Höyrynpaineesta?

[zaleo]

Tervehdys, yrittänyt tässä ihmetellä asiaa, eikä varmaan auta sekään seikka että kemia / fysiikka ei ole hirveän kovalla tasolla itsellä...


Mutta nettitaulukosta kun katoin höyrynpaineet noille:

Olohuoneessa 22C / 35%RH 9,25 hPA
sokkelissa -2C / 82% RH 4,32 hPA
sokkeli 4C / 60% RK 4.88 hPA
lämmitettynä.
ulkoilma -6C / 85% RH 3.32 hPA

lämpötila ja suhteellinen kosteus clas ohlsonin laadukkaalla 11€ mittarilla!

Joten meneekö tuo nyt siten että:
kosteus siirtyy olohuoneesta kaikkialle. kosteus siirtyy sokkelista ulos, oli lämmittämätön tai ei ja jos oletetaan että maassa on sama lämpötila kuin sokkelissa ja 100% kosteus, niin maasta siirtyy kosteus sokkeliin

Nyt kun lämmitin sokkelia, niin maasta siirtyy enemmän kosteutta tilaan, toisaalta olohuoneen höyry ei tule niin nopeasti, silla paine-ero tippuu. Toisaalta sokkelista siirtyy ilmaa enemmän ulos paine-eron kasvaessa...

Jos olen ymmärtänyt oikein, pääsee sitten kysymykseen että onko 85% suhteellinen kosteus sokkelissa paljon vai vähän, sillä muuta maviikko sitten minua käskettiin nostamaan tuuletusta kun sanoin että 80% sokkelissa, mutta koska ulkona oli nollan pintaa ja 90% tuuletuksen lisääminen itseasiassa nosti suhteellista kosteusprosenttia, lämpötila ei muuttunut hirveästi.


Sitten kysymys toinen, onko laskukaavaa millä saisi

1. 100% rh tilassa olevan maksimiveden määrän ilmassa tietyssä lämpötilassa. (vai onko tuon vain joku nero joskus testannut ja tehnyt taulukot?
2. höyryn paineen tietyssä lämpötilassa tietyllä suhteellisella kosteudella (löysin jotain, mutta vaatisi nähtävästi tiedon samassa lämpötilassa olevasta maksimi vesipitoisuudesta?

[RTMPekka]

http://go.vaisala.com/humiditycalculator/5.0/

+ Saa suomenkielisenä
+ Todennäköisesti osaa laskea oikein

- Vaatii rekisteröinnin (ei tosin tarkista mitenkään tietoja, joten voi laittaa mitä vaan)

[kkk]

Kosteuslaskureita:

http://go.vaisala.com/humiditycalculato ... ml?lang=fi

http://www.pietiko.fi/laskuri/kosteusesitys.php

Kosteus siirtyy korkeammasta osapaineesta matalampaan (mikä on yleensä tyypillisesti viileämmässä), Aineen hörynvastus määrää kulkeutumisnopeuden paine-eron kanssa.

[zaleo]

Juuh, laskimella tein noi esimerkitkin (vaikka mittaustulokset olikin aitoja)

Mutta noi laskimet on hankalia kun pitäisi saada esimerkiksi arduino vertailemaan ja heti jos ulkona on matalempi höyrynpaine, voisi laittaa puhaltimet päälle (esim jossain kylmässä vajassa jossa ei viittisi lämmitystä pitää.

Saturoituneeseen veteen löysinkin jo "suunnilleen" kaavan:

"where P is the vapor pressure in mmHg and T is the temperature in kelvin."


Mitähän hittoa... nyt kun tota vaisalan laskinta katon, niin 35% RH kosteusprosentin paine olisi suoraan 35/100 * (100% rh paine)

Eli jos ylläolevalla kaavalla saan 23C 100% RH paineeksi: 21.263 mmHg

Niin samassa lämpötilassa 75% RH olisi: 15.95 mmHg

ja vaisalan laskin sanoo about samaa... Vapor pressure (pw): 15.857 mmHg


Ja olin melkein varma että jossain on sanottu ettei paine mene vain jakamalla noita kosteusprosentteja... mitenköhän noin väärin pystyy muistamaan.

edit: Mutta nähtävästi se menee suhteellisesti... ainakin toi laskin antaa samankaltaisia tuloksia ja voin pistää tuon suoraan arduinoon puhaltimia ohjaamaan...



Olipas toi sittenkin yksinkertainen laskutoimitus... kaikki kaavat mitä näin netissä näytti tautisen vaikeilta.

Toisaalta toi ei anna ihan samoja arvoja kuin vaisalan laskin, joka antaa 6.2384 ja 4.6987, mutta riittävän tarkka 5-25C alueella.

[kkk]

Hyvä opus kosteuksien ja lämpöjen jakautumiselle esim seinärakenteessa, sivut 47-49, opinnäytetyössä samasta asiasta mitä laskimella laskit:

https://publications.theseus.fi/handle/10024/14376

Varsinkin jos ymmärtää ohmin lain ja vastusjakoa, tai paine ja virtaamat konepuolella, helpottaa ymmärrystä.

[48tönö]

On tainnut eräs eristemyyjä laittaa foorumilaisten päät pyörälle jutuillaan;-)

[Matti Alander]

KKK:n linkki opinnäytetyöhön sinänsä hyvä ja alkuun siinä käydään läpi rakennusfysiikan perusteita laajasti. Pitää kuitenkin huomioida, maata vasten sijaitsevien rakenteiden ominaisuudet, erilaiset kuin maan yläpuolisissa. Maan yläpuolisissa rakenteissa sää vaihtelut vuoden mittaan paljon suuremmat, mikä vaikuttaa myös Diffuusiovirtaustenkin suuntiin.
Konvektiovirtaukset ovat merkittävästi suuremmat kosteudenkuljettajat, kuin Diffuusio. Maanvaraisissa perustuksissa konvektio mahdollisuutta on paljon vähemmän.
Lämmönjohtuminen ja lämpötilat, kun vielä keskusteluun yhdistetään, niin tulee tavalliselle tallaajalle monimutkaisuuden tuntu.
Tavalliselle rintamamiestalon korjaajalle perustuksista riittää muutaman perusasian oivaltaminen: Lämmöneristeet ulommaiseksi, tiivis sisältä ulospäin harveneva rakenne, huolellinen työ ja laadukkaat tuotteet, niin pääsee jo pitkälle. C 2 rakennustapaohjeen lukeminen jo auttaa paljon.
Tärkeää on että rakenteet ovat kuivia ja kuivuvat tehokkaasti, jos jostain syystä kastuvat, niin homeetkin voi unohtaa.
Muutenhan tämä rakennusfysiikka ja kosteustekninen toimivuus on enemmän, kuin pelkkää juttua. Kiinnostus rakennusfysiikkaan on pelkästään hyvä asia, mutta ei sitä kaikkea tarvitse kaikkien ulkoa osata.
Hyvää Joulun odotusta kaikille palstan lukijoille, nyt päästään mattoja tamppaamaan ja siivousrumba alkaa.