Kapillaarinen kosteuden siirtyminen

[Matti Alander]

Kapillaarinen kosteuden siirtyminen on ehkä Suomen ja Euroopankin yleisin kosteusongelmia aiheuttava vitsaus. N. kämmenen kokoiset läiskät rintamamiestalon kellarinseinien sisäpuolella alaosassa lähes kaikille tuttuja.
Mikäli kellarinseinää verhoiltu puupaneeleilla tai levyillä, ehkä yleisimpiä piileviksi virheiksi mainittuja kosteus ongelmia rakennuskannassamme.
Kapillaarinen kosteudennousu ei vielä vuosikymmeniä takaperin ollut kovinkaan merkittäväksi koettu asia. Nykyisin suunnittelijoilla jo hyvin hallinnassa, mutta työmaalla sitten ontuu. Suurimpia hankaluuksia tuottaa hienoainesten pääsy, jopa pestyn kapillaari sepelikerroksen joukkoon.
Kapillaarista kosteutta pyritään estämään monin tavoin korjausrakentamisessa ympäri Eurooppaa korjausrakentamisessakin: Poraamalla reikiä anturoihin tai seiniin ja pumppaamalla seinän sisään tiivistäviä aineita, sahaamalla timanttisahalla seinää vaakasuuntaisesti halki ja asentamalla uraan lyijylevyjä tai muoveja kapillaari katkoksi jne...
Aina on työlästä ja onnistuminenkin epävarmaa, joukossa lähes mahdottomiakin korjattavia.
Salaojittava lämmöneriste on todettu hyväksi konstiksi, vähentää rakenteen huokoisalipainetta ja työntää kosteutta betonirakenteesta lämpötilaerojen avulla kohti viileämpää maaperää. Kun ollaan syvissä kellarirakenteissa on lämpötilaerojen riittävyys turvallisinta taata 200 mm eristekerroksella, ainakin perustuksen alaosassa. Maaperän lämpiäminen on vähemmän oivallettu kosteusongelma, josta tietoa hyvä levittää.
Kuivumisprosessin alkuvaiheessa saattaa kellarin seinään ilmestyä suolajälkiä, joita ei kannata pelästyä, näin käy kun kosteus poistuu rakenteesta.
Lattiarakenteessa kapillaarikatkon toimivuus on aivan yhtä tärkeää, olette varmaankin huomanneet pahvilaatikoiden ym. Pohjan kastumisen kellarin lattialla, märkyyttä muovisäkkien alla jne...
Kuten olen monasti kirjoitellut, niin maanvastaiset rakenteet toimivat samoin periaattein, olkoon pystysuora kellarin seinä tai vaakasuora lattia.
Ongelmallisin lattia korjattavaksi on yleisesti kantava rakenne, mikä rintamamiestaloissa kuitenkin erittäin harvinainen. Ennen lattian piikkaamista, kuitenkin hyvä tarkistuttaa ammattilaisella.

[lmfmis]

Matilla aina asiaa.

Aika monta kantavalle laatalle perustettua rintamamiestaloa olen itse nähnyt, ei ehkä ihan kauhean harvinainen rakenne. Rakennusaikana tuollainen pohjalaatan valaminen on ollut varsin kätevää varsinkin kun pohja on märkä tai lätäkkö. Kantavat seinät valettu sitten siihen päälle, bitumointi ja pintavalu.

Laatan poistamisessa pitää olla tarkkana ettei rakennetta kokonaisuutena heikennetä liikaa ja valua ei tehdä irroituskaistoilla vaan ankkuroidaan vanhaan laattaan. Valusta tulee myös rakenteellinen ja ankkurointi lisää monimutkaisuutta käyristymisen hallinnassa. Betonimassan perusteet kannattaa hallita eikä käyttää "kaljaa" jota lattiamiehet mielellään haluaa

Tätä ei ihan joka ammattimies hallitse vaan olisi tekemässä kelluvan laatan. Tuon voi toki ankkuroida jälkikäteen, joka voi olla myös hyvä työtapakin jos on iso laatta.

