Tässä tullut ostettua 20-luvun lopulla rakennettu hirsi/lauta paritalo ja olen miettinyt kellarin maa-aineksien vaihtoa kellariin.
Sokkeli on eristämätön ja salaojitukset puuttuu. Olenkin harkinnut josko tekisi salaojat, vedeneristykset ja jonkinlaisen lämpöeristyksen tähän. Ja ainiin mahdollisesti sadevesijärkät siihen päälle mikäli tarpeellista. Sitten siihen kysymykseen joka on askarruttanut. Meillä on kuisti rakennettu jälkeenpäin talon kylkeen ja pitäisi jotenki toimivasti toteuttaa nämä hommat. Kuisti on siis maapohjalla jotenkin pilareiden varaan rakennettu ja ummessa, varastotilana siis.
Ilma kiertää kyllä hyvin kesäisin 2 ison aukon kautta. Kuinka toteutetaan, varsinkin jos tulevaisuudessa lämmintä tilaa haluaisi kodinhoitohuoneen merkeissä rakentaa kellariin?
Normaali peruskorjaus ulkopuolelle kaikki kerralla uusiksi: Lämmöneristys, kosteuseristys, salaojitus, rännivesijärjestelmä kumitiivisteisin putkin, maakallistukset ne...
Sisäpuolella lattiat betonista kapillaarikatkot ja lämmöneristys.
Tältä palstalta ja osiosta kellarit löytyvät kaikki ohjeet, jotta onnistut ja saat kuivat sekä lämpimät rakenteet, jotka kuivuvat hyvi ulospäin.
Aloittaminen ulkopuolelta on yleensä järkevää ja sitten vasta sisäpuolen kimppuun.
Kiitos Matti vastauksestasi! Juurikin noin olen remontin mielessäni hahmotellut, ainoastaan tuo jälkeenpäin kyhätyn kuistin osuus remontissa mietityttää. Se ei todennäköisesti ole samassa syvyydessä kuin talon sokkeli. Pitääkö se pieni parin metrin sokkelin osuus kaivaa auki kuistin alapuolelta auki? Vähän hankalaksi menee. Vai riittääkö kenties että salaojaputket menevät kuistin vieruksista normaalisti ja siinä ulkopuolinen eristys sen anturan/sokkelin mukaan? Osaanpa tehdä itseni selkeäksi. Toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan? Kuisti siis muurattu harkoista ja neljällä palkilla kulmistaan maahan.
48tönö kirjoitti:Olen miettinyt aivan samaa, eli miten kuistin kohta tulee toteuttaa.?
Kehtaisinko tunnustaa. Lapiolla kaivoin salaojan kuistin alle, samalla laitoin fuktisolit sokkeliin. Mulla tosin kuistin alla on vanha autotalli joka varastona nyt eli mahtui kaivamaan. Jälkikäteen ajatellen ei ollut edes paha homma vaikka tuntui mahdottomalta ennen aloitusta.
Pääsääntöisesti kaivetaan kuistin alta, jotta saadaan kaikki maanvastaiset seinät ulospäin kuivuviksi, eikä sisäpuolella tarvitse sitten erikoisemmin kikkailla.
Nykyisin taitavat konemiehet kauhanpyörittäjää käyttäen kuistin melko kätevästi alittaa. Toinen vaihtoehto on tietysti lapio, jolla terve nuori mies hommasta kyllä selviytyy.
Remonteissa kun vähän näkee vaivaa, niin lopputulos palkitsee ja yöunikin on parempi. Mielestäni parempi on tehdä kerralla kunnollista, kuin avella paikkoja vuosittain. Ainoastaan raha voi tehdä tähän ongelmaa, koska niin harvat meistä on miljonäärejä.
Täällä yksi lapiolla kaivaja. Tila kuistin alla oli sen verran matala että koneella ei saanut kun vähän alusta. Polvillaan piti lapiolla kaivaa noin metrin syvyyteen. Matkaa ehkä noin 5 metriä. Extra tuskaa tuotti ne muutama reilu sata kiloinen kivi mitkä oli aikoinaan vyörytetty sokkelia vasten. Niille piti reittiä kaivaa ja rautakangella pyöritellä pois. En varmaan koskaan ole kiroillut niin paljon kun tuon parin viikon aikana viime kesänä. No, tulipahan tehtyä ja seinä on nyt myös sisäpuolelta kuiva.
Eikö kuitenkin ole nyt hyvä olo, sekä henkisesti, että fyysisesti ?
Homma ei aina ole helppo, eikä nuo remonttihommat muutenkaan pölyn tai kuran keskellä.
Hyvin tehty työ on kuitenkin palkitsevaa.
Asia sisäistetty, lapiota käteen siis! Onneks meidänkin maapohjassa odotettavissa noita sadan kilon möhkäleitä niin saa ukot vetreiksi heti alkuunsa. Kiitän vastauksista.
Matti Alander kirjoitti:Normaali peruskorjaus ulkopuolelle kaikki kerralla uusiksi: Lämmöneristys, kosteuseristys, salaojitus, rännivesijärjestelmä kumitiivisteisin putkin, maakallistukset ne...
Sisäpuolella lattiat betonista kapillaarikatkot ja lämmöneristys.
Tältä palstalta ja osiosta kellarit löytyvät kaikki ohjeet, jotta onnistut ja saat kuivat sekä lämpimät rakenteet, jotka kuivuvat hyvi ulospäin.
Aloittaminen ulkopuolelta on yleensä järkevää ja sitten vasta sisäpuolen kimppuun.
Terve Matti.
Onko sinulla jotain lisäohjeita mistä palstalta löytyisi ohjeita salaojitukseen ja tähän "ulospäin kuivumiseen". Meillä syvä sokkeli ja tuplalaatta ja voisin kuvitella että tässä tapauksessa kun salaojat eivät ole olleet kunnossa tämä ulospäin kuivuminen on tärkeä huomioida.
Yleisin ongelma on perusmuuriin kapillaarisuus, mikä on vaikein korjattava. Sen täydellinen korjaaminen ei onnistu pelkällä salaojitttamisella. Rakenne tulee lämpöeristää ulkopuolelta vesihöyryä läpäisevällä eristeellä. Näin aikaansaadaan kosteuden virtaus vesihöyryn osapaine - erojen avulla ulospäin.
Lämmöneristeen paksuudella on vaikutusta kuivumisen tehokkuuteen, koska varsinkin lämmitetyissä kellareissa pyrkii maaperä alaosassa lämpiämään. Samoin on lämmitettävien lattioiden alla ja miksei lämmmittämättömienkin, jos eristystä on niukasti.
Aiheesta voit lukea vaikka uusilta kotisivuilta Fuktisol.fi, voit myös lähettää sähköpostia suoraan allekirjoittaneelle matti@malander.fi ja lähetän viikoksi luettavaa aiheesta jos homma enemmän kiinnostaa.
