojitukseenkin riittää 370 litraa minuutissa metrin matkalla 100 mm kerros. 200 mm kerroksella salaojittavaa solupolystyreeni eristettä tavoitellaan vieläkin tehokkaampaa ulospäin kuivumista ja pienempää energiahukkaa.
Salaojittavan eristeen asentaminen suoraan seinään on kohtuullisen nopeaa, pitäisi parilta asentajalta syntyä työpäivässä 8 h, rintamamiestalon kokoiseen taloon. Suurin aika menee ylälistan kiinnityksessä ja sitäkään ei tarvita jos maan yläpuolinen osa eristetään samalla rappaus Eps tuotteella.
Kustannuskin on aivan kohtuullinen, jos otetaan huomioon massan vaihdon pieni tarve.
Kaivurimiehille tiedoksi, että patolevyjä ei käytetä salaojittavan eristeen kummallakaan puolella, heikentämässä kellarinseinän kuivumista. Lämpimissä kellareissa on syytä myös välttää turhia maaperää lämmittäviä routaeristeitä. Salaojittavan eristeen kuivaavat ominaisuudet , kun perustuvat maaperän ja kellarinseinän välisiin lämpötilaeroihin. Lämpimämmässä on korkeampi vesihöyryn osapaine, kuin viileämmässä. Mitä suurempi lämpötilaero, sitä tehokkaampi kuivuminen.