Paha haju kellarin lattiaremontin jälkeen

[Tsaju]

Muutimme muutama viikko sitten rintamamiestaloon. Myyjä oli saneerannut talon kellarikerrosta paljon. Laittanut salaojat ja eristänyt samalla kellarin ulkoapäin, ja poistanut kellarista vanhat sisäpuoliset kosteusrasittuneet rakenteet. Myyjä oli myös remontoinut kellarikerroksen lattiat, kaivanut maata pois ja eristänyt uusiksi. Myyjä oli kuitenkin jättänyt kellarikerroksen yhden huoneen, vanhan "bunkkeri" huoneen, lattian remontoimatta. Ennen ostoa tehdyssä kuntokartoituksessa sen huoneen lattia mitattiin märäksi, ja olimme siitä huolissamme, ja niinpä myyjä ennen muttoamme remontoi senkin kellarihuoneen lattian, jyrsi vanhan lattian pois, kaivoi maata pois, laittoi jonkin suodatinkankaan, kapillaarikatkoksi jonkinlaista sepeliä, eps eristettä 5+5 cm, 8cm valun, ja päälle lattialaatat. Lattiaan tuli lattialämmitys. Nyt pari viikkoa remontin jälkeen, kun maalin ym. haju alkaa hellittää, havaitsin kellarissa pahaa hajua. Paikallistin että haju tulee parista kohtaa kyseisen huoneen lattialistojen raosta. Se on sellainen epämiellyttävä maan haju. Irroitimme listat ja siellä näkyy sellaista rakoa lattian ja seinän välissä, tuleeko haju maasta jotain rakoreittiä pitkin? Ihmettelemme kun haju tosiaan tulee enimmäkseen kahdelta erilliseltä pieneltä alueelta. Pitäisikö olla huolissaan että remontti on jotenkin epäonnistunut? Onko siellä paikat märkänä ja pilalla? Vai voiko ongelmasta pasta eroon tiivistämällä reunat ja estämällä maan hajun tulo huoneeseen?

[maatiaiskissa]

Rintamamiestalon kellari on ilmeisen haasteellinen. Kyse lienee oikeasta ilmanvaihdosta. Meillä on puolen talon alla kellari, jossa sauna, pukuhuone, wc, kellarikomero. Vain wc:ssä on koko ajan sähköpatteri päällä. Saunassa on saunottu melkein 60 vuotta eikä kellarikerroksessa ole mitään kosteusongelmaa, vaikka se on kylmää tilaa. Jos lämmittäisin kellaritilaa, rakentaisin varaavan takan pukeutumistilaan, mutta olisin varovainen lisäeristämisissä. Olen lukenut jostain alan kirjasta, että kellarikerroksen kuuluukin falskata lämpöä maaperään, ettei tule routaongelmia.

[lmfmis]

Ei sen kuulu, vaan, falskaa lämpöä. Eristäminen on taloudellinen kysymys.

Remppa kuullosti asialliselta, missä pohjaveden taso lienee. Hajuja on monenlaisia, kannattaa pyytää kokenutta ulkopuolista käymään. Maan haju ei sinänsä mielestäni ole epämiellyttävä, jos sinne on jäänyt jotain orgaanista, joka nyt lähtenyt hajoamaan, niin sitten.

[oldtimer]

Nyt ottaisin kyllä yhteyttä remontin tekijään/myyjään, ennenkuin poistaisin mitään listoja enenpää, saati alkaisit rakoihin mitään työtämään. On nimittäin hankaluuksia tiedossa jatkossa, jos alat itse asioita paikkailemaan.
Jos muut huoneet kellarissa on ok, niin silloin remontin tekijä on ainoa joka tietää mikä tässä bunkkerissa saattoi mennä "väärin". Onko pohjaveden pinta sittenkin sillä korkeudella, että tämä "bunkkerihuone" onkin kapilaarikatkosta huolimatta märkä aina? Lattialämmityskin saattaa helpottaa omalla tavallaan kosteuden siirtymiseen ylöspäin? Eli silloin rakenne tähän huoneeseen olisi pitänytkin tehdä kenties toisella tavalla?

Eli remontin tekijään yhteyttä ja selvitätte miten salaojat ja muut kellarin ratkaisut vaikuttavat ongelmahuoneen rakenteeseen ja sitten vaan korjaamaan oikein ja neuvottelemaan maksajasta.

[kakkaroolari]

Se rako lattian ja seinän välistä - jossa siis muovinen erotuskaista, jotta lattialaatta tulee kelluvaksi - kuuluisi tiivistää vesieristeellä ja harsolla tai elastisella sikaflexillä ettei tule maasta radonia tai hajuja huoneilmaan. Ei muuta kun massaa sinne rakoon ja vaikka kittilastalla survoo tasaiseksi. Eiköhän haju lopu. Muuten kuulostaa asialliselta rempalta.

[Matti Alander]

Laatan alla on käytännössä aina lähes 100 prosenttia suhteellista kosteutta, se käyttäytyy kuin maan päälle levitetty pressu, keräten kosteutta alleen. Näin myös laatan alla on melko yleisesti mikrobikasvustoa.
Kuten edellä kerrottiin voidaan laatan reuna-alueet helposti tiivistää vedeneristeellä ja tukiverkolla.
Lattialämmityksen alla 100 mm Eps eristettä on nykytiedon mukaan melko vähän, miniminä voisi pitää 15 cm ja suositeltavana 200 mm, uusissa taloissa usein on jo 300 mm. Maan lämmittämisestä ei ole mitään hyötyä, päinvastoin pidemmän päälle voi aiheuttaa kosteusteknistä ongelmaa. Kuivaajana Eps eriste ei ole paras mahdollinen ja lattiarakenteen kuivuminen voi kestää pitkäänkin. Salaojittavat harvat eristeet ovat paljon nerokkaampia, niidenkin käyttö paksumpana kerroksena on suositeltavaa, suurempien kuivaavien lämpötilaerojen aikaansaamiseksi. 200 mm salaojittavaa eristettä, niin betonilaatan alla, kuin kellarinseinässäkin kuivaa rakenteen aina automaattisesti.
Kellarillinen rintamamiestalo ei pääse routimaan kovinkaan helposti, autotallin luiskat tai portaat voivat sisältää jonkinmoisen routimisriskin. Vaakatason routaeristystä on syytä välttää kellarillisissa taloissa, koska sen alapuolella maaperä lämpiää termisesti ja salaojittavan eristeen kuivaavat lämpötilaerot pienenevät.
Matalissa sokkeleissa voidaan routaeristys viedä mahdollisimman alas aivan anturatasolle. Meni vähän ohi aiheen betonilaatan maanhajusta, mutta jospa jollekkin olisi vaikka tästäkin hyötyä.