[Matti Alander]

Keskustelu palstalla välillä vähän passivoituu ja yritän käynnistellä keskustelua. Yli kymmenen vuotta palstan seuraajana , tietysti aiheissani hieman junnaa paikallaan, mutta mitä ilmeisemmin uutta lukijaa ongelmineen tulee mukaan jatkuvasti.
Kertaus on opintojen äiti sanottiin jo koulussa ja pidempäänkin mukana olleille varmasti toisinaan löytyy uutta.
Pitkät keskustelevat ketjut ovat olleet tämän palstan voimavara ja keskustelukin 99 prosenttisesti asiallista. Näin omalla nimellä kirjoitellessa on oltava hyvin tarkkana, virheisiin puututaan armottomasti. Hyvä niin ja sitten keskustellaan ja perustellaan.
Hyvä palute on aina mukavaa ottaa vastaan ja mielellään kuulisi remonteista enemmänkin toteuttamisenkin jälkeen.

[Ves_ku]

Kyllähän Matti lähes poikkeuksetta puhuu asiaa ja vaikka välillä muitakin (muiden) menetelmiä kritisoi niin aina perustelujen kanssa. Väitän, että kukaan järjen kanssa pidemällä aikavälillä Matin juttuja lukenut ei olisi jotain oppinut tai ainakin tullut miettineeksi asiaa uusilta lähtökohdilta oli sitten toteuttamassa salaojitustaan tai muuta maanvaraisrakentamistaan millä menetelmällä tahansa. Vaikea on nimetä palstalla ketään muuta vastaavaa oman kapean sektorinsa asiantuntijaa joka myös vastikkeetta tietojaan täällä jakelee.

[Matti Alander]

Juuri perustelut ovat ne kaikkein tärkeimmät, että miksi ja miten. Politiikassa usein kuulee mielipiteitä ilman perusteluja ja silloin ollaan hataralla pohjalla.
Politiikka ja rakentaminen ovat muutenkin jotenkin samanlaisia, toimitaan paljon musta tuntuu periaatteella.
Sitten asiaan, ajattelin antaa muutaman esimerkin, epäonnistuneesta kapillaarikatkosta tositarinana: Asiakas oli tilannut kapillaarikatko sinkeliä, joka on tunnetusti paras kiviaineinen kapillaarikatko n. 15 cm. Teki suuren työn roudasi sinkelin kellariin, mutta kuljetusliike oli kipannut sen leikkihiekan kylkeen ja tuotteet olivat sekoittuneet.
Toinen asiakas oli tilannut 5 -11 mm kallio sepeliä, mutta putkimies oli vaatinut asennushiekan käyttöä, jota hänelle oli koulussa opetettu. Lopputuloksena hienoainesta oli lähes joka puolella ja kapillaarikatko pilalla. Muoviputken asennusohje on ei yli 20 mm kiviä putken ympärille, 5 - 11 käy sellaisenaan.
Kolmas asiakas oli uudisrakentaja, joka toteutti muuten hyvää rakennetta lämmintä alapohjaa, eli matalaa kellaria. Perustuksia tehtiin Eps-muottivaluharkoilla ja tarvittiin tukipuita, ne sahattiin kapillaarikatko sepelin päällä, lopputuloksena välit täynnä orgaanisia lastuja.
Kapillaarikatko materiaalin päälle on kätevää levittää suojaksi heti suodatinkangas , jonka voi sitten tarvittaessa vaihtaa, eikä maksa paljon. Kankaan päältä pystyy imuroimaankin, sepelin väleistä huonommin.
Miltei ainoa toimiva pestyn kiviaineksen toimitustapa on hihna-auto, jollaisella betoniakin kuljetetaan. Kapillaarikatko sepelit pilaantuvat melko pienistä hienoainesmääristä.
Lopuksi vielä takavuosilta esimerkki uudisrakentamisesta, suunnittelija piirtänyt anturan alle 0-32 mm sepelin kallion päälle. Vaihdoimme oma-aloitteisesti sepelin kapillaarikatko versioon 16 - 32 mm, rakennusvalvonta vaati kantavuuskokeen suorittamista. Hyvin kantoi 17 kn ja lopputulos parempi, vesi virtasi vapaasti talon alitse.
Nykyisin kapillaarisuuden ongelmat jo tunnetaan hyvin ja toivottavasti edelliset esimerkit auttavat ymmärtämään kapillaarikatkon tärkeyden, tuskin kukaan huvikseen tekee huonoa työtä, aina vaan ei tule ajatelleeksi.
Kevytsoraa on saatavana erillisinä kapillaarikatko versiona, jos on tilaa niin oiva tuote, eristyskyky vaan heikko ja kerroksen paksuuden tulee olla vähintään puolen metrin luokkaa. Salaojittava solupolystyreeni eriste on eristyskyvyltään hyvä, säilyy puhtaana kuljetettaessa. Kapillaarinen kosteudennousu erittäin vähäinen n. 1,5 cm. Rintamamiestalon lattian korjaamisessa erinomainen tuote, kun korkeutta ei yleisesti koskaan liikaa käytettävissä.
Sekin saadaan tietysti pilattua hienoaineksilla, joten huolellinen käsittely ja asennus on siinäkin tarpeen.

[karhjo]

Toivottavasti tota hiekkaa ei kukaan enää kanna anturansa alle. Ensin tehdään hirveä pohja työ, että saadaan hiekka-savi-moreeni kaivettua ulos ja siihen kalliomurske tilalle. Sitten ihan ite kärrätään anturamuottien alle 10-50mm paksu peti hienoa hiekkaa alle. Ei ymmärrä. Näin tehtiin meilläkin ammattikoulussa vuonna 2008, toivottavasti ei enää.

[vesahy]

Keskustelu palstalla välillä vähän passivoituu ja yritän käynnistellä keskustelua. Yli kymmenen vuotta palstan seuraajana , tietysti aiheissani hieman junnaa paikallaan, mutta mitä ilmeisemmin uutta lukijaa ongelmineen tulee mukaan jatkuvasti.

Monella muullakin taitaa olla käynyt niin, että keskustelut ovat siirtyneet Facebookin ryhmiin. Itse ainakin seuraan ryhmiä "Rintamamiestalo","Pelastetaan vanhat talot", "Vanhan talon korjausneuvonta", "Perinnetaidot" ja "Home sweet home" muiden muassa. Toki käyn täälläkin kurkkaamassa muutaman kerran viikossa.

[Ves_ku]

En mikään facebookin suurkuluttaja ole, mutta tuli kokeeksi liityttyä ryhmiin rintamamiestalo ja vanhan talom korjausneuvonta. En nyt vielä ensin mainitusta eronnut, mutta ruksin laitoin kohtaan älä seuraa. Aika suomi24 meno tuntui olevan. Jälkimmäinen oli hyvin jäsennetty ja vaikutti asialliselta. En vielä ehtinyt enempää lukemaan. Mielestäni ongelma noissa jokatapauksessa on haun kehnous. Foorumipohjaisella löytää huomattavasti helpommin vanhoja aiheita kuin fb:stä.

[karhjo]

Joo Rintamamiestalo-ryhmä fb:ssä on hyvinkin sisustus keskeinen ja tosi vähän mitään tekniikkaan ja ratkaisu aiheita. Ja aiheiden haku surkea ja siihen liittyen samoja asioita kysytään vielä enemmän mitä foorumialustalla. Täällä sentään pystyy välttämään lukemasta niitä aiheita mitkä ei kiinnosta. Siellä ne pomppii ensimmäisenä silmille.